Yleisperustelut
Yleistä
Hallituksen esityksessä ehdotetaan väestötietolakia
(507/1993) muutettavaksi siten, että siinä otetaan
huomioon uusi sähköisiä allekirjoituksia
koskeva yleinen lainsäädäntö.
Lisäksi henkilökorttilakiin (829/1999)
ja väestötietolakiin ehdotetaan tehtäväksi
muutokset, jotka johtuvat sähköisen asioinnin
kehittämistarpeista.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä tästä mietinnöstä
ilmenevin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Yhden kortin periaate
Hallituksen esitykseen sisältyvillä lakiehdotuksilla
on tarkoitus toteuttaa hallitusohjelman ja eduskunnan linjausten
mukainen yhden kortin periaate siten, että sähköiseen
henkilökorttiin ja sosiaaliturvakorttiin nykyisin sisältyvät
tiedot yhdistetään yhteen korttiin. Eduskunta
on edellyttänyt hallituksen huolehtivan hallinnossa käyttöön
otettavan yhden kortin periaatteen toteutumisesta lausumissaan,
jotka on hyväksytty vuonna 1999 väestötietolain
ja rekisterihallintolain muutosten (HE 192/1998
vp, HaVM 27/1998 vp, EV
277/1998 vp) sekä henkilökorttilain
hyväksymisen yhteydessä (HE 18/1999
vp, HaVM 2/1999 vp, EV
14/1999 vp).
Kihlakunnan poliisilaitoksen antama henkilökortti voi
nykyisin olla tavallinen henkilökortti tai sähköisessä asioinnissa
tarvittavan teknisen osan sisältävä sähköinen
henkilökortti. Sähköistä henkilökorttia
voidaan käyttää henkilöllisyyden
osoittavana asiakirjana tavallisen henkilökortin tapaan,
minkä lisäksi se on hyväksytty viralliseksi
matkustusasiakirjaksi 15 Euroopan maassa.
Poliisin antamaan henkilökorttiin sisällytetään
hallituksen esitykseen sisältyvien muutosehdotusten mukaan
sähköisessä asioinnissa tarvittava tekninen
osa aina, jollei kysymys ole väliaikaisesta tai alaikäiselle
ilman huoltajien suostumusta annettavasta henkilökortista.
Tähän tekniseen osaan talletetaan Väestörekisterikeskuksen
myöntämän kansalaisvarmenteen tiedot,
sähköisen asioinnin edellyttämät
kortinhaltijan tunnistautumistiedot ja välttämättömät
tekniset tiedot. Henkilökortin tekniseen osaan voidaan
kortinhaltijan pyynnöstä tallettaa eri käyttötarkoituksiin
liittyviä teknisiä sovelluksia ja tietoja. Tarkoitus
on, että nämä voivat olla myös sairausvakuutusta
koskevia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisessä asioinnissa
tarvittavia tietoja. Niiden tallettamisesta ja merkitsemisestä henkilökortille
päättää hakemuksesta Kansaneläkelaitos.
Uudistuksen tavoitteena on, että sähköisessä asioinnissa
on käytössä yksi kortti. Uudistus ei
kuitenkaan vaikuta Kansaneläkelaitoksen nykyiseen toimivaltaan
antaa sairausvakuutuskortti eli niin sanottu Kela-kortti.
Henkilökortin tekninen osa voidaan ja se on saadun
selvityksen mukaan nimenomaisesti tarkoituskin tehdä sellaiseksi,
että jokainen siihen talletettava sovellus muodostaa oman,
tavallaan suljetun kokonaisuutensa. Tällöin voidaan
myös teknisesti määritellä,
ketkä kortin lukijat voivat päästä mihinkin
tietoihin. Perustuslakivaliokunta toteaa, että määrittelyn
tulee itsestään selvästi vastata laeissa
olevia säännöksiä tietojensaantiin
oikeutetuista.
