HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 29/2006 vp

HaVM 29/2006 vp - HE 157/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi pelastustoimen laitteista

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 4 päivänä lokakuuta 2006 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi pelastustoimen laitteista (HE 157/2006 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Timo Viitanen, sisäasiainministeriö

lainsäädäntösihteeri Liisa Vanhala, oikeusministeriö

neuvotteleva virkamies Tapani Koivumäki, kauppa- ja teollisuusministeriö

yli-insinööri Riitta Järvenpää-Kirkkola, sosiaali- ja terveysministeriö

hallitusneuvos Sven-Eric Roman, ympäristöministeriö

yli-insinööri Timo Pulkki, Turvatekniikan keskus

puheenjohtaja Antti Soininen, Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry

vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry

toimitusjohtaja Timo Rasimus, Turva-alan yrittäjät ry

professori Olli Mäenpää

professori Kaarlo Tuori

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • tietosuojavaltuutetun toimisto
  • Etelä-Suomen lääninhallitus
  • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry
  • Sammutinhuoltoliikkeiden liitto SHLL ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki pelastustoimen laitteista.

Pelastustoimen laitteilla tarkoitetaan paloturvallisuuden kannalta merkittäviä laitteita ja järjestelmiä, jotka eivät yleensä kuulu pelastuslaitosten operatiiviseen kalustoon. Lain tarkoituksena on varmistaa, että pelastustoimen laitteet ovat turvallisia ja käyttötarkoitukseensa sopivia. Lisäksi lailla halutaan varmistaa eräiden valvonta- ja hälytysjärjestelmien toimivuus ja tekninen yhteensopivuus.

Lakiin ehdotetaan otettaviksi säännökset laitteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta sekä eräiden laitteistojen tarkastuksista. Vaativimpien laitteiden markkinoille saattaminen edellyttäisi vaatimustenmukaisuuden arviointia hyväksytyssä arviointilaitoksessa. Rakennuksiin asennettujen palonilmaisulaitteistojen ja automaattisten sammutuslaitteistojen tarkastuksia varten olisi hyväksyttyjä tarkastuslaitoksia. Mitkä vaatimukset laitteita kussakin tapauksessa koskisivat, riippuu niihin liittyvistä riskeistä ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle sekä niiden merkityksestä esimerkiksi julkisten tilojen turvajärjestelyjen osana.

Turvatekniikan keskus säädettäisiin yleiseksi valvontaviranomaiseksi.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Esityksessä ehdotetaan uutta lakia pelastustoimen laitteista, joka korvaisi nykyisen pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden paloturvallisuudesta annetun lain (562/1999). Esitetyn lain tarkoituksena on varmistaa, että pelastustoimen laitteet ovat turvallisia ja käyttötarkoitukseensa sopivia. Lisäksi lain tarkoituksena on varmistaa eräiden valvonta- ja hälytysjärjestelmien toimivuus ja tekninen yhteensopivuus.

Uusi laki ei merkitse olennaisia sisällöllisiä muutoksia voimassa olevaan sääntelyyn. Kysymys on lähinnä lainsäädännön täsmentämisestä ottaen huomioon perustuslain vaatimukset laintasoisesta sääntelystä ja asetuksenantovaltuuksista. Sisäasiainministeriön määräyksissä ja asetuksissa nykyisin olevaa sääntelyä nostetaan lain tasolle. Tarkemmat säännökset esitetään annettavaksi valtioneuvoston asetuksella.

Lakiin esitetään sisällytettäväksi muun muassa säännökset pelastustoimen laitteiden vaatimuksenmukaisuutta arvioiville arviointilaitoksille ja näitä laitteita tarkastaville tarkastuslaitoksille asetettavista vaatimuksista sekä mainittujen laitosten hyväksymismenettelystä. Lisäksi lain suhdetta rakennustuotteiden hyväksynnästä annettuun lakiin (230/2003) selvennetään ja viranomaisten toimivaltajakoa täsmennetään eduskunnan lausuman (EV 249/2002 vp) johdosta siten, että ympäristöministeriö hyväksyy niin sanotussa rakennustuotedirektiivissä (neuvoston direktiivi 89/106/ETY) tarkoitetut laitokset ja huolehtii niitä koskevista ilmoitusmenettelyistä. Muilta osin toimivalta on Turvatekniikan keskuksella.

