Yksityiskohtaiset perustelut

1. Pelastuslaki

3 luku. Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet

15 §. Pelastussuunnitelma.

Lakiehdotuksen 4 §:ssä säädetään jokaisen huolellisuusvelvollisuudesta asuin- ja toimintaympäristössään tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran tai vahingon välttämiseksi ja 14 §:ssä rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan velvoitteesta omatoimiseen varautumiseen.

Lakiehdotuksen 15 §:n 1 momentti puolestaan koskee 14 §:stä ilmenevään varautumiseen liittyvää velvoitetta laatia pelastussuunnitelma rakennukseen ja muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- ja paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat. Ehdotettu sääntely vastaa pääpiirteissään voimassa olevan pelastuslain 9 §:n 3 momentin mukaista velvoitetta laatia pelastussuunnitelma.

Ehdotetussa 15 §:n 1 momentissa osoitetaan pelastussuunnitelman laatimisvelvoite nykyistä selkeämmin rakennuksen haltijan vastuulle. Mikäli kuitenkin rakennuksessa, kuten suurissa liikekeskuksissa, toimii useita toiminnanharjoittajia, tulee rakennuksen haltijan laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa.

Koska pelastussuunnitelma tulee laatia rakennukseen tai muuhun kohteeseen, valiokunta ehdottaa 15 §:n 1 momentin sanamuodon tarkentamista siten, että pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa muun kohteen osalta kohteen haltija.

19 §. Poistumisturvallisuusselvitys.

Lakiehdotuksen 18 §:n 1 momentti koskee poistumisturvallisuutta hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa. Momentin nojalla toiminnan harjoittajan on etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehdittava, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina.

Lakiehdotuksen 19 §:n 1 momentissa säädetään 18 §:ssä tarkoitetun toiminnanharjoittajan velvollisuudeksi laatia erityinen poistumisturvallisuusselvitys siitä, miten rakennuksen tai tilan käyttötapa tai henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä.

Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että hallituksen esityksessä poistumisturvallisuutta arvioidaan liian yksipuolisesti eikä oteta riittävällä tavalla huomioon esimerkiksi ammattitaitoisen henkilökunnan merkitystä poistumisturvallisuuden riskitekijöitä pienentävänä seikkana. Poistumisjärjestelyjen riittävyyteen vaikuttaa moni muukin tekijä kuin rakennuksen käyttötapa ja henkilöiden toimintakyky. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi henkilökunnan määrä ja toimintavalmiudet. Myös rakenteellisen paloturvallisuuden ratkaisuilla, kuten poistumisreittien ja uloskäytävien toteutuksella, on oma merkityksensä.

Hallintovaliokunta ehdottaakin 19 §:n 1 momenttiin lisättäväksi poistumisturvallisuusselvityksessä huomioon otettaviin seikkoihin rakennuksen tai tilan käyttötavan ja henkilöiden rajoittuneen, heikentyneen tai poikkeavan toimintakyvyn lisäksi muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät.

4 luku. Pelastustoimen organisaatio ja vastuu pelastustoimen tehtävistä

23 §. Sisäasiainministeriön ja aluehallintoviraston tehtävät.

Voimassa olevan pelastuslain 2 §:n 2 momentin nojalla aluehallintovirasto huolehtii toimialueellaan vastaavista tehtävistä kuin sisäasiainministeriö koko valtakunnan alueella.

Lakiehdotuksen 23 §:n 2 momentin mukaan aluehallintovirasto valvoo pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa toimialueellaan. Aluehallintovirastolla ei kuitenkaan vastaisuudessa ole nykyisen kaltaista pelastustoimen johtamistehtävää. Muutoin hallituksen esityksessä ehdotetut aluehallintoviraston tehtävät vastaavat lakiehdotuksen perustelujen mukaan aluehallintoviraston nykyisiä pelastuslain mukaisia tehtäviä.

