HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 42/2010 vp

HaVM 42/2010 vp - HE 224/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys poliisilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 16 päivänä marraskuuta 2010 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen poliisilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 224/2010 vp).

Lausunnot

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta ovat antaneet asiasta lausunnot (PeVL 67/2010 vpLaVL 21/2010 vp), jotka on otettu tämän mietinnön liitteiksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

ylitarkastaja Marko Meriniemi, sisäasiainministeriö

vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Juha Haapamäki, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, oikeusministeriö

hallitussihteeri Jenni Herrala, puolustusministeriö

neuvotteleva virkamies Jukka M. Kekkonen, valtiovarainministeriö

viestintäneuvos Sanna Helopuro, liikenne- ja viestintäministeriö

poliisiylijohtaja Mikko Paatero, poliisijohtaja Robin Lardot ja Poliisitarkastaja, hankejohtaja Mika Pasanen, Poliisihallitus

hallitusneuvos Marko Viitanen, Rajavartiolaitos

tulliylitarkastaja Jussi Leppälä, Tullihallitus

apulaispäällikkö Olli Kolstela, suojelupoliisi

apulaispäällikkö Tero Kurenmaa, keskusrikospoliisi

komisario Tapio Santonen, liikkuva poliisi

oikeusneuvos Ilkka Rautio, Korkein oikeus

hovioikeudenneuvos Sakari Laukkanen, Rovaniemen hovioikeus

käräjätuomari Jaana Helander, Helsingin käräjäoikeus

valtionsyyttäjä Mika Illman, Valtakunnansyyttäjänvirasto

kihlakunnansyyttäjä Kari Lamberg, Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto

rikostarkastaja Ilkka Koskimäki, rikostarkastaja Petri Rainiala ja rikosylikomisario Kari Tolvanen, Helsingin poliisilaitos

yliopettaja Satu Rantaeskola, Poliisiammattikorkeakoulu

varautumispäällikkö Kari Wirman, FiCom ry

asianajaja Markku Fredman, Suomen Asianajajaliitto

puheenjohtaja Antero Rytkölä, Suomen Nimismiesyhdistys ry, edustaen myös Poliisihallinnon Päälliköt ja Asiantuntijat ry:tä

puheenjohtaja Yrjö Suhonen, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry

professori Dan Frände

professori Matti Kuusimäki

professori Olli Mäenpää

professori Matti Tolvanen

professori Kaarlo Tuori

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Rikosseuraamuslaitos
  • Pääesikunta
  • Viestintävirasto
  • tietosuojavaltuutetun toimisto
  • Helsingin hovioikeus
  • korkein hallinto-oikeus
  • Helsingin syyttäjänvirasto
  • Lapin poliisilaitos
  • Pirkanmaan poliisilaitos
  • Valvira, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
  • Raja- ja merivartiokoulu
  • Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
  • Finanssialan Keskusliitto FK ry
  • Henkirikoksen uhrien läheiset ry
  • Julkiset Oikeusavustajat ry
  • Merivartioliitto ry
  • Rajavartioliitto ry
  • Suomen Syyttäjäyhdistys ry
  • Suomen tuomariliitto ry
  • Tullivirkamiesliitto ry
  • Rikosuhripäivystys
  • professori Raimo Lahti.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi nykyisen poliisilain korvaava poliisilaki. Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muihin poliisin toimintaa säänteleviin lakeihin runsaasti lähinnä teknisluonteisia muutoksia. Esitys liittyy samanaikaisesti annettavaan hallituksen esitykseen, jossa ehdotetaan säädettäviksi uusi esitutkintalaki ja uusi pakkokeinolaki.

Uudessa poliisilaissa poliisin toimivaltuuksia säänneltäisiin nykyistä täsmällisemmin ja kattavammin, toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien suoja ja toisaalta rikostorjunnan tarpeet huomioon ottaen. Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita koskevaa sääntelyä nostettaisiin asetustasolta lakitasolle.

Uuteen poliisilakiin otettaisiin olennaisesti nykyistä täsmällisemmät ja laajemmat säännökset poliisitoiminnassa noudatettavista periaatteista. Uusina periaatteina säädettäisiin perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä tarkoitussidonnaisuuden periaatteesta.

Ehdotetun lain yleisiä toimivaltuuksia koskevat säännökset olisivat pääosin samansisältöisiä kuin nykyisessä laissa. Rikoksilta ja häiriöiltä suojaamista koskevaa säännöstä täsmennettäisiin. Eräitä täydennyksiä ja selvennyksiä tehtäisiin turvallisuustarkastusta ja turvatarkastuksia koskeviin säännöksiin. Voimakeinojen käyttämistä koskeviin perussäännöksiin ei ehdoteta muutoksia, mutta ampuma-aseen käyttö säänneltäisiin laissa nykyistä tarkemmin. Laissa todettaisiin nimenomaisesti, että poliisimiehellä on virantoimituksessa oikeus rikoslaissa säädettyyn hätävarjeluun. Poliisi toimisi tällöin hätävarjelussa virkavastuulla.

Salaisia tiedonhankintakeinoja koskeva 5 luku perustuisi mahdollisimman pitkälle tähän esitykseen liittyvässä esityksessä ehdotettavan pakkokeinolain 10 luvun säännöksiin. Salaisia tiedonhankintakeinoja voitaisiin käyttää rikosten estämiseen olennaisesti samojen edellytysten perusteella kuin niitä voidaan käyttää rikosten selvittämiseen. Rikoksen paljastamiseen näitä keinoja voitaisiin käyttää vain, jos kysymyksessä olisi laissa tarkemmin säädetty maanpetos- tai terrorismirikos. Salaisia tiedonhankintakeinoja voitaisiin tietyissä tapauksissa käyttää myös vaaran torjumiseen.