Turvatekniikan keskus toimii tämän lain noudattamista ja arviointi- ja tarkastuslaitosten toimintaa valvovana viranomaisena. Esitetty laki on Turvatekniikan keskuksen tehtävien hoidon kannalta välttämätön. Turvatekniikan keskuksen tehtävänä on muun muassa valvoa, että pelastustoimen laitteet ovat asetettujen vaatimusten mukaisia. Lakiehdotuksen 5 §:n säännökset pelastustoimen laitteiden yleisistä vaatimuksista antavat tähän asianmukaisen perustan. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset pelastustoimen laitteille asetettavista vaatimuksista, laitteisiin tehtävistä merkinnöistä sekä laitteiden mukana toimitettavista tiedoista ja ohjeista.

Lakiehdotuksen 4 §:ssä määritellään yleisellä tasolla muun muassa, mitä pelastustoimen laitteella tässä laissa tarkoitetaan. Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, että rakennukseen asennettavia palonilmaisulaitteita, muun onnettomuuden vaaran ilmaisulaitteita sekä hälyttämiseen ja varoittamiseen käytettäviä laitteita koskevaan pykälän 1 a kohtaan kuuluvat muun muassa paloilmaisimet, palohälyttimet ja palovaroittimet. Samoin esimerkiksi pikapalopostit ja palopostit mukaan luettuna palokunnan käyttämät palopostit kuten myös sprinklerijärjestelmät kuuluvat 1 b kohdassa tarkoitettuihin sammutusvälineisiin.

Pelastustoimen laitteisiin määritellään tässä laissa kuuluvaksi myös tehdasvalmisteiset hormiin kiinteästi liitettävät tulisijat. Sääntely ei tältä osin vastaa tavanomaista kielenkäyttöä. Sama koskee osittain myös väestönsuojien laitteita. Esitetyn sääntelyn taustalla ovat lakitekniset syyt, joiden perusteella valiokunta pitää sääntelyä kuitenkin tarkoituksenmukaisena. Valiokunta korostaa, että tulisijoilla on keskeinen merkitys paloturvallisuuden kannalta.

Valiokunta tähdentää, että palopostien toimintakunnosta tulee huolehtia asianmukaisesti. Pelastustoimen laitteiden tarkastamis- ja huoltovelvoitteet eivät pääsääntöisesti kuulu esitetyn lain piiriin. Laissa säädetään laitteiden teknisistä vaatimuksista. Lain mukaan laitteiden vaatimustenmukaisuus tulee osoittaa siinä vaiheessa, kun laite luovutetaan markkinoille tai käyttöön. Lakiehdotuksen 7 §:ssä säädetään kuitenkin palonilmaisulaitteistojen, automaattisten sammutuslaitteistojen ja käsisammuttimien suunnittelun ja asennuksen lisäksi myös niiden huolto- ja tarkastustöistä. Muiden laitteiden, esimerkiksi palopostien, huolto- ja tarkastusvelvoitteista säädetään pelastuslaissa (468/2003).

Pelastuslain 22 §:n mukaan rakennuksen omistajan tai haltijan sekä huoneiston haltijan on huolehdittava, että viranomaisten määräämät tai säädöksissä vaaditut sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto, sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet, palonilmaisulaitteet ja hälytyslaitteet sekä muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet, poistumisreittien opasteet ja turvamerkinnät sekä väestönsuojien varusteet ja laitteet ovat toimintakunnossa sekä huollettu ja tarkastettu asianmukaisesti. Todettakoon lisäksi, että kaikki palopostit kuuluvat pelastuslain 7 luvussa säädetyn palotarkastustoiminnan piiriin.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Yksityiskohtaiset perustelut

1 §. Lain tarkoitus.

Valiokunta ehdottaa, että suomenkielisen lakiehdotuksen 1 §:n 2 momentissa virkkeen sivulauseeseen lisätään siitä puuttuva sana "turvataan".

9 §. Vastuuhenkilö.

Pykälässä säädetään asennusliikkeen ja käsisammutinliikkeen vastuuhenkilöstä, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että liike toimii sitä koskevien säännösten mukaisesti. Liikkeen on lakiehdotuksen 8 §:n perusteella tehtävä vastuuhenkilöstä ilmoitus Turvatekniikan keskukselle ennen toimintansa aloittamista.