Valiokunta ehdottaa 23 §:n 2 momentin sääntelyn täsmentämistä perusteluissa ilmaistun tarkoituksen mukaisesti siten, että aluehallintovirastolla on pelastustoimen palvelujen saatavuuteen ja tasoon liittyvän alueen pelastustoimen palvelutason valvontatehtävän lisäksi tehtävänä nykyiseen tapaan myös valvoa yleisesti pelastustointa käsittelemällä esimerkiksi pelastustoimesta tehtyjä hallintokanteluita.

25 §. Pelastuslaitos sekä sopimuspalokunnat ja muut vastaavat yhteisöt.

Alueen pelastustoimi voi sopia pykälän 1 momentin nojalla pelastustoimen tehtävien hoitamisesta vapaaehtoisen palokunnan, laitospalokunnan, teollisuuspalokunnan, sotilaspalokunnan tai muun pelastusalalla toimivan yhteisön kanssa. Momentin mukaan sopimuspalokunnille ja momentissa tarkoitetuille muille yhteisöille ei kuitenkaan saa antaa tehtäviä, joihin liittyy merkittävää julkisen vallan käyttöä.

Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksen 25 §:ssä tarkoitetussa sopimuksessa on kysymys perustuslain 124 §:ssä säännellystä julkisten hallintotehtävien uskomisesta muulle kuin viranomaiselle. Pykäläehdotuksen viimeisen virkkeen tarkoituksena on ilmeisesti täyttää perustuslain 124 §:n vaatimus siitä, että merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaisille. Valiokunta ei kuitenkaan pidä onnistuneena sitä ratkaisua, että laissa pelkästään toistetaan perustuslaissa säädetty edellytys ja jätetään pelastustoimen arvioitavaksi, mikä on merkittävää julkisen vallan käyttöä, joka jää sopimismahdollisuuden ulkopuolelle.

Hallintovaliokunta ehdottaakin 25 §:n muuttamista siten, että alueen pelastustoimi voi käyttää 32 §:n mukaisessa pelastustoiminnassa vain apunaan sopimuspalokuntia tai muita pelastusalalla toimivia yhteisöjä sen mukaan, kun niiden kanssa sovitaan. Tällä rakenteellisella sääntelytavalla huolehditaan siitä, että pelastustoiminnasta vastaa viranomainen, joka voi käyttää operatiivisessa toiminnassa apunaan nykyiseen tapaan esimerkiksi vapaaehtoisia palokuntia.

Alueen pelastustoimi eli pelastustoimen tehtävää hoitava kunta tai kuntayhtymä voi sopia vapaaehtoisen palokunnan ja säännöksessä yksilöityjen muiden yhteisöjen kanssa sopimuksessa määriteltyjen pelastustoimien tehtävien hoitamisesta. Esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan sopimusneuvottelut voi käytännössä hoitaa alueen pelastustoimen osalta pelastuslaitos, jos alueen pelastustoimen toimivaltaiset toimielimet ovat pelastuslaitoksen tehtävään valtuuttaneet.

Valiokunnan ehdottama 25 §:n sanamuoto merkitsee, ettei sopimuspalokunnille ja muille säännöksessä tarkoitetuille yhteisöille voida antaa tehtäviä, joihin liittyy merkittävää julkisen vallan käyttöä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi pelastustoimen valvontatehtävät. Pelastusviranomaisille säädettyjä toimivaltuuksia käyttää niin ikään lakiehdotuksen 36 §:n 2 momentin poikkeuksin aina pelastuslaitoksen palveluksessa oleva virkamies. Pelastustoiminnan tilapäisenä johtajana myös sopimuspalokuntaan kuuluvalla on siihen tehtävään liittyvät välttämättömät lakiehdotuksen 36 §:n 2 momentin mukaisesti rajatut valtuudet.

27 §. Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät.

Pelastuslaitos voi pykälän 3 momentin mukaan tuottaa nykyiseen tapaan myös ensivaste-, ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluja, jos terveydenhuoltoviranomaisten kanssa siitä on sovittu tai tehtävästä on erikseen säädetty.

Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010) tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011 kuitenkin siten, että ensihoitopalvelu on järjestettävä 39 §:n mukaisesti viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2013. Mainitun momentin nojalla sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Pykälän 39 §:n 2 momentin mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palveluntuottajalta.

Hallintovaliokunta ehdottaa uuteen pelastuslakiin otettavaksi viittauksen uuden terveydenhuoltolain 39 §:n 2 momenttiin. Kysymyksessä on informatiivinen säännös, joka merkitsee sitä, että vielä siirtymäaikana 1.1.2013 asti pelastuslaitokset voivat tuottaa vanhojen käsitteiden, vanhan lainsäädännön sekä vanhojen sopimusten mukaisesti ensivaste-, ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluja sen mukaan kuin asianomaisten terveydenhuoltoviranomaisten ja pelastuslaitosten kesken on sovittu.

Lakiehdotuksen 27 §:n 3 momentin 4 kohdassa ehdotetaan pelastuslaitoksen tehtäväksi huolehtia, sen mukaan kun alueen pelastustoimi päättää, myös muista toimialalle soveltuvista tehtävistä, jos siitä ei ole ilmeistä haittaa tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamiselle.

Valiokunta toteaa, että hallintopäätöksellä toteutettava ja väljästi rajattu viranomaistehtävien laajentamismahdollisuus ei ole perustuslain 2 §:n 3 momentin hallinnon lainalaisuuden näkökulmasta ongelmaton. Hallintovaliokunta ehdottaa tämän vuoksi 27 §:n 3 momentin 4 kohdan poistamista lakiehdotuksesta. Pelastuslaitoksen tehtävät on kattavasti kuvattu 27 §:ssä ilman, että muutoinkaan tarvitaan mainittua yleissääntelyä.

5 luku. Pelastustoiminta ja eräät siihen liittyvät tehtävät

33 §. Hälytysohje.

Pykälän 1 momentin nojalla pelastuslaitoksen tulee yhteistyössä pelastustoimintaan osallistuvien, virka-apua antavien viranomaisten sekä hätäkeskuksen kanssa laatia hälytysohje pelastustoiminnassa tarvittavien voimavarojen hälyttämisestä.

Hätäkeskustoiminnasta annetun uuden lain (692/2010) 14 §.n mukaan hätäkeskustoimintaan osallistuva viranomainen antaa toimialaansa liittyvät tehtävien käsittelyä ja välittämistä ja muuta ilmoituksen tai tehtävän hoitamista koskevat ohjeet ja suunnitelmat Hätäkeskuslaitokselle. Valtakunnalliset suunnitelmat ja ohjeet käsitellään ja sovitetaan yhteen ennen niiden käyttöönottoa Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä.

Jotta hälytysohjeiden ja toimintatapojen yhdenmukaisuus toteutuu, tulee hälytysohjeiden yhteensovittaminen tapahtua hätäkeskuksen sijasta yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 33 §:n 1 momentin muuttamista.

Hallintovaliokunta kiinnittää lisäksi pelastustoimen hälytysohjeiden osalta huomiota tarpeeseen niiden valtakunnalliseen yhteensovittamiseen ja yhtenäisiin toimintatapoihin. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 33 §:ään lisättäväksi uuden 3 momentin seuraavasti: "Pelastuslaitosten on huolehdittava hälytysohjeiden valtakunnallisesta yhteensovittamisesta sekä pelastuslaitosten kesken että Hätäkeskuslaitoksen kanssa."

36 §. Pelastustoiminnan johtajan toimivaltuudet.

Pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksista säädetään voimassa olevan pelastuslain 45 §:ssä. Kyseisessä pykälässä määritellyt toimivaltuudet pysyvät säädettävässä laissa ennallaan. Toimivaltuuksien käytöstä ehdotetaan kuitenkin säädettäväksi nykyistä tarkkarajaisemmin ja täsmällisemmin. Lakiehdotuksen 36 §:n 1 momentti sisältää säännökset pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksista, jotka ovat laajemmat kuin 36 §:n 2 momentissa tilapäisesti pelastustoimintaa johtavan henkilön toimivaltuudet.

