Yleisperustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen tarkoituksena on muuttaa ulkomaalaislain viisumia koskevat säännökset vastaamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (2009/810/EY) yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö). Asetusta sovelletaan hallintolain sijasta viisumihakemuksen jättämiseen, edustuston toimivallan tutkimiseen, hakemuksen tutkittavaksi ottamiseen, sen käsittelyyn, käsittelyn keskeyttämiseen, hakemuksen siirtämiseen edustetun Schengen-valtion viranomaisille, viisumin myöntämiseen, sen epäämiseen, viisumin jatkamiseen, sen mitätöintiin, viisumin kumoamiseen, päätöksentekomenettelyyn, päätöksen perusteluun, päätöksen sisältöön ja päätöksestä ilmoittamiseen.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle

Lakiehdotuksen 28 §:ssä on EU:n viisumisäännöstöön viittaava säännös ulkoasiainministeriön toimivallasta luovuttaa eräät viisumihakemuksiin liittyvät avustavat tehtävät ulkoiselle palveluntarjoajalle. Viisumisäännöstön 43 artiklan 6 kohdan mukaan tällaisia tehtäviä ovat muun muassa tietojen ja hakemusten kerääminen ja hakemusten toimittaminen konsulaatille, viisumimaksun periminen sekä matkustusasiakirjojen ja epäämisilmoitusten toimittaminen hakijoille. Tehtäviin voi kuulua myös biometristen tunnisteiden kerääminen.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 55/2010 vp) todennut, että tehtäväkokonaisuutta on pidettävä julkisena hallintotehtävänä ja sääntelyä on siten arvioitava perustuslain 124 §:n kannalta. Valiokunnan mielestä kyse ei kuitenkaan ole merkittävän julkisen vallan käytöstä. Tällaisen erityislaatuisen sääntelyn yhteydessä ei sen mielestä voida esimerkiksi vaatia, että hyvän hallinnon vaatimusten täyttämiseksi ulkoisiin palveluntarjoajiin sovelletaan hallinnon yleislakeja niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä.

Koska tehtäviin voi sisältyä arkaluonteisiin tietoihin rinnastuvien biometristen tunnisteiden käsittelyä, on perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvattujen yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta kuitenkin erityisen tärkeää huolehtia tällaisten tietojen suojaamisesta oikeudettomalta käytöltä.

Hallintovaliokunta pitää perusoikeuksien, oikeusturvan ja hyvän hallinnon turvaamisen kannalta erittäin tärkeänä, että Suomen viranomaiset valvovat tarkoin ulkoisten palveluntuottajien kanssa tehtävien sopimusten ehtojen täyttymistä ja palveluntarjoajien toiminnan asianmukaisuutta viisumisäännöstön 43 artiklan 11 kohdan tarkoittamalla tavalla. Erityisesti valvonnassa ja tarkastuksissa on syytä kiinnittää huomiota siihen, että mahdollisissa biometristen tunnisteiden käsittelyyn liittyvissä tehtävissä palveluntarjoajan toiminta on viisumisäännöstön vaatimusten ja niiden pohjalta tehtyjen sopimusten mukaista.

Oikaisuvaatimusmenettely

Ulkomaalaislakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 191 a §, jonka 1 momentissa säädettäisiin hallintolain 7 a luvun mukaisen oikaisuvaatimusmenettelyn käytöstä viisumin epäämis- ja mitätöintipäätösten sekä sellaisten viisumin kumoamispäätösten osalta, joita ei ole tehty viisuminhaltijoiden pyynnöstä. Aikaisemmin näihin päätöksiin ei ole voinut hakea lainkaan muutosta.

Hallintovaliokunta pitää oikausuvaatimusmenettelyn käyttöönottoa kannatettavana. Se parantaa viisumin hakijan oikeusturvaa luomatta kuitenkaan liian raskasta menettelyä viisumin epäämistä, mitätöintiä ja kumoamista koskevaan muutoksenhakuun.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että se on aikaisemmissa lausunnoissaan pitänyt viisumiasioiden jättämistä muutoksenhakuoikeuden ulkopuolelle perustuslain 21 §:n 1 momentin näkökulmasta hyväksyttävänä (PeVL 4/2004 vp ja PeVL 23/1998 vp). Nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen osalta antamassaan lausunnossa valiokunta on kuitenkin kehottanut hallintovaliokuntaa vielä arvioimaan sitä, riittääkö ehdotettu oikaisuvaatimusmenettely, jossa annettuun päätökseen ei ehdotetun 191 §:n 6 kohdan perusteella saa hakea muutosta valittamalla, täyttämään myös unionin säädöksen tarkoittaman vaatimuksen oikeudesta hakea muutosta.