Salaisia tiedonhankintakeinoja koskevissa säännöksissä on pyritty kiinnittämään huomiota sekä henkilöiden oikeusturvaan että rikostorjunnan tehokkuuteen. Tuomioistuinten päätöstoimivaltaa näissä asioissa ehdotetaan lisättäväksi. Uuden poliisilain mukaisia salaisia tiedonhankintakeinoja olisivat telekuuntelu, tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, televalvonta, tukiasematietojen hankkiminen, suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tekninen tarkkailu (tekninen kuuntelu, tekninen katselu, tekninen seuranta ja tekninen laitetarkkailu), teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen, peitetoiminta, valeosto, ohjattu tietolähdetoiminta ja valvottu läpilasku. Osa näistä keinoista olisi uusia. Nykyisin käytössä olevien salaisten tiedonhankintakeinojen määritelmiin ja käyttöedellytyksiin tehtäisiin täsmennyksiä ja tarkistuksia.

Peitetoiminnasta säädettäisiin nykyistä tarkemmin. Lähtökohtana olisi, että peitetoimintaa suorittava poliisimies ei saa tehdä rikosta eikä aloitetta rikoksen tekemiseen. Peitepoliisi voisi kuitenkin vapautua rangaistusvastuusta, vaikka hän olisi tehtävässään syyllistynyt vähäiseen rikkomukseen. Rikollisryhmän toimintaan osallistuessaan peitetoimintatehtävässä oleva poliisimies voisi erittäin tarkkarajaisesti määritellyin edellytyksin ja rajoitetusti vaikuttaa ryhmän toimintaan esimerkiksi hankkimalla ryhmälle kulkuvälineitä. Edellytyksenä olisi, että toimenpide tehtäisiin muutenkin, että se ei tule aiheuttamaan vaaraa tai vahinkoa ja että se merkittävästi edistää peitetoiminnan tavoitteen saavuttamista. Myös tällaisessa tapauksessa peitetoimintamies voisi vapautua rangaistusvastuusta.

Tuomioistuin ratkaisisi sen, onko tiedonhankinnan kohteena oleva rikollisuus ollut sellaista, että peitetoimintaa on voitu käyttää. Tämä ei koskisi tietoverkossa tapahtuvaa peitetoimintaa.

Salaisten tiedonhankintakeinojen käytöstä ilmoittamisesta säädettäisiin nykyistä tarkemmin. Kun harkittaisiin ilmoituksen lykkäämistä tai tekemättä jättämistä esimerkiksi peitehenkilönä toimineen poliisimiehen hengen tai terveyden suojaamiseksi, arvioinnissa olisi myös otettava huomioon asianosaisen oikeus asianmukaisesti valvoa oikeuttaan. Myös niin sanotun ylimääräisen tiedon käyttämisestä säädettäisiin poliisilaissa.

Uudessa poliisilaissa säädettäisiin poliisin henkilöstöön kuuluvien vaitiolovelvollisuudesta ja -oikeudesta sekä näihin liittyen uudesta ilmaisuvelvollisuudesta. Poliisin henkilöstöön kuuluva olisi vaitiolovelvollisuudestaan tai -oikeudestaan huolimatta velvollinen ilmaisemaan luottamuksellisesti tietoja antaneen taikka valeostajana tai peitehenkilönä toimineen henkilöllisyyttä koskevan taikka taktista tai teknistä menetelmää koskevan tiedon, jonka ilmaiseminen olisi välttämätöntä esitutkinnan aloittamisen edellytysten arvioimiseksi tai rikoksen selvittämiseksi, kun luottamuksellisesti tietoja antaneen on siinä ominaisuudessa taikka valeostajan tai peitehenkilön on siinä tehtävässä perusteltua syytä olettaa syyllistyneen rikokseen.

Omaan lukuun otettaisiin sisällöltään nykyisen kaltaiset säännökset poliisitutkinnasta eli muusta poliisin tehtäviin kuuluvasta tutkinnasta kuin rikoksen esitutkinnasta. Poliisitutkinnan toimittamisvelvollisuuden tulisi aina perustua laissa olevaan säännökseen.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan aikaisintaan noin vuoden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Poliisilain uudistaminen

Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys poliisilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi muodostaa yhdessä hallituksen esityksen esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi (HE 222/2010 vp) kanssa mittavan ja merkittävän kokonaisuudistuksen.

Valiokunta toteaa, että voimassaolevaa poliisilakia (493/1995), esitutkintalakia (449/1987) ja pakkokeinolakia (450/1987) voidaan pitää niihin tehtyjen muutosten ja lisäysten ansiosta varsin kattavina säädöksinä, joiden pohjalle uusi lainsäädäntö on mahdollista rakentaa. Toisaalta juuri osittaisuudistusten johdosta laeista, erityisesti pakkokeinolain salaisia pakkokeinoja ja poliisilain tiedonhankintaa koskevista säännöksistä, on muodostunut osin sekava ja vaikeasti hallittava kokonaisuus.