Lakiehdotuksen 34 §:ssä puolestaan säädetään, että pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Tilapäisesti pelastustoimintaa voi johtaa esimerkiksi sopimuspalokuntaan kuuluva. Myös tilapäinen pelastustoiminnan johtaja toimii virkavastuun alaisena.

6 luku. Yhteistoiminta pelastustoimen tehtävissä

46 §. Yhteistyö pelastustoiminnassa.

Pykälän 2 momenttiin sisältyy informatiivinen säännös, josta ilmenevät pelastustoiminnan tehokkaan suorittamisen kannalta keskeisimmät viranomaiset sekä niiden keskeisimmät pelastustoimintaan liittyvät ja asianomaisen hallinnonalan lainsäädäntöön pohjautuvat vastuut pelastustoiminnan yhteydessä. Säännöksen tarkoituksena on korostaa erityisesti momentissa mainittujen viranomaisten velvollisuutta toimia yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa pelastustoimintaan varautumisessa ja pelastustoiminnassa.

Lakiehdotuksen 46 §:n 2 momentin 5 kohta koskee sosiaali- ja terveysviranomaisia ja kyseisen hallinnonalan laitoksia. Nämä tahot vastaavat niitä koskevissa säädöksissä ilmenevän työnjaon mukaisesti muun muassa lääkinnällisestä pelastustoiminnasta, sairaankuljetuksesta, ensihoidosta ja ensivastetoiminnasta. Mainitut käsitteet ehdotetaan korvattavaksi käsitteellä ensihoitopalvelu, joka vastaa uuden terveydenhuoltolain (39 §) käsitteistöä.

7 luku. Pelastustoimen vapaaehtoistoiminta

51 §. Vapaaehtoistoiminta.

Lakiehdotuksen 51 §:n 1 momentin mukaan pelastustoimen tehtävissä voidaan käyttää apuna vapaaehtoisia organisaatioita ja henkilöitä, ei kuitenkaan tehtävissä, joihin sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä.

Valiokunta ehdottaa 51 §:n 1 momentissa sääntelyn täsmentämistä siten, että vapaaehtoisia organisaatioita ja henkilöitä voidaan käyttää apuna pelastustoimen koulutus-, neuvonta- ja valistustehtävissä sekä pelastustoiminnassa. Tämän lisäksi valiokunta ehdottaa momenttiin tehtäväksi rajauksen, ettei apuna käytettävillä vapaaehtoisilla organisaatioilla tai henkilöillä ole oikeutta käyttää viranomaistoimivaltuuksia taikka tarkastus- tai valvontavaltuuksia. Sopimuspalokuntaan kuuluvan oikeudesta johtaa tilapäisesti pelastustoimintaa siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen, säädetään tämän lain 34 §:n 1 momentissa.

Valiokunnan ehdottamassa muodossa lakiehdotuksen 51 §:n 1 momentti kuuluu seuraavasti: "Pelastustoimen koulutus-, neuvonta- ja valistustehtävissä sekä pelastustoiminnassa voidaan käyttää apuna vapaaehtoisia organisaatioita ja henkilöitä, ei kuitenkaan tehtävissä, joihin sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä, kuten viranomaistoimivaltuuksien käyttöä taikka tarkastus- tai valvontatoimintaa."

8 luku. Pelastustoimen koulutus ja kelpoisuusvaatimukset

55 §. Valtion vastuu koulutuksesta.

Lakiehdotuksen 55 §:n 2 momentin nojalla sisäasiainministeriö voi hyväksyä myös muun oppilaitoksen kuin Pelastusopiston antamaan pelastusalan ammatillista peruskoulutusta. Sääntely vastaa asiallisesti voimassa olevaa pelastuslakia. Valiokunta ehdottaa momentin muuttamista siten, että Pelastusopiston lisäksi pelastusalan ammatillista peruskoulutusta voi antaa sisäasiainministeriön hyväksymä muun julkisyhteisön ylläpitämä oppilaitos.