Lakiehdotuksen 9 §:n mukaan vastuuhenkilön tulee osoittaa pätevyytensä Turvatekniikan keskuksen tai sen hyväksymän muun, riittävän asiantuntevan tahon järjestämässä kokeessa. Vastuuhenkilölle järjestettävästä kokeesta vastaa Turvatekniikan keskus, joka antaa pätevyysvaatimukset täyttävälle henkilölle määräaikaisen pätevyystodistuksen. Turvatekniikan keskus voi peruuttaa pätevyystodistuksen, jos asianomainen ei enää täytä pätevyysvaatimuksia tai laiminlyö oleellisesti edellä mainitun huolehtimisvelvollisuutensa.

Vastuuhenkilöllä tulee olla koulutuksen ja työkokemuksen kautta saavutettu tehtävien edellyttämä erityisosaaminen. Vastuuhenkilönä voi toimia toiminnanharjoittaja itse tai liikkeen päätoimisessa palveluksessa oleva henkilö. Valiokunta ehdottaa 9 §:n 2 momentin säännöstä täsmennettäväksi siten, että on selvää, että vaatimus erityisosaamisesta koskee kumpaakin edellä mainittua tilannetta.

10 §. Asennusliikkeen ja käsisammutinliikkeen toiminta.

Pykälässä säädetään seikoista, joita asennus- ja käsisammutinliikkeiden tulee noudattaa ja ottaa huomioon toiminnassaan. Säännöksessä viitataan myös toimintaa koskeviin suosituksiin. Valiokunta pitää asianmukaisena täsmentää ilmaisua viittaukseksi yleisesti hyväksyttyihin suosituksiin.

12 §. Arviointilaitoksen ja tarkastuslaitoksen hyväksymisen edellytykset.

Pykälässä säädetään vaatimuksista, jotka arviointi- ja tarkastuslaitoksen tulee täyttää, jotta se voitaisiin hyväksyä lakiehdotuksen 11 §:ssä tarkoitetuksi laitokseksi. Valiokunta ehdottaa, että laitoksen henkilöstöä koskevaan 1 momentin 2 kohtaan lisätään yksityiskohtaisia perusteluja vastaavasti maininta arviointilaitostehtävistä ja että säännöstä myös kielellisesti täsmennetään.

14 §. Tehtävien hoitaminen.

Lakiehdotuksen 14 §:n 1 momentin mukaan arviointilaitoksen ja tarkastuslaitoksen on suoritettava tehtävänsä virkavastuulla hyvää hallintotapaa ja tarkastuskäytäntöä noudattaen sekä ottaen huomioon tuotetta koskevat säännökset ja suositukset. Saadun selvityksen mukaan säännöksessä viitataan hyvällä hallintotavalla ja tarkastuskäytännöllä hallintolaissa säädettyihin hyvän hallinnon perusteisiin ja hallintoasiassa noudatettaviin menettelyihin mukaan lukien hallintolain 39 §:n säännökset tarkastuksesta. Pykälän 3 momentissa muun muassa säädetään, että laitosten tulee noudattaa tässä laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan hallintolakia. Pykälän 1 momentin maininta on siten tältä osin 3 momentin kanssa päällekkäinen, ja valiokunta ehdottaa maininnan poistamista 1 momentista tarpeettomana. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että 1 momentissa oleva viittaus suosituksiin täsmennetään koskemaan yleisesti hyväksyttyjä suosituksia. Lisäksi virkavastuuta koskevaa säännöstä on tarpeen muotoilla uudelleen.

Tässä yhteydessä valiokunta myös toteaa, että 15 §:n 2 momentin perusteella valtioneuvoston asetuksella voidaan lisäksi antaa tarkemmat säännökset 13 ja 14 §:ssä säädetyistä arviointi- ja tarkastuslaitoksen tehtävistä ja niiden suorittamisesta sekä tarkastuslaitoksen suorittamien tarkastusten sisällöstä ja niissä noudatettavista menettelytavoista.

Esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan 13 §:ssä säädetyissä arviointilaitoksen ja tarkastuslaitoksen tehtävissä on kysymys perustuslain 124 §:ssä tarkoitetuista julkisista hallintotehtävistä. Lakiehdotuksen 11 ja 12 §:n säännökset arviointi- ja tarkastuslaitosten hyväksymisestä, 14 §:n säännökset tehtävien hoitamisesta, 17 ja 18 §:n säännökset laitosten valvonnasta sekä 21 §:n muutoksenhakusäännökset antavat asianmukaiset takeet perusoikeuksien, oikeusturvan ja muiden hyvän hallinnon vaatimusten kannalta. Lakiehdotuksen 14 §:n 4 momentin mukaan laitokset voivat käyttää ulkopuolisia testaus-, tarkastus- ja muita palveluja laitoksen itse vastatessa kokonaisarvioinnista. Valiokunta katsoo, että myös näiden ulkopuolisten palvelun tuottajien osalta on tarpeen säätää siitä, että esimerkiksi hyvä hallintotapa, kuten muutkin julkisen hallintotehtävän hoitamiseen liittyvät takeet, tulevat turvatuiksi. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa säädettäväksi, että pykälän 1 ja 3 momentin säännökset koskevat myös tässä tarkoitettua ulkopuolista palvelun tuottajaa.

15 §. Tarkemmat säännökset arviointi- ja tarkastuslaitoksista.

Pykälän 1 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 11 ja 12 §:ssä säädetyistä arviointi- ja tarkastuslaitoksen hyväksymismenettelystä, hyväksymisen edellytyksistä ja edellytysten arvioinnista.

Lisäksi 1 momenttiin sisältyy maininta siitä, että hyväksyminen edellyttää, että laitoksella on tarpeellinen asiantuntemus ja tekniset valmiudet tehtäviä varten ja että laitoksessa toteutetaan toimenpiteiden johdonmukaisuuden ja seurannan kannalta välttämättömät hallinnolliset järjestelyt. Saadun selvityksen mukaan maininnassa toistetaan keskeisiä laitoksen hyväksymisen perusteita ja sillä on tarkoitus vain viitata lakiehdotuksen 12 §:ssä säädettäviin edellytyksiin. Valiokunta katsoo, että sääntelyn selkeyden vuoksi ja tahattomien normiristiriitojen välttämiseksi kyseinen maininta on 15 §:n 1 momentista aiheellista poistaa. Momentin ensimmäisen virkkeen viittaukset 11 ja 12 §:ään ovat asianmukaisia ja täsmällisiä. Laitokselta edellytettäviin vaatimuksiin ei valiokunnalla ole huomautettavaa.

18 §. Kiellot ja pakkokeinot.

Lakiehdotuksen 18 §:ssä säädetään Turvatekniikan keskuksen toimivaltuuksista tilanteissa, joissa pelastustoimen laite, asennus- tai käsisammutinliike taikka arviointi- tai tarkastuslaitos ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. Pykälän 2 momentin on tarkoitus koskea asennus- ja käsisammutinliikkeitä. Valiokunta ehdottaa siitä poistettavaksi maininnat arviointi- ja tarkastuslaitoksista, koska niitä koskevista Turvatekniikan keskuksen toimivaltuuksista esitetään säädettävän pykälän 3 momentissa.

Sääntelyn täsmentämiseksi valiokunta ehdottaa 2 momenttiin lisättäväksi viittaukset pykäliin, joissa asennus- ja käsisammutinliikkeiden toiminnalle asetettavista ehdoista ja vaatimuksista säädetään. Lisäksi valiokunta pitää asianmukaisena, että säännöstä puutteen korjaamiseksi asetettavasta määräajasta yhdenmukaistetaan 3 momentissa säädettävän arviointi- ja tarkastuslaitosta koskevan vastaavan sääntelyn kanssa.

21 §. Muutoksenhaku.

Pykälän 2 momentin mukaan arviointilaitoksen tai tarkastuslaitoksen vaatimustenmukaisuustodistusta tai tarkastustodistusta koskevaan päätökseen saa hakea oikaisua päätöksen tehneeltä laitokselta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista noudattaen, mitä hallintolaissa säädetään. Arviointilaitoksen tai tarkastuslaitoksen oikaisumenettelyssä antamaan päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valiokunta kiinnittää huomiota pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mainintaan suorasta valitusoikeudesta ja täsmentää saamansa selvityksen perusteella, että muutoksenhaku on tarkoitettu nimenomaan kaksivaiheiseksi eikä ole tarkoitettu, että kyseisistä päätöksistä tai joistakin niistä olisi rinnakkainen tai vaihtoehtoinen suora valitusoikeus.

