Yleisperustelut
Eduskunta hyväksyi vuoden 1998 valtiopäivillä kansainväliset
velvoitteet Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta
lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla tehtyyn niin sanottuun
Schengenin sopimusjärjestelmään. Samassa
yhteydessä eduskunta hyväksyi lain kyseisten velvoitteiden lainsäädännön
alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
sekä Schengenin säännöstön täytäntöönpanemiseksi
tarvittavat lait poliisilain (493/1995) ja eräiden
muiden lakien muuttamisesta (HE 20/1998 vp — EV
62/1998 vp). Lakien voimaantulosta oli tarkoitus säätää asetuksella
siten, että ne olisivat tulleet voimaan Suomen aloittaessa
Schengenin säännöstön soveltamisen.
Schengenin säännöstö on
sittemmin sisällytetty osaksi Euroopan yhteisön
lainsäädäntöä Amsterdamin
sopimuksella. Euroopan unionin neuvosto on Amsterdamin sopimuksen
mukaisesti päättänyt, että Schengenin
säännöstön soveltaminen alkaa
Suomessa 25.3.2001. Koska Schengenin säännöstön
soveltaminen Suomessa alkaa suoraan EU:n neuvoston päätöksen
perusteella, ei aikaisemmin hyväksytyn voimaansaattamislain
voimaantulolle ole enää tarvetta.
Schengenin säännöstön kansalliseen
täytäntöönpanoon liityvien lakien
voimaantulo on sen sijaan asianmukaista. Poliisilain muuttamisesta vuonna
1998 annettua lakia ei kuitenkaan enää voida saattaa
sellaisenaan asetuksella voimaan, koska kyseisiä pykäliä on
muutettu 1.3.2001 voimaantulleella lailla poliisilain muuttamisesta
(21/2001). Tämän vuoksi hallituksen esityksessä ehdotetaan
nyt säädettäväksi vieraan valtion
poliisimiehen toimivallasta Suomen alueella Schengenin yleissopimuksen
40 ja 41 artiklan mukaisesti. Nyt ehdotettavat poliisilain muutokset
(22 a ja 30 a §) vastaavat asiallisesti poliisilain muuttamisesta
10.7.1998 annettua lakia. Esityksessä on otettu huomioon
eduskunnan hyväksymät muutokset vuoden 1998 hallituksen esitykseen
(HE 20/1998 vp — EV 62/1998 vp) sekä 1.5.1999
tapahtuneen Amsterdamin sopimuksen voimaantulon vaikutukset.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä
ilmenevin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
6 a §. Virkapuku (Uusi).
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että poliisilakiin on
asianmukaista lisätä perussäännös
poliisimiehen virkapukuvelvollisuudesta, koska laissa ei ole nimenomaisia
säännöksiä kyseisestä velvollisuudesta.
Hallintovaliokunta ehdottaakin lakiin otettavaksi poliisin virkapukuun
liittyvä uusi 6 a §, joka vastaisi sisällöllisesti
suurelta osin poliisiasetuksen (1112/1995) 19 §:ää,
seuraavasti:
"Poliisiasetuksen (1112/1995) 1 §:ssä säädetyn
poliisimiehen sekä ylivartijan ja vartijan on käytettävä virkatehtävissään
virkapukua, jollei virkatehtävän laatu tai luonne
muuta edellytä.
Virkapukua voidaan käyttää virkatehtävän ohella
virkatehtävään liittyvän matkan
aikana ja edustettaessa poliisia. Virkapuvun käytöstä muissa
yhteyksissä päättää asianomaisen
yksikön päällikkö.
Luvan poliisin virkapuvun käyttöön
teatteriesityksissä tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa antaa
asianomaisen kihlakunnan poliisilaitoksen päällikkö."
Valiokunnan ehdottaman 1 momentin mukaan poliisiasetuksen (1112/1995)
1 §:ssä säädetyn poliisimiehen
sekä ylivartijan ja vartijan olisi pääsääntöisesti
käytettävä virkatehtävissään virkapukua.
Poliisimiehet ja poliisihallinnossa työskentelevät
vartijat käyttävät virkatehtävissään
julkista valtaa, minkä ulkoisena merkkinä on muun
muassa virkapuku. Virkapuvun käytöllä poliisi
viestittää olevansa virkatehtävissä ja olevansa
velvollinen antamaan ihmisille tehtäväpiiriinsä kuuluvaa
apua sekä puuttumaan havaitsemiinsa rikoksiin ja rikkomuksiin.
Edellä mainitun johdosta hälytystehtäviin,
rikosten ja häiriöiden ennalta estävään
toimintaan, liikennevalvontaan sekä lähipoliisitoimintaan
liittyviä tehtäviä suorittavien poliisimiesten
olisi pääsääntöisesti
käytettävä virkatehtävissään
virkapukua.