Ainoa säännöksen tarkoittama oppilaitos on tällä hetkellä Helsingin pelastuskoulu, joka on toiminut vuodesta 1972 lukien. Helsingin pelastuskoulun toiminta on tärkeää pelastusalan ammatillisen peruskoulutuksen alueellisen tarpeen tyydyttämiseksi. Nyt säädettävällä lailla ei ole tarkoitus laajentaa pelastusalan ammatillisen peruskoulutuksen antamista nykyisestään.

9 luku. Nuohouspalvelut

61 §. Vioista ilmoittaminen.

Lakiehdotuksen nojalla nuohoojan on ilmoitettava tulisijoissa ja savuhormeissa havaitsemistaan sellaisista vioista tai puutteista, joista voi aiheutua tulipalon vaara, kirjallisesti nuohottavan kohteen edustajalle ja pelastuslaitokselle. Ehdotettu säännös vastaa voimassa olevan lain 41 §:ssä säädettyä.

Valiokunta ehdottaa lisäksi 61 §:ssä säädettäväksi, että myös tikkaiden, kattokulkutien osien ja katon turvavarusteissa olevien vikojen tai puutteiden osalta on vastaava ilmoitusvelvollisuus, mikäli viat tai puutteet voivat vaarantaa nuohoojan työturvallisuuden. Esimerkiksi tikkaissa olevat nuohoojan työturvallisuuden vaarantavat puutteet estävät nuohoustyön suorittamisen, mistä seuraa, että kiinteistö laiminlyö 13 §:ssä säädetyn velvoitteen huolehtia nuohouksesta. Tämän vuoksi on perusteltua, että nuohooja ilmoittaa myös tällaisista puutteista sekä kohteen edustajalle että pelastuslaitokselle.

11 luku. Väestönsuojat

75 §. Helpotusten myöntäminen.

Väestönsuojia koskevien helpotusten myöntämisestä säädetään voimassa olevan pelastuslain 66 §:ssä. Pykälän nojalla aluehallintovirasto voi erityisen painavasta syystä yksittäistapauksessa myöntää vapautuksen laissa säädetystä väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta.

Lakiehdotuksen 75 §:ssä tarkoitettuja helpotuksia ovat 1 momentin mukainen aluehallintoviraston myöntämä pysyvä tai määräaikainen vapautus väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta sekä 2 momentin mukainen rakennuslupaviranomaisen myöntämä poikkeus väestönsuojan teknisistä vaatimuksista tai koko- ja sijaintivaatimuksesta. Lisäksi 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi sisäasiainministeriölle valtuus myöntää vapautus väestönsuojan rakentamisesta tietyllä alueella, jos siellä arvioidaan olevan ennestään riittävä määrä suojapaikkoja tai väestön suojaaminen on turvattu muulla tavoin. Tällaista vapautusta voi hakea kunta.

Lakiehdotuksen 75 §:n 1 momentin nojalla aluehallintovirasto voi myöntää vapautuksen väestönsuojan rakentamisesta, jos väestönsuojan rakentamisesta aiheutuu tavanomaista huomattavasti korkeampia rakentamiskustannuksia suhteessa asianomaisen rakennuksen rakentamiskustannuksiin tai vapautuksen myöntämiseen on muu painava syy.

Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että käytännössä vapautus väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta perustuu useimmiten siihen, että rakentamiskustannukset nousevat tavanomaista huomattavasti korkeammiksi. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tavanomaista huomattavasti korkeampina rakentamiskustannuksina voidaan pitää sitä, että väestönsuojan kustannukset ovat yli 4 prosenttia rakentamisen kustannuksista.