Hallintovaliokunta toteaa lakivaliokunnan tavoin, että hallituksen esitys uudeksi poliisilaiksi merkitsee kansalaisten ja viranomaisten kannalta merkittäviä parannuksia nykytilaan. Ehdotetussa uudessa poliisilaissa poliisin toimivaltuuksia säännellään nykyistä täsmällisemmin ja kattavammin, toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien suoja ja toisaalta rikostorjunnan tarpeet huomioon ottaen. Salaisia tiedonhankintakeinoja koskeva sääntely pohjautuu pitkälti hallituksen esityksessä HE 222/2010 vp ehdotetun pakkokeinolain 10 luvun säännöksiin. Uudessa lainsäädännössä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien sääntelyä nostetaan lisäksi asetuksesta lain tasolle. Säännökset on pyritty myös kirjoittamaan tekniikkaneutraalisti ja muutoinkin nykyaikaiseen kirjoittamistapaan. Myös poliisilain rakenne muuttuu selvempään ja lainkäyttäjälle ymmärrettävämpään muotoon.

Hallituksen esityksen mukaan ehdotetut lait on tarkoitetut tulemaan voimaan aikaisintaan noin vuoden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Voimaantuloajan suhteen hallintovaliokunta kiinnittää huomiota uudistuksesta johtuviin viranomaistoiminnan muutoksiin sekä poliisin toiminnassa käytettävien tietojärjestelmien ja asiakirjojen uudistamiseen. Riittävän voimaantuloajan varaaminen on tarpeen myös viranomaiskoulutuksen järjestämiseksi ja asetustasoisen sääntelyn valmistelemiseksi. Hallintovaliokunta pitää tarkoituksenmukaisena, viitaten samalla lakivaliokunnan lausuntoon, sitä hallituksen esityksestä ilmenevää lähtökohtaa, että uudistuksesta aiheutuvat tietojärjestelmämuutokset toteutetaan osana viranomaisten tietojärjestelmien yhteensovittamista koskevaa niin sanottua VITJA-hanketta. Tämän vuoksi on perusteltua, että uusi lainsäädäntö tulee voimaan samanaikaisesti VITJA-hankkeessa valmisteltavan kokonaisuuden kanssa eli viimeistään vuoden 2014 lokakuun alusta.

Valiokunta toteaa, että lakivaliokunta on eri yhteyksissä korostanut tietojärjestelmien kehittämisen merkitystä toteutettavien lainsäädäntöuudistusten kannalta (esim. LaVM 9/2010 vpHE 94/2009 vp). Hallintovaliokunta pitääkin tärkeänä, että tuomioistuinten rikosasioiden käsittelyjärjestelmän ja VITJAn yhteensopivuudesta huolehditaan. Tällä tavoin voidaan tehostaa koko oikeusketjun toimintaa. Hallintovaliokunta kiirehtii lakivaliokunnan tavoin poliisin tietojärjestelmäuudistuksen toteutusta ja pitää välttämättömänä, että sen rahoitus turvataan.

Esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilainsäädännön muodostama kokonaisuus on viranomaisten toiminnan ja kansalaisten oikeusturvan kannalta merkittävä uudistus, jonka aiheuttamiin henkilöstöresurssi- ja koulutustarpeisiin tulee varautua huolellisesti. Uudistus aiheuttaa koulutustarvetta niin esitutkintaviranomaisten, syyttäjien kuin tuomioistuintenkin taholla. Koulutuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon tulee varata riittävästi aikaa ja taloudellisia voimavaroja.

Hallintovaliokunta on eri yhteyksissä toistuvasti kiinnittänyt huomiota poliisin resurssien riittävyyteen tehtävien jatkuvasti lisääntyessä. Vuonna 2009 on valmistunut hallitusohjelmaan perustuva selvitys poliisin pitkän aikavälin henkilöstötarpeista (Poliisi 2020 -selvitys, sisäasiainministeriön julkaisu 5/2009). Valiokunta on painottanut valtioneuvoston selontekoon valtiontalouden kehyksistä vuosille 2010—2013 (VNS 3/2009 vp) sisältyvää linjausta, jonka mukaan poliisin toimintaa kehitetään mainitun pitkän aikavälin henkilöstötarpeiden suunnitelman mukaisesti. Poliittinen sitoutuminen vaalikausien yli ulottuvaan perusteellisesti laadittuun pitkäjänteiseen voimavarasuunnitelmaan on yhteiskunnan kannalta välttämätöntä (HaVL 18/2009 vp). Hallintovaliokunta edellyttääkin hallituksen laativan ajantasaisen poliisin pitkän aikavälin tehtävä-, resurssi- ja rahoitussuunnitelman, johon myös sitoudutaan (Valiokunnan 1. lausumaehdotus).

Valiokunta pitää tarpeellisena, että erikseen arvioidaan muiden viranomaisten, kuten puolustusvoimien, osalta tarve ja perusteet hoitaa rikostorjuntaa ja rikostutkintaa sekä muita poliisitehtäviä.

Perustuslakivaliokunta on yleisellä tasolla kiinnittänyt lausunnossaan huomiota siihen, että korkeimman poliisijohdon nimittämisestä samoin kuin heidän kelpoisuusehdoistaan säädetään kokonaisuudessaan poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa (158/1996). Perustuslakivaliokunnan mielestä tämä ei ole asianmukaista. Hallintovaliokunta katsoo, että valtioneuvoston tuleekin ryhtyä toimiin perussäännösten nostamiseksi lain tasolle.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin kannanotoin ja muutosehdotuksin.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Poliisilaki

2 luku. Yleiset toimivaltuudet
17 §. Voimakeinojen käyttö.