Ainakin uudistuksen alkuvaiheessa erityiskorvattaviin lääkkeisiin
oikeuttavia sairauksia koskevat, koodikielellä tehdyt merkinnät
olisivat poliisin ja rajavartioviranomaisen nähtävissä heidän
suorittaessaan kortinhaltijan henkilöllisyyden tunnistamiseen
liittyviä virkatehtäviään
(matkustusasiakirja ja henkilökortti). Valiokunta toteaa
tältä osin, että poliisi- ja rajavartioviranomaisia
sitoo vaitiolovelvollisuus. Nykyisin vastaavat tiedot ovat kuvallisessa
Kela-kortissa esimerkiksi matkustamiseen liittyvien alennuksien
saamiseksi myös yksityisten tahojen nähtävillä.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki väestötietolain muuttamisesta
2 §. Väestötietojärjestelmä.
Lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentin perusteluissa
todetaan viitaten voimassaolevan väestötietoasetuksen (886/1993)
25 §:ään, että sopimuksella
ei saa muuttaa rakennuksen osoite- ja äänestysaluetietojen
ylläpitoa.
Valiokunta ehdottaa mainitun rajoitteen sisällyttämistä lakitekstiin
2 §:n 2 momentin loppuun lisättävällä uudella
virkkeellä seuraavasti: "Sopimuksella ei saa muuttaa
rakennuksen osoite- ja äänestysaluetietojen ylläpitoa."
4 §. Väestötietojärjestelmään
talletettavat henkilötiedot.
Pykälän 1 momentin johdantokappale sisältää asetuksenantovaltuuden,
mutta sääntelystä puuttuu asetuksenantaja.
Hallintovaliokunta ehdottaakin pykälään
lisättäväksi uuden 5 momentin seuraavasti:
"Tarkemmat säännökset edellä 1—4
momentissa tarkoitetuista väestötietojärjestelmään
talletettavista tiedoista annetaan valtioneuvoston asetuksella."
Samalla valiokunta ehdottaa 4 §:n 1 momentin johdantokappaleesta
poistettavaksi ilmaisun: "siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään".
2. Laki henkilökorttilain muuttamisesta
Johtolause.
Lakiehdotuksen johtolauseessa mainitaan virheellisesti, että henkilökorttilain 1
§:n
2—4 momenttia muutetaan. Valiokunta ehdottaa johtolausetta
korjattavaksi siten, että siinä mainitaan muutettavaksi
1 §:n 2—5 momentti.
3 §. Henkilökortin teknisen osan sisältö.
Lakiehdotuksen 3 §:n 1 momentin mukaan "henkilökorttiin
voidaan myöntää varmenteet sen käyttämiseksi
sähköiseen asiointiin hallinnossa". Tarkoitus
kuitenkin on, että varmenteet voidaan myöntää yleisesti
sähköiseen asiointiin. Tämän vuoksi
hallintovaliokunta ehdottaa 3 §:n 1 momentin ensimmäisen
virkkeen lopusta poistettavaksi sanan "hallinnossa".
Perustuslakivaliokunnan mielestä henkilökorttilaissa
on tarpeen säätää se keskeinen
seikka, että eri sovellukset tietoineen tulee tallettaa henkilökortin
tekniseen osaan tavalla, joka estää oikeudettomia
käyttämästä ja lukemasta niitä. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa 3 §:ään lisättäväksi
uuden 4 momentin, jolloin hallituksen esityksen 4 momentti siirtyy
5 momentiksi, seuraavasti: "Henkilökortin teknisen
osan sovellusten ja tietojen tallettamisessa on huolehdittava siitä,
että näitä sovelluksia ja tietoja voivat
käyttää vain niihin oikeutetut. "
6 §. Henkilökortin antaminen ja tiedonantovelvollisuus.
Henkilökorttilain 6 §:n 2 momentin muutosehdotus
koskee tapauksia, joissa henkilökorttiin on tarkoitus merkitä sairausvakuutusta koskevia
sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisessä asioinnissa
tarvittavia tietoja. Näiden tietojen tallettamisesta päättää Kansaneläkelaitos,
kun taas henkilökortin myöntää poliisi.