Lisäksi väestönsuojan rakentamisesta on vapautettu siitä syystä, että rakentaminen ilman suuria teknisiä vaikeuksia ei käy päinsä. Tätä on pidetty perusteltuna tiettyjen erityiskohteiden, kuten esimerkiksi kelluvien asuntojen tai laiva-asuntojen, kohdalla. Valiokunta ehdottaa aluehallintoviraston harkintavaltaa rajattavaksi poistamalla lakiehdotuksesta ilmaisun "muu painava syy" vapautusperusteena. Sen sijaan valiokunta ehdottaa 75 §:n 1 momentissa säädettäväksi ainoastaan niistä tosiasiallisista syistä, joiden perusteella vapautuksia on tähän saakka myönnetty. Tämä merkitsee sitä, että sanamuoto "muu painava syy" korvataan ilmaisulla "väestönsuojan rakentaminen ilman suuria teknisiä vaikeuksia ei käy päinsä".

12 luku. Pelastustoimen valvontatehtävät

82 §. Erityiset turvallisuusvaatimukset.

Voimassa olevan pelastuslain 30 §:ssä säädetään erityisistä turvallisuusvaatimuksista. Lakiehdotuksen 82 §:ssä säädettäväksi ehdotettu vastaa pääpiirteissään voimassa olevaa lainsäädäntöä. Pykälän tarkoituksena on antaa pelastusviranomaisille mahdollisuus erilaisissa kohteissa, joissa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat henkilö- tai paloturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran, velvoittaa omistajat ja haltijat sekä toiminnan harjoittajat huolehtimaan toiminnastaan aiheutuvien riskien ehkäisystä ja torjunnasta. Yksittäisen kohteen osalta määräyksiä voidaan antaa esimerkiksi, jos kohteen turvaamista ei muilla keinoin, kuten pelastustoimen palvelutasoa lisäämällä, ole tarkoituksenmukaista hoitaa.

Lakiehdotuksen 82 §:n 1 momentista ilmenee, että alueen pelastusviranomainen voi erityisestä syystä määrätä hankittavaksi tarkoituksenmukaista sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä helpottavia laitteita tai asennettavaksi automaattisen sammutuslaitteiston taikka ryhtymään kohteessa muihin välttämättömiin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ihmisten ja omaisuuden turvaamiseksi onnettomuuden varalta. Tällöin on kysymys kohteesta, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat henkilö- tai paloturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei pykälän 1 momentista ilmene, mikä taho on velvollinen ryhtymään momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Lisäksi valiokunta pitää aiheellisena tarkistaa edellytystä "erityisestä syystä määrätä" muotoon "jos se on välttämätöntä".

Hallintovaliokunta ehdottaa 82 §:n 1 momentin hyväksymistä näin kuuluvana: "Kohteeseen, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat henkilö- tai paloturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran, alueen pelastusviranomainen voi, jos se on välttämätöntä, määrätä toiminnanharjoittajan hankkimaan tarkoituksenmukaista sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä helpottavia laitteita tai asentamaan automaattisen sammutuslaitteiston taikka ryhtymään kohteessa muihin välttämättömiin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ihmisten ja omaisuuden turvaamiseksi onnettomuuden varalta."

