Perustelut

Hallituksen esityksen tavoitteena on selkeyttää ja vahvistaa oikaisuvaatimuksen asemaa ja luonnetta ensimmäisen vaiheen oikeussuojakeinona. Oikaisuvaatimusjärjestelmässä hallintoviranomainen tutkii lakiin nojautuvasta vaatimuksesta sen, rasittaako aikaisempaa hallintopäätöstä oikaisuvaatimuksessa väitetty virhe. Vasta tämän käsittelyvaiheen jälkeen asia voidaan saattaa valitusviranomaisen tutkittavaksi.

Hallintovaliokunta katsoo, että oikaisuvaatimus on toimiva järjestely sekä asianosaisten että viranomaisten kannalta. Se vähentänee myös hallintotuomioistuinten työmäärää, koska osa hallintopäätösten virheistä tulee korjatuksi viranomaisen itsensä toimesta. Oikaisuvaatimusmenettelyssä käsitelty asia on lisäksi hallintotuomioistuimeen tullessaan käynyt jo läpi eräänlaisen esivalmistelun, minkä ansiosta riidanalaiset kysymykset ovat selkiintyneet ja asian tosiasiapohjaa on selvitetty. Oikaisuvaatimuksen voidaan arvioida myös vahvistavan luottamusta hallintoviranomaisten toimintaan ja tukevan näin hyvän hallinnon ja palveluperiaatteen toteuttamista.

Esityksessä ei ehdoteta, että oikaisuvaatimusmenettelystä muodostettaisiin yleinen ja pakollinen ensi vaiheen menettely ennen varsinaista muutoksenhakua hallintotuomioistuimeen. Hallintolakiin (434/2003) lisättävä uusi 7 a luku ohjaisi oikaisuvaatimuksen käyttöä yleislakina. Yleisääntelyllä olisi siten ennen muuta oikaisuvaatimusmenettelyä täydentävä ja täsmentävä vaikutus. Oikaisuvaatimuksen tekemisestä säädettäisiin jatkossakin erikseen eri hallinnon aloilla. Tällöin olisi mahdollista säätää erikseen myös menettelyvaatimuksista. Jos erityissäännökset eivät kuitenkaan sisältäisi menettelyä koskevia vaatimuksia, olisi niiden osalta sovellettava ehdotettua 7 a luvun yleissääntelyä.

Hallituksen esityksen tarkoituksena ei ole, että hallintotuomioistuinten tehtäviä siirretään hallintoviranomaisten vastuulle. Sen sijaan kysymys on siitä, että hallintopäätösten virheiden korjaaminen tapahtuisi voimavarat oikealla tavalla kohdentaen viranomaisessa, jolle tämän oikeusturvatehtävän voidaan katsoa parhaiten kuuluvan oikeussuojajärjestelmän kokonaisuudessa.

Säädettäessä oikaisuvaatimuksen tekemisestä eri hallinnon aloilla on kuitenkin tarpeen huolehtia, ettei oikaisuvaatimusjärjestelmän painopiste siirry virheiden korjaamisesta oikeusriitojen ratkaisemiseen. On kyettävä erottamaan ilmeiset virheidenkorjaamiset ja niihin merkitykseltään rinnastettavat tilanteet varsinaisista riitaisuuksista ja oikeuskysymyksistä, jotka kuuluvat riippumattomille tuomioistuimille. Esimerkiksi monet oikeussuojan kannalta kiireelliset asiat, kuten hallintopakkoasiat, eivät lähtökohtaisesti sovi oikaisujärjestelmän piiriin.

Hallituksen esityksen 2. lakiehdotuksen 26 a §:ssä säädetään oikaisuvaatimuksen vaikutuksesta valituksen sisältöön. Kun oikaisuvaatimus on täysin hyväksytty ja hallintopäätöstä on muutettu vaaditulla tavalla, oikaisuvaatimuksen tekijällä ei ole oikeussuojan tarvetta hakea muutosta päätökseen valittamalla. Jos oikaisuvaatimus on hylätty tai sen johdosta tehty muutos vastaa vain osaksi oikaisuvaatimuksen tekijän vaatimuksia, oikaisuvaatimuksen tekijällä voi sitä vastoin olla tarve valittaa päätöksestä hallintotuomioistuimeen. Tässä tilanteessa oikaisuvaatimuksen tekijä voi esittää uusia perusteita aikaisemmin esittämilleen vaatimuksille ja esittää tietyin edellytyksin myös uusia vaatimuksia, mikä merkitsee mahdollisuutta laajentaa muutoksenhakua siitä, mitä se on ollut oikaisuvaatimuksen käsittelyssä.

Ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota oikeudenkäyntien kokonaiskestoon. Niissä tapauksissa, joissa oikaisuvaatimuksen jälkeen haetaan muutosta, oikaisuvaatimusvaihe pidentää asian kokonaiskäsittelyaikaa. Valiokunta pitää tähdellisenä esitykseen sisältyvää säännöstä siitä, että oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisesti.

Hallintovaliokunta yhtyy lakivaliokunnan kantaan (LaVL 26/2009 vp), jonka mukaan on tärkeää, että oikaisuvaatimuksen käyttöönoton tai käytön laajentamisen mahdollisuuksia arvioidaan, kun oikeussuojajärjestelmää jatkossa kehitetään eri hallinnon aloilla.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.