Pykälän 1 momentissa säädetään poliisimiehen oikeudesta voimakeinojen käyttöön. Pykälän 2 momentti puolestaan koskee poliisimiehen oikeutta hätävarjeluun. Momentin mukaan poliisimiehellä on virantoimituksessa oikeus hätävarjeluun siten kuin rikoslain 4 luvun 4 §:ssä säädetään. Hätävarjelussa poliisi toimii virkavastuulla. Arvioitaessa hätävarjelun puolustettavuutta on otettava huomioon poliisimiehelle koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella asetettavat vaatimukset.

Hallintovaliokunta pitää ongelmallisena poliisin hätävarjeluoikeuden eriyttämistä muiden viranomaisten ja kansalaisten hätävarjeluoikeudesta liittämällä poliisin hätävarjeluoikeus virkavastuun yhteyteen. Lain muutos voi heikentää poliisimiehen oikeusturvaa, ja se jää tulkinnanvaraiseksi. Se voi myös johtaa kohtuuttomuuksiin poliisimiehen kannalta hänen torjuessaan rikoslain 4 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla kansalaiseen kohdistuvaa oikeudetonta hyökkäystä. Valiokunnan käsityksen mukaan nyt säädettävä lainmuutos saattaa samoja viranomaistehtäviä hoitavat viranomaiset eriarvoiseen asemaan (rajavartiolaki, 578/2005). Valiokunta edellyttää hallituksen tarkkaan seuraavan poliisimiehen hätävarjelua koskevien säännösten toimivuutta ja ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön tarkistamiseksi (Valiokunnan 2. lausumaehdotus).

5 luku. Salaiset tiedonhankintakeinot
3 §. Salainen tiedonhankinta rikoksen paljastamiseksi.

Lakiehdotuksen 5 luvun 3 § koskee salaista tiedonhankintaa. Mainittu käsite kattaa telekuuntelun, tietojen hankkimisen telekuuntelun sijasta, televalvonnan, tukiasematietojen hankkimisen, suunnitelmallisen tarkkailun, peitellyn tiedonhankinnan, teknisen tarkkailun, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimisen, peitetoiminnan, valeoston, tietolähdetoiminnan ja valvotun läpilaskun käyttämisen rikoksen estämiseen, paljastamiseen tai vaaran torjumiseen.

Pykälän johdantokappaleen mukaan kyseisessä luvussa säänneltyjä keinoja saadaan käyttää rikoksen estämisen lisäksi mainitussa pykälässä lueteltujen rikosten paljastamiseksi.

Hallintovaliokunta toteaa perustuslakivaliokunnan tavoin, että säännöksen sanamuoto synnyttää vaikutelman, että salaisia tiedonhankintakeinoja saa käyttää minkä tahansa rikoksen estämiseksi, vaikka tämä ei ole selvästikään tarkoitus. Rikosten estämisen mainitseminen on valiokunnan mielestä tässä kohdin myös muutoinkin tarpeetonta. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 5 luvun 3 §:n johdantokappaleesta poistettavaksi ilmaisun "rikoksen estämisen lisäksi". Tämä selkeyttää sanamuotoa eikä aiheuta poliisin tiedonhankintakeinoja koskeviin toimivaltuuksiin muutoksia, koska jokainen erillinen toimivaltuuspykälä sisältää myös maininnan toimivaltuuden käyttämisestä rikosten estämiseen.

8 §. Televalvonta ja sen edellytykset.

Poliisilakiehdotuksen 5 luvun 8 §:n 2 momentti sisältää televalvonnan perusteena olevien rikosten luettelon. Momentin 2 ja 3 kohdan mukaan televalvonta on mahdollista, kun henkilön voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän teleosoitetta tai telepäätelaitetta käyttäen tehtyyn rikokseen taikka seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksi käyttöön tai paritukseen. Nykyisin televalvontaa voidaan 2 kohtaa vastaavan kohdan perusteella käyttää, kun jonkun voidaan perustellusti epäillä syyllistyvän automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään kohdistuvaan rikokseen, joka tehdään päätelaitetta käyttäen.

Muutos merkitsee sitä, että televalvontaa voidaan käyttää myös sellaisten rikosten estämiseen, jotka eivät ole törkeydeltään verrattavissa muihin televalvonnan perusteena oleviin rikoksiin. Teleosoitetta tai telepäätelaitetta käyttäen voidaan syyllistyä esimerkiksi kunnianloukkaukseen tai minkä tahansa rikoksen yllytykseen.

Valiokunta toteaa, että televalvonnan käyttäminen kytkeytyy lakiehdotuksessa nykyiseen tapaan osittain rangaistusasteikon perusteella määriteltyihin rikoksiin ja osittain laissa mainittuihin rikoksiin. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan muutokset laajentavat televalvonnan myös sellaisten rikosten estämiseen, joita ei voida pitää perustuslaissa tarkoitettuina yksilön ja yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavina rikoksina. Jotta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, on 2 kohta rajattava koskemaan mainitun tyyppisiä tai niihin törkeysasteeltaan verrattavia rikoksia.

Hallintovaliokunta ehdottaa tämän vuoksi 8 §:n 2 momentin 2 kohdan muuttamista siten, että teleosoitetta tai telepäätelaitetta käyttäen tehdyn rikoksen säädetty ankarin rangaistus täytyy olla vähintään 2 vuotta vankeutta.

29 §. Rikoksentekokielto.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoon PeVL 66/2010 vp asiassa HE 222/2010 vp viitaten hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen 5 luvun 29 §:n 2 momenttiin otettavaksi sääntelyn yhdenmukaisuuden vuoksi välttämättömyysedellytyksen rangaistusvastuusta vapauttamisen perusteisiin.

32 §. Peitetoiminnasta päättäminen.