Hallintovaliokunta toteaa, että viisumisäännöstön 32 artiklan 3 kohdan mukaan viisuminhakijalla on oikeus hakea muutosta viisumin epäämispäätökseen siltä jäsenvaltiolta, joka on tehnyt hakemusta koskevan lopullisen päätöksen. Muutoksenhaussa menetellään kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Valiokunta pitää oikaisuvaatimusmenettelyä ulkomaalaislain 191 a §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa asianmukaisena oikeusturvakeinona. Hallintovaliokunta kehottaa kuitenkin ulkoasianministeriötä tarkoin seuraamaan oikaisuvaatimusmenettelyn toimivuutta käytännössä.

Päätöksen tiedoksianto

Hallituksen esityksen 204 a § sisältää hallintolaista (434/2003) poikkeavan tiedoksiantomenettelyn. Ehdotuksen mukaan päätös katsotaan annetuksi tiedoksi seitsemäntenä päivänä viisumisäännöstön VI liitteen mukaiseen vakiolomakkeeseen merkitystä päiväyksestä, jollei muuta näytetä. Esityksen perusteluissa ei ole tuotu selkeästi esiin, minkä vuoksi tiedoksianto olisi säädettävä hallintolaista poikkeavalla tavalla.

Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan hallintolaista poikkeavaa tiedoksiantomenettelyä pidetään välttämättömänä ottaen huomioon viisumiasioiden erityisluonne sekä viisumihakemusten vuosittainen suuri määrä.

Viisumisäännöstössä ei ole tarkemmin säädetty päätöksen tiedoksiantoajankohdasta. Jos Schengenvaltio on luovuttanut 43 artiklassa säädetyn tehtävän ulkoiselle palveluntarjoajalle, se voi luovuttaa päätöksen viisuminhakijalle tai tämän edustajalle. Päätös voidaan luovuttaa 42 artiklan mukaan myös kunniakonsulin kautta, mikäli Schengenvaltio on päättänyt tällaisesta menettelystä. Viisumisäännöstön 45 artiklan mukaan edustustot voivat tehdä yhteistyötä hakemuksen jättämistä varten myös kaupallisten organisaatioiden, kuten esimerkiksi matkatoimistojen, kanssa.

Valiokunta katsoo, että viisumihakemusten käsittelyn erityisluonteen vuoksi esiintyy monia tilanteita, joissa viisuminhakija ei asioi henkilökohtaisesti edustustossa viisumipäätöksen vastaanottamista varten, minkä vuoksi se pitää hallintolaista poikkeavaa tiedoksiantomenettelyä viisumiasioiden tiedoksiannon osalta hyväksyttävänä.

Esityksen taloudelliset vaikutukset

Ulkoasiainministeriö on kehysehdotuksessaan vuosille 2012—2015 esittänyt 13 henkilötyövuoden poikkeusta tuottavuusohjelmaan johtuen lisääntyvistä maahantulotehtävistä. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan ulkomaan edustustoihin ei kuitenkaan tässä vaiheessa esitetä lisäystä lähetettyihin henkilöstövoimavaroihin.

Hallintovaliokunta toteaa, että sisäisen turvallisuuden ohjelmaan perustuvan laittoman maahantulon vastaisen toimintaohjelman mukaan ulkoasiainministeriön edustustoilla on merkittävä ja yhä kasvava rooli laittoman maahantulon torjunnassa. Tehokkainta ja taloudellisinta on ehkäistä ennakolta laitonta maahantuloa jo edustustoissa.

Hallintovaliokunta edellyttää, että esityksen täytäntöönpanon edellyttämistä henkilöresursseista huolehditaan asianmukaisesti.