Lisäksi valiokunta toteaa, että vaikka oikaisuvaatimusasian käsittelyssä noudatetaan hallintoasian käsittelyä koskevia yleisiä säännöksiä, hallintolaki ei sisällä säännöksiä oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Hallintolain 46 §:ssä säädetään siitä, että ohjeet erikseen säädetyn oikaisukeinon käyttämisestä on annettava samanaikaisesti päätöksen kanssa. Edellä olevan vuoksi valiokunta pitää asianmukaisena, että lakiehdotuksen 21 §:n 2 momentista poistetaan viittaus hallintolakiin. Myös erillinen maininta oikaisuvaatimusohjeiden liittämisestä on tässä suhteessa tarpeeton. Koska kuitenkin voimassa olevaan lakiin sisältyy velvoitteen muotoon kirjoitettu säännös oikaisuvaatimusosoituksen antamisesta, voisi maininnan poistaminen nyt ehdotetusta uudesta laista aiheuttaa käytännön toimijoissa epätietoisuutta. Tämän vuoksi valiokunta pitää asiaa koskevaa informatiivista säännöstä tässä tapauksessa perusteltuna. Kun esitetty sääntely merkitsee myös muutosta siltä osin, että oikaisuvaatimus tehdään päätöksen tehneelle laitokselle — eikä kuten nykyään Turvatekniikan keskukselle — oikaisuvaatimusohjeisiin on tarpeen kiinnittää myös tässä suhteessa huomiota.

Lisäksi valiokunta ehdottaa säännökseen muutamia kielellisiä tarkistuksia.

24 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset.

Pykälän 2 momentissa turvatekniikan keskukselle säädettäisiin valtuus antaa tehtäviinsä liittyviä määräyksiä hallinnollisten menettelytapojen yhtenäistämiseksi sen toimivaltaan tämän lain nojalla kuuluvissa pelastustoimen laitteiden valvontaan ja niiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen sekä asennusliikkeiden ja käsisammutinliikkeiden toimintaan liittyvissä tehtävissä. Valiokunta katsoo, että esitetty määräystenantovaltuus on muotoiltu laajemmaksi kuin yksityiskohtaiset perustelut antavat ymmärtää. Perustelujen mukaan määräyksillä lähinnä ohjattaisiin menettelytapoja yhtenäisten käsittelyperiaatteiden varmistamiseksi ja määräykset voisivat koskea esimerkiksi asioiden esittämistapaa ja dokumenttien muotoa. Saadun selvityksen mukaan tarvetta erityisten määräysten tai muiden normien antamiseen laissa jo esitettyjen ja sen nojalla mahdollisesti valtioneuvoston asetuksella annettavien säännösten ohella ei ole. Asioiden esittämistapaa ja dokumenttien muotoa koskeva ohjeistus, samoin kuin esimerkiksi tiedon jakaminen asianomaisesta EU-sääntelystä taikka oikeuskäytännöstä, voi tapahtua asianmukaisesti ohjeiden välityksellä. Tällaisella ohjeiden antamista koskevalla säännöksellä on käytännön toimijoiden kannalta myös informatiivista merkitystä. Valiokunta pitää ohjeiden antamista koskevan säännöksen sisällyttämistä lakiin hallituksen esityksessä esitetyn määräyksenantovaltuuden sijaan perusteltuna.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti:

Laki

pelastustoimen laitteista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Lain tarkoitus

(1 mom. kuten HE)

Lain tarkoituksena on myös varmistaa, että pelastustoimen laitteiden oikealla asennuksella, huollolla ja tarkastuksella turvataan laitteiden tehokas ja luotettava toiminta niiden käyttötarkoituksen mukaisesti.

2—8 §

(Kuten HE)

9 §

Vastuuhenkilö

(1 mom. kuten HE)

Vastuuhenkilönä voi toimia toiminnanharjoittaja itse tai (poist.) liikkeen päätoimisessa palveluksessa oleva henkilö. Vastuuhenkilöllä tulee olla koulutuksen ja työkokemuksen kautta saavutettu tehtävien edellyttämä erityisosaaminen. Vastuuhenkilön tulee osoittaa pätevyytensä turvatekniikan keskuksen tai sen hyväksymän muun, riittävän asiantuntevan tahon järjestämässä kokeessa. Pätevyysvaatimukset täyttävälle Turvatekniikan keskus antaa määräajan voimassa olevan pätevyystodistuksen. Turvatekniikan keskus voi peruuttaa pätevyystodistuksen, jos asianomainen ei enää täytä pätevyysvaatimuksia tai laiminlyö oleellisesti 1 momentissa säädetyn huolehtimisvelvollisuutensa.