Poliisilakiehdotuksen mukaan peitetoiminnasta, valeostosta ja valvotusta läpilaskusta päättää keskusrikospoliisin, suojelupoliisin tai muun poliisiyksikön päällikkö. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota siihen, että toimivalta on osoitettu keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin päällikön lisäksi muulle valtioneuvoston asetuksella säädetyn poliisiyksikön päällikölle. Perustuslakivaliokunta ei pidä tällaista sääntelytapaa asianmukaisena vaan katsoo, että tämän laatuisista toimenpiteistä päättämistoimivallan tulee perustua lakiin. Tämän vuoksi hallintovaliokunta ehdottaa valtuussäännöksen poistamista 32 §:stä, mikä merkitsee, että peitetoiminnasta päättää keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö nykyiseen tapaan.

36 §. Valeostosta päättäminen.

Hallintovaliokunta ehdottaa edellä 32 §:n perusteluihin viitaten valtuussäännöksen poistamista pykälästä. Sanottu merkitsee, että valeostosta päättää keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö.

47 §. Suojaamisesta päättäminen.

Edellä 32 §:ssä lausuttuun viitaten hallintovaliokunta ehdottaa 47 §:ään vastaavaa muutosta.

54 §. Ylimääräisen tiedon käyttäminen.

Ylimääräisellä tiedolla tarkoitetaan 53 §:n mukaan telekuuntelulla, televalvonnalla, tukiasematietojen hankkimisella ja teknisellä tarkkailulla saatua tietoa, joka ei liity rikokseen tai vaaran torjumiseen taikka joka koskee muuta rikosta kuin sitä, jonka estämistä tai paljastamista varten lupa tai päätös on annettu.

Ylimääräistä tietoa saa käyttää lakiehdotuksen 54 §:n 1 momentin mukaan rikoksen selvittämisessä, kun tieto koskee sellaista rikosta, jonka estämisessä olisi saatu käyttää tiedonhankintakeinoa, jolla tieto on saatu, tai josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään 2 vuotta vankeutta. Ylimääräistä tietoa saa käyttää myös varkauden ja kätkemisrikoksen selvittämisessä.

Säännösehdotusta on perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan muutettava siten, että ylimääräisen tiedon käyttämisestä päättää tuomioistuin silloin, kun kyseessä oleva ylimääräinen tieto on saatu tiedonhankintakeinolla, jonka käyttämisestä päättää tuomioistuin. Lisäksi ylimääräistä tietoa saadaan käyttää vain niiden rikosten estämiseksi tai paljastamiseksi, johon kyseisen tiedon tuottaneen keinon käyttämistä olisi voinut vaatia.

Hallintovaliokunta ehdottaa edellä olevan perusteella lakiehdotuksen 54 §:n 1 momentin muuttamista perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. Niillä tiedonhankintakeinoilla, jotka edellyttävät tuomioistuimen lupaa, saadun ylimääräisen tiedon käyttämisestä päättää aina tuomioistuin. Kysymys tulee olla aina tiedoista, joiden hankkimiseen on ollut mahdollista saada lupa.

56 §. Telekuuntelun, teknisen kuuntelun ja teknisen laitetarkkailun keskeyttäminen.

Poliisilakiehdotuksen 5 luvun 56 §:n 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi siitä, milloin telekuuntelu ja tekninen kuuntelu on keskeytettävä. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan pykälän 2 momentin tarkoituksena on, että pidättämiseen oikeutettu virkamies saa tehdä väliaikaisen päätöksen telekuuntelun kohdistamisesta henkilöön, jos ennen tiedonhankintakeinon käytön keskeyttämistä on tullut syy perustellusti olettaa jonkun syyllistyvän 5 §:n 2 momentissa tai 17 §:n 4 momentissa tarkoitettuun rikokseen.

Ehdotettu sääntely merkitsee poikkeusta siitä, että telekuuntelusta päättää 5 luvun 7 §:n mukaan aina tuomioistuin. Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan, että telekuuntelun tulee olla tältäkin osin sidottu tuomioistuimen lupaan.

Lakiehdotuksen 5 luvun 17 §:n 2 momentissa säädetään poliisin oikeudesta tekniseen kuunteluun poliisitoimenpiteen turvalliseksi suorittamiseksi ja toimenpiteen suorittajan, kiinniotettavan tai suojattavan henkilön henkeä tai terveyttä uhkaavan välittömän vaaran torjumiseksi.

Hallintovaliokunta ehdottaa 56 §:n 1 ja 2 momenttiin tehtäväksi perustuslakivaliokunnan lausunnosta johtuvat muutokset. Tämä merkitsee sitä, että pykälästä ja sen otsikosta on poistettava maininnat telekuuntelusta.

6 luku. Poliisitutkinta
1 §. Poliisitutkinnassa tutkittavat asiat ja sovellettavat säännökset.

Poliisitutkinnalla, johon sovelletaan tutkinnan laadun edellyttämällä tavalla soveltuvin osin esitutkintalain säännöksiä, tarkoitetaan pykälässä muuta poliisin toimitettavaksi säädettyä tutkintaa kuin rikoksen johdosta toimitettavaa esitutkintaa. Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, poliisin on toimitettava esitutkinta, jos se ilmoituksen perusteella tai muusta erityisestä syystä on tarpeen kadonneen henkilön löytämiseksi. Valiokunta ehdottaa 54 §:n 1 momenttia täydennettäväksi maininnalla palonsyyn selvittämisestä. Velvoite sisältyy uuteen pelastuslakiin (HaVM 41/2010 vpHE 257/2010 vp).