Virkapuvun käyttöön liittyvästä velvollisuudesta
voitaisiin poiketa virkatehtävien laadun tai luonteen sitä vaatiessa.
Tällaisia virkatehtäviä olisivat muun
muassa tiedusteluun, rikostorjuntaan ja rikostutkintaan, sidosryhmäyhteistyöhön sekä
tiedoksiantoihin
liittyvät tehtävät. Myös hienotunteisuus
voisi edellyttää tietyissä tehtävissä muun
vaatetuksen kuin poliisin tai vartijan virkapuvun käyttöä.
Tältä osin olisikin kysymys aina tapauskohtaisesta
harkinnasta. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin
tarkemmin siitä, kuka tekisi päätöksen
virkapukuvelvollisuudesta poikkeamisesta edellä mainittujen
edellytysten täyttyessä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin
selvyyden vuoksi, että poliisin ja vartijan virkapukua voitaisiin
käyttää virkatehtävän
ohella virkatehtävään liittyvän
matkan aikana ja edustettaessa poliisia. Virkatehtävään
liittyvällä matkalla tarkoitettaisiin varsinaisten
virkamatkojen ohella myös poliisimiehen kodin ja virkapaikan
välistä matkaa. Edustamisella tarkoitettaisiin
tässä yhteydessä sekä poliisimiehen
virkaan että poliisiorganisaatioon liittyvää edustamista.
Poliisimies tai vartija voisi käyttää virkapukua
virkatehtävän suorittamisen tai siihen rinnastettavan
toiminnan ohella myös muissa yhteyksissä.
Tällaisia yhteyksiä voisivat olla muun muassa
yksityiset tilaisuudet, kuten häät, hautajaiset
sekä lähiomaisen tai sidosryhmään
kuuluvan henkilön merkkipäivät. Luvan
virkapuvun käyttöön tällaisessa
tilanteessa antaisi asianomaisen yksikön päällikkö.
Asianomaisella yksiköllä tarkoitetaan sitä poliisiyksikköä,
hätäkeskuslaitosta sekä valtion hätäkeskusta,
jossa poliisimies palvelee. Lupamenettelyllä pyrittäisiin
varmistautumaan muun muassa siitä, ettei poliisin tai vartijan
virkapukua käytettäisi henkilökohtaisten
tavoitteiden edistämiseen. Samalla varmistettaisiin se,
ettei poliisimiehen tai vartijan rooli virkamiehenä tai
yksityishenkilönä sekaantuisi.
Teatteriesityksissä ja muissa vastaavissa tilaisuuksissa,
kuten elokuvien tekemisessä tarvitaan usein poliisin virkapukua.
Luvan poliisin virkapuvun käyttöön näissä tilaisuuksissa
antaisi valiokunnan ehdottaman 3 momentin nojalla asianomaisen kihlakunnan
poliisilaitoksen päällikkö. Samalla voitaisiin
asettaa tarpeellisia ehtoja ja rajoituksia virkapuvun käytölle.
22 a §. Vieraan valtion poliisimiehen toimivalta.
Poliisilakiin on vieraan valtion poliisimiehen toimivallan
osalta ehdotettu tehtäväksi hallituksen esityksessä lähinnä teknisiä tarkistuksia.
Ehdotukset eivät asiallisesti poikkea niistä Schengenin
yleisopimuksesta johtuvista lisäyksistä poliisilakiin,
jotka eduskunta on jo aiemmin vuonna 1998 hyväksynyt. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa
todetaan, että pykälässä käytetty yleinen
viittaus Suomea koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin on
valiokunnan mielestä syytä tarkistaa yksilöidyksi
viittaukseksi "Schengenin säännöstöön".
Hallintovaliokunta ehdottaa poliisilain 22 a §:n 1 momentin
muuttamista perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetyllä tavalla.
30 a §. Vieraan valtion poliisimiehen suorittama tarkkailu.
Edellä 22 a §:n kohdalla lausuttuun viitaten
valiokunta ehdottaa 30 a §:n 1 momentin muuttamista vastaavalla
tavalla.
54 §. Tarkemmat säännökset.
Lakiehdotuksen 54 §:n 1 momentin 1 kohdan lopusta
valiokunta ehdottaa poistettavaksi sanan "virkapukuvelvollisuudesta",
koska virkapukuvelvollisuudesta ehdotetaan säädettäväksi
edellä uudessa poliisilain 6 a §:ssä.
Virkapukuvelvollisuudesta ei olisi siten tarpeen antaa tarkempia
säännöksiä. Säädöstekstiin
jäisi esityksen mukaisesti ilmaus "virkapuvun käytöstä".
Valiokunta pitää asianmukaisena, että virkapuvusta
ilmenee myös vastaisuudessa asianomaisen poliisimiehen
nimi, ellei tehtävän erityisluonteesta muuta johdu.