Nykyiseen sääntelyyn verrattuna lakiehdotuksen 82 §:ssä on yksilöity nimenomaisesti mahdollisuus velvoittaa yksittäiseen kohteeseen asennettavaksi automaattinen sammutuslaitteisto. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan lakiehdotus vastaa voimassa olevan pelastuslain 30 §:n soveltamiskäytäntöä, jonka perusteella on erityistapauksissa voitu velvoittaa asentamaan esimerkiksi hoitolaitoksiin automaattisia sammutuslaitteistoja. Määräys tällaisen sammutuslaitteiston asentamisesta voi hallintovaliokunnan ehdottamassa 82 §:n 1 momentin muodossa tulla kuitenkin kyseeseen vasta, jos käytettävissä olevilla rakenteellisilla, teknisillä taikka muilla välttämättömillä toimenpiteillä turvallisuutta ei saada riittävälle tasolle. Kysymys on siitä, että pelastusviranomainen voi määrätä esimerkiksi asentamaan automaattisen sammutuslaitteiston, jos sitä on pidettävä välttämättömänä onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ihmisten ja omaisuuden turvaamiseksi onnettomuuksien varalta. Välttämättömyysperustetta on arvioitava yleisesti hyväksyttyjen objektiivisten kriteerien mukaisesti ja velvoittavasta päätöksestä voidaan myös hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Lakiehdotuksen 82 §:n 2 momenttiin on sisällytetty uusi säännös, jonka mukaan alueen pelastusviranomaisen tulee kuulla maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 124 §:ssä tarkoitettua kunnan rakennusvalvontaviranomaista valmisteltaessa pykälässä tarkoitettua määräystä kohteessa edellytettävistä erityisistä turvallisuusvaatimuksista, joiden toteuttaminen edellyttää rakennuslupaa tai toimenpidelupaa.

Lakiehdotuksen 21 §:ssä on erikseen säädetty alueen pelastusviranomaisen toimivallasta asettaa erityisiä turvallisuusvaatimuksia hoitolaitosten ja palvelu- ja tukiasumisen poistumisturvallisuuden toteuttamismääräyksen yhteydessä.

13 luku. Salassapitovelvollisuus, tiedonsaantioikeus ja henkilörekisterit

89 §. Tiedonsaantioikeus pelastustoimintaa ja valvontatehtäviä varten.

Laki Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (1261/2010) on tullut voimaan vuoden 2011 alusta, jolloin myös Turvatekniikan keskuksen nimi on muuttunut Turvallisuus- ja kemikaalivirastoksi. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi 89 §:n 1 momentin 3 kohdan muuttamista.

91 §. Toimenpiderekisteri.

Valiokunta ehdottaa 91 §:n 5 momentin tarkistamista sen johdosta, että Turvatekniikan keskus on muuttunut Turvallisuus- ja kemikaalivirastoksi.

92 §. Varautumistehtävien rekisteri.

Valiokunta ehdottaa teknistä tarkistusta lakiehdotuksen 92 §:n 4 momenttiin hätäkeskustoiminnasta annetun uuden lain johdosta.

15 luku. Muutoksenhaku, pakkokeinot ja rangaistukset

104 §. Muutoksenhaku.

Hallituksen esityksessä on erikseen mainittu ne säännökset, joiden nojalla annettaviin pelastusviranomaisen, pelastuslaitoksen tai alueen pelastusviranomaisen tekemiin päätöksiin haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Muutoin kunnallisen pelastusviranomaisen ja pelastuslaitoksen tai alueen pelastustoimen päätöksiin on mahdollista hakea muutosta kuntalain (365/1995) mukaisesti kunnallisvalituksella. Valtion viranomaisen lain nojalla tekemiin päätöksiin on sen sijaan ehdotuksen mukaan yleinen muutoksenhakuoikeus hallintolainkäyttölain nojalla.

Muutoksenhakumenettelyn yhtenäisyyden ja selkeyden vuoksi hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen 104 §:n 1 momentin muutoksenhakusäännöksen muotoilemista yleiseksi siten, että pelastuslain nojalla tehtyihin hallintopäätöksiin haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Muutoin valitusmahdollisuuden ulkopuolelle saattaa jäädä päätöksiä, joissa peruslain 21 § edellyttäisi oikeutta muutoksenhakuun.

106 §. Rangaistukset.

Valiokunta ehdottaa laillisuusperiaatteen vuoksi 106 §:n 3 momenttiin lisättäväksi viittauksen rikoslain 44 luvun 12 §:ään, jossa on kriminalisoitu muun muassa tulen varomaton käsittely.

Lisäksi valiokunta ehdottaa 106 §:n uuteen 4 momenttiin sisällytettäväksi yleisen maininnan siitä, että pysäköintiä pelastustielle koskevan kiellon rikkomisesta määrättävästä pysäköintivirhemaksusta säädetään erikseen (LaVM 42/2010 vp — HE 233/2010 vp).