9 luku. Erinäiset säännökset
11 § Voimaantulo.

Lakiehdotuksen 9 luvun 11 §:n 2 momentissa jätetään enintään 3 vuodeksi voimaan nykyisen poliisilain 8 §, joka sisältää säännökset niin sanotuista erityisistä poliisivaltuuksista. Mainitun lain 8 §:n 1 momentin mukaan poliisihallitus voi antaa nimetylle henkilölle sellaisia voimassa olevan poliisilain mukaisia toimivaltuuksia, joita tämä määrätyssä tehtävässään tarvitsee. Pykälän 2 momentissa rajoitetaan voimankäyttövaltuuksien antamista niin, että niitä voi osoittaa vain virkamiehille.

Ongelmaksi muodostuu tässä tapauksessa voimassa olevan poliisilain 8 §:n 1 momentin rajoittamattomuus toimivaltuuksien suhteen. Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan, että erityisiä poliisivaltuuksia koskevan säännöksen voimaanjättäminen tulee rajoittaa vain virkamiehille annettaviin voimankäyttövaltuuksiin.

Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnosta johtuvien muutosten tekemistä 11 §:n 2 momenttiin.

2. Laki poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta

15 b §. Poliisihenkilöstön täydentäminen.

Valtioneuvosto voi määrätä 15 b §:n 1 momentin mukaan poliisin henkilöstöä täydennettäväksi erityisellä täydennyspoliisihenkilöstöllä, jos se on valtion turvallisuuden tai poikkeuksellisten olojen vuoksi tarpeen. Täydennyspoliisihenkilöstöön kuuluvalla on palveluksessa ollessaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi sellaiset toimivaltuudet ja velvollisuudet, jotka poliisilain mukaan kuuluvat poliisimiehelle. Oikeudesta käyttää voimakeinoja on voimassa, mitä poliisilain 2 luvun 17 §:n 3 momentissa säädetään. Viimeksi mainittu viittaus kohdistuu pykälään, johon sisältyvät säännökset poliisimiehen pyynnöstä häntä avustavan yksityishenkilön voimankäyttöoikeudesta.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, ettei säännöksissä millään tavoin rajoiteta täydennyspoliisin käytettävissä olevia toimivaltuuksia, jotka ovat nykyisin varsin laajat. Lisäksi on huomattava, että poliisilain säätämisen jälkeen on tullut voimaan uusi perustuslaki, jonka 124 §:ssä rajoitetaan merkittävän julkisen vallan käyttö vain viranomaisille kuuluvaksi. Tällaista merkittävää julkisen vallan käyttöä on muun muassa itsenäiseen harkintaan perustuva oikeus käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että lakiehdotuksen 15 b §:n 3 momentin ensimmäinen virke on yleisyydessään selvästi vastoin perustuslain 124 §:ää ja se tulee poistaa lakiehdotuksesta.

15 e §. Poliisimiehen toimiminen avustajana tai asiamiehenä.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 15 e §, joka vastaa voimassa olevan poliisilain 9 b §:ää. Säännös koskee poliisimiehen toimimista avustajana tai asiamiehenä. Pykälän 1 momentissa on viittaus oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 3 momentin mukaiseen lähisukulaisuuteen. Eduskunta on 25.2.2011 hyväksynyt lain luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista (LaVM 40/2010 vp — HE 318/2010 vp). Siinä yhteydessä on luovuttu yksinomaan sukulaisuuteen perustuvasta oikeudesta toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana ja voimassa oleva oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 3 momentti on korvattu toisen sisältöisellä säännöksellä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 alusta.

Hallintovaliokunta ehdottaa lakivaliokunnan lausunnon johdosta lakiehdotuksen 15 e §:n 1 momenttiin sisältyvän viittauksen korvaamista seuraavasti: "Poliisimies saa toimia rikoksesta epäillyn avustajana tai asiamiehenä vain, jos epäilty on hänen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulaisensa, sisaruksensa tai aviopuolisonsa ja tällä ei oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 2 luvun 1 §:n mukaan ole oikeutta saada puolustajaa." Selvyyden vuoksi hallintovaliokunta toteaa lakivaliokunnan tavoin, että poliisimiestäkin koskevat luonnollisesti oikeudenkäyntiasiamiehelle ja -avustajalle asetetut yleiset kelpoisuusehdot.

9. Laki yleisistä syyttäjistä annetun lain muuttamisesta

Poliisilakiehdotuksen 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan poliisin henkilöstöön kuuluva ei ole velvollinen ilmaisemaan hänelle hänen palvelussuhteensa aikana luottamuksellisesti tietoja antaneen henkilöllisyyttä koskevaa tietoa eikä salassa pidettäviä taktisia tai teknisiä menetelmiä.

Hallituksen esityksen 9. lakiehdotukseen sisältyvän 11 a §:n mukaan samanlainen vaitiolo-oikeus ulotettaisiin nyt myös syyttäjälaitoksen henkilökuntaan kuuluviin.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, ettei ehdotukselle ole esitetty mitään varsinaisia perusteluja. Perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslain 21 §:ssä tarkoitetun oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta on ongelmallista, jos syytetyn vastapuolena rikosprosessissa oleva syyttäjä on syyteharkinnan jälkeen suorastaan lain nojalla oikeutettu salaamaan esimerkiksi sen, miten jokin todiste on hankittu. Perustuslakivaliokunnan mielestä tämä on perustuslain mainitun pykälän vastaista.

Lakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että eduskunta on 15.2.2011 hyväksynyt lain syyttäjälaitoksesta, jolla yleisistä syyttäjistä annettu laki kumotaan (LaVM 34/2010 vpHE 286/2010 vp). Laki syyttäjälaitoksesta on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2011.

Hallintovaliokunta ehdottaa 9. lakiehdotuksen hylkäämistä.

16. Laki Ulkomaalaislain muuttamisesta

30 §. Toimivalta viisumin myöntämisessä ja pidentämisessä.

Eduskunta on hyväksynyt hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta 4.3.2011 lakiehdotuksen ulkomaalaislain muttamisesta (HaVM 36/2010 vp — HE 275/2010 vp). Tässä yhteydessä ulkomaalaislain 30 § on muuttunut, minkä vuoksi hallintovaliokunta ehdottaa ulkomaalaislain 30 §:n 2 momentin poistamista nyt käsiteltävänä olevasta lakiehdotuksesta.

28. Laki syyttäjälaitoksesta (Uusi)

25 a §. Vaitiolovelvollisuus.

Valiokunta on edellä ehdottanut 9. lakiehdotuksen hylkäämistä kyseisen lakiehdotuksen kohdalla lausutun perusteella. Hallintovaliokunta ehdottaa sen sijasta lakivaliokunnan lausuntoon viitaten hyväksyttyyn uuteen lakiin syyttäjälaitoksesta (LaVM 34/2010 vp — HE 286/2010 vp), jonka on tarkoitus tulla voimaan syksyllä, otettavaksi uuden 25 a §:n seuraavasti: "Mitä poliisilain ( / ) 7 luvun 1, 4 ja 5 §:ssä säädetään poliisin henkilöstöön kuuluvan vaitiolovelvollisuudesta sovelletaan vastaavasti myös syyttäjälaitoksen henkilöstöön kuuluvaan." Muotoilussa on otettu huomioon perustuslakivaliokunnan lausunto, joka edellyttää ainoastaan vaitiolo-oikeuden poistamista.

Säätämisjärjestys

Hallintovaliokunta toteaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, koska hallintovaliokunta on ottanut asianmukaisesti huomioon perustuslakivaliokunnan 1., 2. ja 9. lakiehdotuksesta tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta ehdottaa,

että 3.—8. ja 10.—15. sekä 17.—27. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina,

että 1., 2. ja 16. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset),

että 9. lakiehdotus hylätään,

että hyväksyntään uusi 28. lakiehdotus ja

että hyväksytään kaksi lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Poliisilaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1—12 §

(Kuten HE)

2 luku

Yleiset toimivaltuudet

1—22 §

(Kuten HE)

3 luku

Turvatarkastus poliisin toimitiloissa

1—4 §

(Kuten HE)

4 luku

Tekninen valvonta ja tiedonsaantioikeudet

1—3 §

(Kuten HE)

5 luku

Salaiset tiedonhankintakeinot

Yleiset säännökset

1 ja 2 §

(Kuten HE)

3 §

Salainen tiedonhankinta rikoksen paljastamiseksi

Tässä luvussa säädettyjä keinoja saadaan käyttää (poist.) seuraavien rikosten paljastamisessa:

(1—13 kohta kuten HE)

4 §

(Kuten HE)

Tiedonhankinta televerkoista

5—7 §

(Kuten HE)

8 §

Televalvonta ja sen edellytykset

(1 mom. kuten HE)

Poliisille voidaan rikoksen estämiseksi antaa lupa sellaisen henkilön hallussa olevan tai oletettavasti muuten käyttämän teleosoitteen tai telepäätelaitteen televalvontaan, jonka lausumien, uhkausten tai käyttäytymisen perusteella taikka muutoin voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän:

(1 kohta kuten HE)

2) teleosoitetta tai telepäätelaitetta käyttäen tehtyyn rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta;

(3—6 kohta kuten HE)

(3—6 mom. kuten HE)

9—12 §

(Kuten HE)

Suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta ja tekninen tarkkailu

13—27 §

(Kuten HE)

Peitetoiminta ja valeosto

28 §

(Kuten HE)

29 §

Rikoksentekokielto

(1 mom. kuten HE)

Jos peitetoimintaa suorittava poliisimies tekee liikennerikkomuksen, järjestysrikkomuksen tai muun niihin rinnastettavan rikoksen, josta on säädetty rangaistukseksi rikesakko, hän on rangaistusvastuusta vapaa, jos teko on ollut välttämätön peitetoiminnan tavoitteen saavuttamiseksi tai tiedonhankinnan paljastumisen estämiseksi.

30 ja 31 §

(Kuten HE)

32 §

Peitetoiminnasta päättäminen

Keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö (poist.) päättää peitetoiminnasta. Yksinomaan tietoverkossa toteutettavasta peitetoiminnasta päättää keskusrikospoliisin, suojelupoliisin tai poliisilaitoksen päällikkö taikka tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu poliisimies.

(2—4 mom. kuten HE)

33—35 §

(Kuten HE)

36 §

Valeostosta päättäminen

Keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö (poist.) päättää valeostosta. Yksinomaan yleisön saataville toimitetusta myyntitarjouksesta tehtävästä valeostosta saa päättää myös tehtävään määrätty salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen oikeutettu poliisimies.

(2 ja 3 mom. kuten HE)

37—39 §

(Kuten HE)

Tietolähdetoiminta ja valvottu läpilasku

40—44 §

(Kuten HE)

Yhteiset säännökset

45 ja 46 §

(Kuten HE)

47 §

Suojaamisesta päättäminen

Keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin (poist.) päällikkö päättää 46 §:n 2 momentissa tarkoitetun rekisterimerkinnän tekemisestä sekä asiakirjan valmistamisesta.

