Yleisperustelut
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia (1704/2009)
ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnan peruspalvelujen
valtionosuusprosentti korotetaan 34,11 prosentiksi. Korotus perustuu
sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin ja laajeneviin kuntien tehtäviin.
Lisäksi korotukseen vaikuttaa aikaisempaa suurempi — 50
prosentin laskennallinen valtionosuus — laajentuvissa
ja uusissa kuntien tehtävissä. Lakiehdotuksen
yksityiskohtaisten taloudellisten vaikutuksien osalta
valiokunta viittaa hallituksen esityksessä lausuttuun.
Valiokunta toteaa, että laskennallisessa valtionosuusjärjestelmässä laskentaperusteet
eivät sido valtionosuuksien käyttöä eikä valtionosuusjärjestelmää ole
tarkoitettu toiminnallisesti ohjaavaksi. Kuntien velvollisuutena
on huolehtia asianmukaisesti kaikista lakisääteisistä tehtävistään
kaikella käytettävissään olevalla
rahoituksella. Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleen kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta annetun lain keskeisiin uudistuksiin kuuluu valtionosuuksien
kokoamien Paras-puitelain (169/2007)
periaatteiden mukaisesti laajalti valtiovarainministeriön
hallinnonalalle.
Valiokunta viittaa lisäksi vuonna 2009 säädettyyn
valtionosuusjärjestelmän muuttamiseen liittyvään
mietintöönsä, jossa edellytetään
hallituksen huolehtivan siitä, että
- kuntien valtionosuusjärjestelmän
uudistamista jatketaan saattamalla valtionosuuksien määräytymisperusteet
ajan tasalle vastaamaan kuntien erilaisia olosuhteita ja palvelutarpeita sekä
- samalla kustannusneutraliteettiperiaatteesta poiketen lisätään
selkeästi valtionosuuksia kuntien lakisääteisten
tehtävien turvaamiseksi (HaVM 19/2009
vp — HE 174/2009 vp).
Keväällä 2007 voimaan tulleen Paras-puitelain 9 §:ssä säädetään
erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien arviointimenettelystä.
Lain mukaan kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan
mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön
edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin
palveluiden edellytysten turvaamiseksi, jos rahoituksen riittävyyttä tai
vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat olennaisesti
ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ne
ovat kahtena vuotena peräkkäin alittaneet valtioneuvoston
asetuksella säädetyt raja-arvot. Lain voimaantulon jälkeen
arviointi on tehty yhteensä 23 kunnassa. Raja-arvot alittaneiden
kuntien määrä on vähentynyt
selvästi vuoden 2007 jälkeen kuntatalouden vahvistumisen
myötä. Hallituksen esityksen mukaan voi arviointimenettelyyn
tulevien kuntien määrä kuitenkin
kasvaa nopeasti Tämä koskee erityisesti niitä kuntia,
joiden taseen alijäämä on korkea.
Valiokunta pitää tärkeänä hallituksen
esityksessä ehdotetun erityisen vaikeassa taloudellisessa
asemassa olevia kuntia koskevan nykyisen määräaikaisen
arviointimenettelyn vakinaistamista. Menettelyssä arviointiryhmä,
johon kuuluvat kunnan ja valtiovarainministeriön nimeämät
jäsenet sekä riippumaton puheenjohtaja, tekee
kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi ehdotuksen
kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.
Valiokunta katsoo, että arviointimenettelystä tulee
kehittää kunnan lakisääteisten
tehtävien turvaamisen edellyttämän talouden
tasapainottamissuunnitelman lisäksi kunnan talouden sietokykyä arvioiva
niin sanottu kunnan talouden "stressitesti".
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen
sisältyvien 1. ja 2. lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina
ja uuden 3. lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin
muutosehdotuksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
Ensimmäisen lakiehdotuksen 63 b §:n
nojalla aluehallintovirasto voi asettaa uhkasakon, jos kunta, kuntayhtymä tai
opetuksen järjestäjä on valtionosuustehtäviä järjestäessään
jättänyt noudattamatta laissa tai lain nojalla
säädetyn tai määrätyn
velvoitteen. Valiokunta pitää perusteltuna uhkasakkotoimivaltaa
koskevan sääntelyn selkeyttämistä.
Sivistysvaliokunta huomauttaa lausunnossaan, että kunnan
peruspalvelujen valtionosuudesta annettu laki koskee vain osaa koulutuksesta.
Sen piiriin kuuluu pääosa perusopetuksesta, mutta
muun muassa joustavaan perusopetukseen ja pidennetyn oppivelvollisuuden
piirissä olevien oppilaiden lisärahoitukseen sovelletaan opetus-
ja kulttuuritoimenrahoituksesta annettua lakia (1705/2009).
Sellaisten tilanteiden välttämiseksi, että aluehallintovirasto
voi asettaa uhkasakon vain osaan koulutusta, sivistysvaliokunta
ehdottaa lausunnossaan, että myös opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta annetun lain 64 §:n 1 momenttiin
lisätään viittaus kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta annetun lain 63 b §:ään.
Hallintovaliokunta ehdottaa sivistysvaliokunnan lausunnon johdosta
hallituksen esitykseen sisältymättömän
opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 64 §:n
1 momentin muuttamista.