Yleisperustelut

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia (1704/2009) ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti korotetaan 34,11 prosentiksi. Korotus perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin ja laajeneviin kuntien tehtäviin. Lisäksi korotukseen vaikuttaa aikaisempaa suurempi — 50 prosentin laskennallinen valtionosuus — laajentuvissa ja uusissa kuntien tehtävissä. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisten taloudellisten vaikutuksien osalta valiokunta viittaa hallituksen esityksessä lausuttuun.

Valiokunta toteaa, että laskennallisessa valtionosuusjärjestelmässä laskentaperusteet eivät sido valtionosuuksien käyttöä eikä valtionosuusjärjestelmää ole tarkoitettu toiminnallisesti ohjaavaksi. Kuntien velvollisuutena on huolehtia asianmukaisesti kaikista lakisääteisistä tehtävistään kaikella käytettävissään olevalla rahoituksella. Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain keskeisiin uudistuksiin kuuluu valtionosuuksien kokoamien Paras-puitelain (169/2007) periaatteiden mukaisesti laajalti valtiovarainministeriön hallinnonalalle.

Valiokunta viittaa lisäksi vuonna 2009 säädettyyn valtionosuusjärjestelmän muuttamiseen liittyvään mietintöönsä, jossa edellytetään hallituksen huolehtivan siitä, että

1. kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista jatketaan saattamalla valtionosuuksien määräytymisperusteet ajan tasalle vastaamaan kuntien erilaisia olosuhteita ja palvelutarpeita sekä
2. samalla kustannusneutraliteettiperiaatteesta poiketen lisätään selkeästi valtionosuuksia kuntien lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi (HaVM 19/2009 vp — HE 174/2009 vp).

Keväällä 2007 voimaan tulleen Paras-puitelain 9 §:ssä säädetään erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien arviointimenettelystä. Lain mukaan kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palveluiden edellytysten turvaamiseksi, jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ne ovat kahtena vuotena peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot. Lain voimaantulon jälkeen arviointi on tehty yhteensä 23 kunnassa. Raja-arvot alittaneiden kuntien määrä on vähentynyt selvästi vuoden 2007 jälkeen kuntatalouden vahvistumisen myötä. Hallituksen esityksen mukaan voi arviointimenettelyyn tulevien kuntien määrä kuitenkin kasvaa nopeasti Tämä koskee erityisesti niitä kuntia, joiden taseen alijäämä on korkea.

Valiokunta pitää tärkeänä hallituksen esityksessä ehdotetun erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia kuntia koskevan nykyisen määräaikaisen arviointimenettelyn vakinaistamista. Menettelyssä arviointiryhmä, johon kuuluvat kunnan ja valtiovarainministeriön nimeämät jäsenet sekä riippumaton puheenjohtaja, tekee kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Valiokunta katsoo, että arviointimenettelystä tulee kehittää kunnan lakisääteisten tehtävien turvaamisen edellyttämän talouden tasapainottamissuunnitelman lisäksi kunnan talouden sietokykyä arvioiva niin sanottu kunnan talouden "stressitesti".

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien 1. ja 2. lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina ja uuden 3. lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin muutosehdotuksin.