16 luku. Erinäiset säännökset

111 §. Pelastustoimen virkapuku ja pelastustoimen suoja-asujen tunnukset.

Sopimuspalokuntien ja muiden vapaaehtoisten palokuntien henkilöstöllä on voimassa olevassa asetuksessa annettu oikeus käyttää tietyin rajoituksin virkapukua palokuntapukuna.

Ehdotetun 111 §:n 3 momenttiin sisältyy vastaava oikeus. Virkapuvun käytöstä palokuntapukuna säädetään tarkemmin sisäasiainministeriön asetuksella siten, että vapaaehtoishenkilöstön käytössä oleva palokuntapuku on erotettavissa pelastustoimen virkapuvusta. Virkapuvun käyttäminen osoittaa lähtökohtaisesti tiettyjä viranomaisvaltuuksia, minkä vuoksi pelastustoimen virkapuku ja vapaaehtoishenkilöstön palokuntapuku tulee voida erottaa toisistaan riittävän selkeästi

Hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen 111 §:n 3 momenttiin lisättäväksi, että pelastusalan koulutus-, neuvonta- ja valistustehtävissä toimivan yhdistyksen henkilöstöllä on oikeus käyttää pelastustoimen virkapukua palokuntapukuna, mikäli sisäasiainministeriö niin päättää.

Valiokunta toteaa, että muun muassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja alueelliset pelastusalan järjestöt huolehtivat yhdistystensä sääntöjen mukaisesta pelastusalan koulutus-, valistus- ja neuvontatehtävästä. Osa koulutustoiminnasta kohdistuu myös vapaaehtoisiin palokuntiin, minkä vuoksi palokuntapuvun käyttö erityisesti näissä yhteyksissä on perusteltua ja luontevaa. Yhdistysten virkapuvun käyttöoikeudesta on perusteltua päättää tapauskohtaisesti, jolloin voidaan arvioida yhdistyksen tehtävien luonne huomioon ottaen puvun käyttötarve ja -perusteet. Pelastustoimen virkapuku on määritelty asetuksen lisäksi yksityiskohtaisesti sisäasiainministeriön julkaisussa 35/2007.

112 §. Voimaantulosäännös.

Lakiehdotuksen 112 §:n 3 momentin 8 kohdasta ilmenee, että tässä yhteydessä kumottavan voimassa olevan pelastuslain 5 §:n nojalla tehty sopimus vapaaehtoisen palokunnan, laitospalokunnan ja tehdaspalokunnan kanssa pysyy voimassa asianomaisessa sopimuksessa määritellyllä tavalla ja vastaa säädettävän uuden pelastuslain 25 §:ssä tarkoitettua sopimusta. Valiokunta ehdottaa mainittuun 8 kohtaan lisättäväksi sotilaspalokunnan, koska eräillä sotilaspalokunnilla on voimassa oleva palokuntasopimus pelastuslaitoksen kanssa.

Pykälän 3 momentin 21 kohdasta käy puolestaan ilmi, että uuden pelastuslain 79 §:n mukainen valvontasuunnitelma on ensimmäisen kerran laadittava ja toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Valiokunta ehdottaa kyseistä 21 kohtaa muutettavaksi siten, että siihen saakka, kunnes pelastuslaitos vahvistaa valvontasuunnitelman, noudatetaan valvontatoiminnassa uuden pelastuslain säätämisen yhteydessä kumottavan nykyisen pelastuslain 7 luvun palotarkastusta koskevia säännöksiä.

2. Laki meripelastuslain 23 §:n muuttamisesta

Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös tapaturman korvaamisesta omatoimiseen meripelastustoimintaan ryhtyneille. Vastaava säännös sisältyy uudella pelastuslailla kumottavaan ihmishenkeä pelastettaessa sattuvan tapaturman korvaamisesta annettuun lakiin (158/1935).