Hakemus voidaan tällaisessa tapauksessa yleensä jättää poliisin
toimipisteiden lisäksi myös sille Kansaneläkelaitoksen
paikallistoimistolle, jonka kanssa poliisi on tehnyt julkisen hallinnon asiakaspalvelujen
järjestämisestä yhteisessä palveluyksiköissä annetussa
laissa (802/1993) tarkoitetun sopimuksen.
Jos henkilökorttihakemus on jätetty poliisilaitokselle,
poliisi toimittaa kyseisten tietojen tallettamista koskevan pyynnön Kansaneläkelaitokselle.
Ehdotuksen tarkoituksena on, että henkilökorttihakemuksen
käsittelyyn näissä tapauksissa osallistuvista
Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoista sovitaan poliisin
ja Kansaneläkelaitoksen kesken. Perustuslakivaliokunnan
lausunnossa todetaan, että tarkkaan ottaen sanamuodon perusteella
kysymys on siitä, että tällöin henkilökorttihakemus
ja siihen liittyvä pyyntö 3 a §:ssä tarkoitettujen
tietojen tallettamisesta voidaan jättää paikallistoimistolle.
Kansaneläkelaitosta koskevista säännöksistä tai
laitoksen omista ratkaisuista sisäisestä tehtävien
jaostaan riippuu, millä tavoin 3 a §:n 2 momentissa
tarkoitettua Kansaneläkelaitoksen päätösvaltaa käytetään.
Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että tällainen
sääntelytarkoitus on täysin hyväksyttävä,
eikä siihen liity valtiosääntöoikeudellisesti
merkityksellisiä näkökohtia.
Valiokunta korostaa, että henkilökorttilain 6 §:n
4 momentissa poliisille säädettävän
informointivelvollisuuden toteuttamiseen tulee kiinnittää lain
toimeenpanovaiheessa erityistä huomiota.
Hallintovaliokunta ehdottaa 6 §:n 5 momentissa, että uuden
henkilökortin luovuttamisen yhteydessä rauennutta
aikaisempaa henkilökorttia ei oteta poliisin haltuun lopullisesti
ja hävitetä, vaan rauenneen henkilökortin
kohdalla menettely on sama kuin passin hakemisen yhteydessä.
Antaessaan uuden passin poliisi tekee aikaisemman passin kelpaamattomaksi
leikkaamalla siitä kulman pois ja luovuttaa kelpaamattomaksi
tehdyn passin takaisin haltijalleen. Vastaavalla tavalla poliisi
tekisi henkilökortin kelpaamattomaksi sekä henkilökorttina
että matkustusasiakirjana leikkaamalla henkilökortin
oikeassa alakulmassa olevan kortin haltijan valokuvan kohdalta kortista
kulman pois. Kortin haltija voisi kuitenkin käyttää tällä tavoin
kelpaamattomaksi tehtyä korttia salaamiensa asiakirjojen
ja tiedostojen hallintaan sekä hyödyntää edelleen
kortille mahdollisesti itse tallettamiaan sovelluksia tai tietoja.
Hallintovaliokunta ehdottaakin 6 §:n 5 momentin viimeisen
virkkeen hyväksymistä näin kuuluvana:
"Rauennut henkilökortti tehdään kelpaamattomaksi
henkilökorttina ja luovutetaan takaisin sen haltijalle."
7 §. Henkilökortin peruuttamisen edellytykset.
Henkilökorttilain 7 §:n 3 momentin mukaan
henkilökortti, joka sisältää lain
3 a §:ssä tarkoitettuja tietoja, peruutetaan,
jos henkilö ei ole enää vakuutettu Suomessa
sairauden varalta tai jos hän ei ole enää oikeutettu
3 a §:ssä tarkoitettuihin korvauksiin tai jos
siinä tarkoitettuja tietoja on oikeudettomasti muutettu.
Valiokunta ehdottaa momentin muuttamista siten, että henkilökortti
voidaan mainituissa tilanteissa peruuttaa sen sijaan, että se
olisi näissä tapauksissa aina ehdottomasti peruutettava.
11 §. Henkilökortin hävittäminen.
Hallintovaliokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältymättömän
voimassa olevan 11 §:n 2 momentin kumoamista, koska sääntely
jää tarpeettomaksi henkilökorttilain
6 §:n 5 momenttiin ehdotetun muutoksen johdosta.
14 §. Henkilökorttirekisteri.
Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että valiokunnan käsityksen
mukaan sääntelyn tulee rakentua sille perusteluista
näkyvälle ajatukselle, että rekisteriin
merkitään tiedot niistä henkilöistä,
joiden henkilökorttiin on talletettu 3 a §:ssä tarkoitettuja
tietoja.
Hallintovaliokunta ehdottaakin 14 §:n 4 momenttia tarkennettavaksi
siten, että rekisteriin merkitään myös
henkilökortin hakijan henkilöllisyyttä koskevat
tiedot. Rekisteriin voitaisiin lisäksi merkitä myös
muut korttien hallinnoinnissa tarpeelliset tiedot hakemuksesta ja
Kansaneläkelaitoksen 3 a §:n nojalla tekemää päätöstä koskevat
tarpeelliset tiedot. Rekisteriin voitaisiin merkitä esimerkiksi
ne tiedot, jotka merkitään kortin pinnalle. Tiedot
ovat tarpeen muun muassa kortin mahdollisissa uusimistilanteissa.
Hallintovaliokunnan ehdottamassa muodossa 14 §:n 4
momentti kuuluu seuraavasti: "Kansaneläkelaitos pitää rekisteriä niistä henkilökortin
hakijoista,
joiden henkilökorttiin talletetaan ja merkitään
3 a §:ssä tarkoitettuja tietoja. Rekisteriin merkitään henkilön
sukunimi ja etunimet, henkilötunnus, tieto kortin
myöntämisen ajankohdasta, kortin voimassaoloaika
sekä tiedot kortin peruuttamisesta. Rekisteriin voidaan
lisäksi merkitä muut tarpeelliset tiedot hakemuksesta
ja Kansaneläkelaitoksen 3 a §:n nojalla tekemästä päätöksestä."
Voimaantulosäännös.
Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksen mukaan
henkilökorttilakiin ehdotetut, sähköisen
asioinnin kehittämistarpeista johtuvat muutokset tulisivat
voimaan syksyllä 2003. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen,
että henkilökortin ja sosiaaliturvakortin yhdistämisestä johtuvien
tietojärjestelmä- ja toimintatapamuutosten valmistelu
vaatii kuitenkin Kansaneläkelaitokselta pidemmän
ajan. Tästä syystä säädösmuutosten
voimaantulo ehdotetaan porrastettavaksi kahteen vaiheeseen. Säädösmuutokset,
jotka koskevat sähköisessä asioinnissa
tarvittavan teknisen osan sisältävän henkilökortin
voimassaoloajan pidentämistä, teknisen osan sisällyttämistä kaikkiin
henkilökortteihin ja kaksinkertaisesta tunnistamisesta luopumista,
tulisivat voimaan viimeistään syksyllä 2003.
Korttien yhdistämiseen liittyvien, väestötietolakiin
ja henkilökorttilakiin ehdotettujen säädösmuutosten
voimaantulo on tarpeen siirtää myöhemmäksi,
mahdollisesti vuoden 2004 puolelle. Valiokunta pitää asianmukaisena,
että hallitus neuvottelee tästä voimaantuloajankohdasta
Kansaneläkelaitoksen kanssa ennen lain vahvistamista. Muutoinkin
valiokunta pitää tärkeänä yhteistyötä Kansaneläkelaitoksen kanssa
uudistuksen toimeenpanossa.
Edellä esitetyn perusteella valiokunta ehdottaa voimaantulosäännökseen
lisättäväksi uuden 2 momentin siten,
että hallituksen esityksen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,
seuraavasti: "Lain 3 a §, 6 §:n 2—4
momentti, 7 §:n 3 momentti, 8 §:n 3 momentti,
13 a §, 14 §:n 4 momentti, 15 §:n 3 momentti
ja 16 §:n 2 momentti tulevat kuitenkin voimaan vasta päivänä kuuta
200 . "