(3 mom. kuten HE)

10 §

Asennusliikkeen ja käsisammutinliikkeen toiminta

Asennusliikkeiden ja käsisammutinliikkeiden on suoritettava saamansa asennus-, huolto- ja tarkastustyöt asiantuntevasti ja huolellisesti noudattaen hyvää asennus- ja huoltokäytäntöä sekä ottaen huomioon toimintaa koskevat säännökset ja yleisesti hyväksytyt suositukset.

(2 mom. kuten HE)

11 §

(Kuten HE)

12 §

Arviointilaitoksen ja tarkastuslaitoksen hyväksymisen edellytykset

Arviointilaitos ja tarkastuslaitos hyväksytään, jos

(1 kohta kuten HE)

2) laitoksella on käytössään riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, jonka (poist.) riippumattomuus arviointi- ja tarkastuslaitostehtävissä on varmistettu (poist.);

(3—5 kohta kuten HE)

(2 ja 3 mom. kuten HE)

13 §

(Kuten HE)

14 §

Tehtävien hoitaminen

Arviointilaitos ja tarkastuslaitos toimivat tehtävässään virkavastuulla. Tehtävää hoitaessaan laitoksen tulee ottaa huomioon tuotetta koskevat säännökset ja yleisesti hyväksytyt suositukset.

(2 ja 3 mom. kuten HE)

Arviointilaitos ja tarkastuslaitos voivat käyttää ulkopuolisia testaus-, tarkastus- ja muita palveluja laitosten itse vastatessa kokonaisarvioinnista. Ulkopuolisen palvelun tuottajan tulee täyttää 12 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset ja noudattaa, mitä tässä laissa säädetään arviointi- ja tarkastuslaitostehtävien suorittamisesta. Mitä tämän pykälän 1 ja 3 momentissa säädetään arviointilaitoksesta ja tarkastuslaitoksesta, sovelletaan myös tässä momentissa tarkoitettuun ulkopuoliseen palvelun tuottajaan.

15 §

Tarkemmat säännökset arviointi- ja tarkastuslaitoksista

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 11 ja 12 §:ssä säädetyistä arviointi- ja tarkastuslaitoksen hyväksymismenettelystä, hyväksymisen edellytyksistä ja edellytysten arvioinnista. (Poist.)

(2 mom. kuten HE)

16 ja 17 §

(Kuten HE)

18 §

Kiellot ja pakkokeinot

(1 mom. kuten HE)

Jos 2 §:ssä tarkoitettu asennus- tai käsisammutinliike (poist.) ei enää täytä toiminnalle 8 — 10 §:ssä säädettyjä ehtoja tai vaatimuksia taikka toimii velvoittavien päätösten vastaisesti, turvatekniikan keskuksen on asetettava sille riittävä määräaika puutteen korjaamiseksi. Jos puutetta ei korjata annetussa määräajassa, turvatekniikan keskus voi, jos rikkomus on olennainen, kieltää asennus- tai käsisammutinliikettä jatkamasta tässä laissa tarkoitettua toimintaansa (poist.).

(3 mom. kuten HE)

19 ja 20 §

(Kuten HE)

21 §

Muutoksenhaku

(1 mom. kuten HE)

Arviointilaitoksen päätökseen vaatimuksenmukaisuustodistuksesta ja tarkastuslaitoksen päätökseen tarkastustodistuksesta saa vaatia oikaisua päätöksen tehneeltä laitokselta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (poist.). Laitoksen velvollisuudesta liittää päätökseen oikaisuvaatimusohjeet säädetään hallintolaissa. Arviointilaitoksen ja tarkastuslaitoksen oikaisumenettelyssä antamaan päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

22 ja 23 §

(Kuten HE)

24 §

Tarkemmat säännökset ja ohjeet

(1 mom. kuten HE)

Turvatekniikan keskus voi (poist.) antaa (poist.) tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten soveltamista sekä valvontaa yhtenäistäviä ohjeita.

25 ja 26 §

(Kuten HE)

_______________

Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Matti Väistö /kesk
  • vpj. Veijo Puhjo /vas
  • jäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
  • Nils-Anders Granvik /r
  • Lasse Hautala /kesk
  • Rakel Hiltunen /sd
  • Hannu Hoskonen /kesk
  • Esko Kurvinen /kok
  • Lauri Kähkönen /sd
  • Heli Paasio /sd
  • Tapani Tölli /kesk
  • Ahti Vielma /kok
  • Tuula Väätäinen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne