Yleisperustelut
Yleistä
Hallituksen esityksen tarkoituksena on muuttaa ulkomaalaislain
viisumia koskevat säännökset vastaamaan
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (2009/810/EY)
yhteisön viisumisäännöstön
laatimisesta (viisumisäännöstö).
Asetusta sovelletaan hallintolain sijasta viisumihakemuksen jättämiseen,
edustuston toimivallan tutkimiseen, hakemuksen tutkittavaksi ottamiseen, sen
käsittelyyn, käsittelyn keskeyttämiseen,
hakemuksen siirtämiseen edustetun Schengen-valtion viranomaisille,
viisumin myöntämiseen, sen epäämiseen,
viisumin jatkamiseen, sen mitätöintiin, viisumin
kumoamiseen, päätöksentekomenettelyyn,
päätöksen perusteluun, päätöksen
sisältöön ja päätöksestä ilmoittamiseen.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin
viranomaiselle
Lakiehdotuksen 28 §:ssä on EU:n viisumisäännöstöön
viittaava säännös ulkoasiainministeriön toimivallasta
luovuttaa eräät viisumihakemuksiin liittyvät
avustavat tehtävät ulkoiselle palveluntarjoajalle.
Viisumisäännöstön 43 artiklan 6 kohdan
mukaan tällaisia tehtäviä ovat muun muassa
tietojen ja hakemusten kerääminen ja hakemusten
toimittaminen konsulaatille, viisumimaksun periminen sekä matkustusasiakirjojen
ja epäämisilmoitusten toimittaminen hakijoille. Tehtäviin
voi kuulua myös biometristen tunnisteiden kerääminen.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 55/2010
vp) todennut, että tehtäväkokonaisuutta
on pidettävä julkisena hallintotehtävänä ja
sääntelyä on siten arvioitava perustuslain 124 §:n
kannalta. Valiokunnan mielestä kyse ei kuitenkaan ole merkittävän
julkisen vallan käytöstä. Tällaisen
erityislaatuisen sääntelyn yhteydessä ei
sen mielestä voida esimerkiksi vaatia, että hyvän
hallinnon vaatimusten täyttämiseksi ulkoisiin
palveluntarjoajiin sovelletaan hallinnon yleislakeja niiden hoitaessa
julkisia hallintotehtäviä.
Koska tehtäviin voi sisältyä arkaluonteisiin tietoihin
rinnastuvien biometristen tunnisteiden käsittelyä,
on perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslain 10 §:n
1 momentissa turvattujen yksityiselämän ja henkilötietojen
suojan kannalta kuitenkin erityisen tärkeää huolehtia
tällaisten tietojen suojaamisesta oikeudettomalta käytöltä.
Hallintovaliokunta pitää perusoikeuksien,
oikeusturvan ja hyvän hallinnon turvaamisen kannalta erittäin
tärkeänä, että Suomen viranomaiset
valvovat tarkoin ulkoisten palveluntuottajien kanssa tehtävien
sopimusten ehtojen täyttymistä ja palveluntarjoajien
toiminnan asianmukaisuutta viisumisäännöstön
43 artiklan 11 kohdan tarkoittamalla tavalla. Erityisesti valvonnassa
ja tarkastuksissa on syytä kiinnittää huomiota siihen,
että mahdollisissa biometristen tunnisteiden käsittelyyn
liittyvissä tehtävissä palveluntarjoajan
toiminta on viisumisäännöstön
vaatimusten ja niiden pohjalta tehtyjen sopimusten mukaista.
Oikaisuvaatimusmenettely
Ulkomaalaislakiin ehdotetaan lisättäväksi
uusi 191 a §, jonka 1 momentissa säädettäisiin
hallintolain 7 a luvun mukaisen oikaisuvaatimusmenettelyn
käytöstä viisumin epäämis-
ja mitätöintipäätösten
sekä sellaisten viisumin kumoamispäätösten
osalta, joita ei ole tehty viisuminhaltijoiden pyynnöstä.
Aikaisemmin näihin päätöksiin
ei ole voinut hakea lainkaan muutosta.
Hallintovaliokunta pitää oikausuvaatimusmenettelyn
käyttöönottoa kannatettavana. Se parantaa
viisumin hakijan oikeusturvaa luomatta kuitenkaan liian raskasta
menettelyä viisumin epäämistä,
mitätöintiä ja kumoamista koskevaan muutoksenhakuun.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että se
on aikaisemmissa lausunnoissaan pitänyt viisumiasioiden
jättämistä muutoksenhakuoikeuden ulkopuolelle
perustuslain 21 §:n 1 momentin näkökulmasta
hyväksyttävänä (PeVL
4/2004 vp ja PeVL 23/1998 vp).
Nyt käsiteltävänä olevan hallituksen
esityksen osalta antamassaan lausunnossa valiokunta on kuitenkin
kehottanut hallintovaliokuntaa vielä arvioimaan
sitä, riittääkö ehdotettu oikaisuvaatimusmenettely,
jossa annettuun päätökseen ei ehdotetun
191 §:n 6 kohdan perusteella saa hakea muutosta valittamalla,
täyttämään myös unionin säädöksen
tarkoittaman vaatimuksen oikeudesta hakea muutosta.
Hallintovaliokunta toteaa, että viisumisäännöstön
32 artiklan 3 kohdan mukaan viisuminhakijalla on oikeus hakea muutosta
viisumin epäämispäätökseen
siltä jäsenvaltiolta, joka on tehnyt hakemusta
koskevan lopullisen päätöksen. Muutoksenhaussa
menetellään kyseisen jäsenvaltion kansallisen
lainsäädännön mukaisesti. Valiokunta
pitää oikaisuvaatimusmenettelyä ulkomaalaislain
191 a §:n 1 momentissa tarkoitetuissa
tapauksissa asianmukaisena oikeusturvakeinona. Hallintovaliokunta
kehottaa kuitenkin ulkoasianministeriötä tarkoin
seuraamaan oikaisuvaatimusmenettelyn toimivuutta käytännössä.
Päätöksen tiedoksianto
Hallituksen esityksen 204 a § sisältää hallintolaista
(434/2003) poikkeavan tiedoksiantomenettelyn.
Ehdotuksen mukaan päätös katsotaan annetuksi
tiedoksi seitsemäntenä päivänä viisumisäännöstön
VI liitteen mukaiseen vakiolomakkeeseen merkitystä päiväyksestä,
jollei muuta näytetä. Esityksen perusteluissa
ei ole tuotu selkeästi esiin, minkä vuoksi tiedoksianto olisi
säädettävä hallintolaista poikkeavalla
tavalla.
Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan hallintolaista
poikkeavaa tiedoksiantomenettelyä pidetään
välttämättömänä ottaen
huomioon viisumiasioiden erityisluonne sekä viisumihakemusten
vuosittainen suuri määrä.
Viisumisäännöstössä ei
ole tarkemmin säädetty päätöksen
tiedoksiantoajankohdasta. Jos Schengenvaltio on luovuttanut 43 artiklassa
säädetyn tehtävän ulkoiselle
palveluntarjoajalle, se voi luovuttaa päätöksen
viisuminhakijalle tai tämän edustajalle. Päätös
voidaan luovuttaa 42 artiklan mukaan myös kunniakonsulin
kautta, mikäli Schengenvaltio on päättänyt
tällaisesta menettelystä. Viisumisäännöstön
45 artiklan mukaan edustustot voivat tehdä yhteistyötä hakemuksen
jättämistä varten myös kaupallisten
organisaatioiden, kuten esimerkiksi matkatoimistojen, kanssa.
Valiokunta katsoo, että viisumihakemusten käsittelyn
erityisluonteen vuoksi esiintyy monia tilanteita, joissa viisuminhakija
ei asioi henkilökohtaisesti edustustossa viisumipäätöksen
vastaanottamista varten, minkä vuoksi se pitää hallintolaista
poikkeavaa tiedoksiantomenettelyä viisumiasioiden tiedoksiannon
osalta hyväksyttävänä.
Esityksen taloudelliset vaikutukset
Ulkoasiainministeriö on kehysehdotuksessaan vuosille
2012—2015 esittänyt 13 henkilötyövuoden
poikkeusta tuottavuusohjelmaan johtuen lisääntyvistä maahantulotehtävistä.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan ulkomaan edustustoihin
ei kuitenkaan tässä vaiheessa esitetä lisäystä lähetettyihin
henkilöstövoimavaroihin.
Hallintovaliokunta toteaa, että sisäisen turvallisuuden
ohjelmaan perustuvan laittoman maahantulon vastaisen toimintaohjelman
mukaan ulkoasiainministeriön edustustoilla on merkittävä ja
yhä kasvava rooli laittoman maahantulon torjunnassa. Tehokkainta
ja taloudellisinta on ehkäistä ennakolta laitonta
maahantuloa jo edustustoissa.
Hallintovaliokunta edellyttää, että esityksen täytäntöönpanon
edellyttämistä henkilöresursseista huolehditaan
asianmukaisesti.