(2 ja 3 mom. kuten HE)

48—53 §

(Kuten HE)

54 §

Ylimääräisen tiedon käyttäminen

Ylimääräistä tietoa saa käyttää rikoksen selvittämisessä, kun tieto koskee sellaista rikosta, jonka estämisessä olisi saatu käyttää sitä tämän luvun mukaista tiedonhankintakeinoa, jolla tieto on saatu (poist.). Ylimääräisen tiedon käyttämisestä päättää tuomioistuin, jos sillä on toimivalta päättää siitä tiedonhankintakeinosta, jolla tieto on saatu.

(2—4 mom. kuten HE)

55 §

(Kuten HE)

56 §

(Poist.), Teknisen kuuntelun ja teknisen laitetarkkailun keskeyttäminen

Jos käy ilmi, että (poist.) teknisen kuuntelun kohteena oleva henkilö ei oleskele kuunneltavassa tilassa tai muussa paikassa, tiedonhankintakeinon käyttö on keskeytettävä niin pian kuin mahdollista sekä kuuntelulla saadut tallenteet ja sillä saatuja tietoja koskevat muistiinpanot on heti hävitettävä. Velvollisuus keskeyttämiseen sekä tallenteiden ja muistiinpanojen hävittämiseen koskee myös teknistä laitetarkkailua, jos käy ilmi, että tarkkailu kohdistuu viestin sisältöön tai 8 §:ssä tarkoitettuihin tunnistamistietoihin taikka että 23 §:n 3 momentissa tarkoitettu henkilö ei käytä tarkkailun kohteena olevaa laitetta.

Jos 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa on ennen tiedonhankintakeinon keskeyttämistä tullut syy perustellusti olettaa jonkun syyllistyvän (poist.) 17 §:n 4 momentissa tarkoitettuun rikokseen, voidaan (poist.) teknistä kuuntelua ja teknistä laitetarkkailua kohdistaa mainittuun henkilöön. Tällöin päätöksentekoon sovelletaan, mitä (poist.) 18 ja 24 §:ssä säädetään. Jos tuomioistuin ei myönnä lupaa (poist.) tekniseen kuunteluun tai tekniseen laitetarkkailuun, kuuntelu on lopetettava sekä sillä saadut tallenteet ja sillä saatuja tietoja koskevat muistiinpanot on heti hävitettävä.

57—65 §

(Kuten HE)

6 luku

Poliisitutkinta

1 §

Poliisitutkinnassa tutkittavat asiat ja sovellettavat säännökset

Poliisitutkinnalla tarkoitetaan muuta poliisin toimitettavaksi laissa säädettyä tutkintaa kuin rikoksen johdosta toimitettavaa esitutkintaa. Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, poliisin on toimitettava poliisitutkinta, jos se on ilmoituksen perusteella tai muusta erityisestä syystä tarpeen kadonneen henkilön löytämiseksi taikka palonsyyn selvittämiseksi.

(2 mom. kuten HE)

2—4 §

(Kuten HE)

7 luku

Vaitiolovelvollisuus ja vaitiolo-oikeus

1—6 §

(Kuten HE)

8 luku

Vahingonkorvaus ja palkkio

1—7 §

(Kuten HE)

9 luku

Erinäiset säännökset

1—10 §

(Kuten HE)

11 §

Voimaantulo

(1 mom. kuten HE)

Tällä lailla kumotaan poliisilaki (493/1995) lukuun ottamatta sanotun lain 8 §:ää virkamiesten osalta, sellaisena kuin se on laissa 498/2009. Mainittu pykälä ja sen nojalla annetut myös virkamiehiä koskevat valtuudet kumoutuvat (poist.) kolmen vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta.

(3 mom. kuten HE)

_______________

2.

Laki

poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan poliisin hallinnosta annetun lain (110/1992) 2 §, 15 §:n edellä oleva väliotsikko sekä 15 a ja 16 §, sellaisina kuin niistä ovat 2 § laissa 508/1995, 15 a § laissa 676/2006 ja 16 § laissa 69/2005, sekä

lisätään lakiin uusi 15 b—15 i § ja 16 §:n edelle uusi väliotsikko seuraavasti:

2 §

(Kuten HE)

Poliisimiehen virka-asemaan liittyvät säännökset

15 a §

(Kuten HE)

15 b §

Poliisihenkilöstön täydentäminen

(1 ja 2 mom. kuten HE)

(Poist.) Oikeudesta käyttää voimakeinoja on voimassa, mitä poliisilain 2 luvun 17 §:n 3 momentissa säädetään.

(4 ja 5 mom. kuten HE)

15 c ja 15 d §

(Kuten HE)

15 e §

Poliisimiehen toimiminen avustajana tai asiamiehenä

Poliisimies saa toimia rikoksesta epäillyn avustajana tai asiamiehenä vain, jos epäilty on hänen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulaisensa, sisaruksensa tai aviopuolisonsa ja tällä ei oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 2 luvun 1 §:n mukaan ole oikeutta saada puolustajaa.

(2 mom. kuten HE)

15 f—15 i §

(Kuten HE)

Erinäiset säännökset

16 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

16.

Laki

ulkomaalaislain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ulkomaalaislain (301/2004) 4 §:n 2 momentti, (poist.) 52 c §:n 1 momentti, 60 §:n 2 momentti, 62 §:n 1 momentti, 63 §, 67 §:n 1 momentin 3 kohta, 68 §, 84 §:n 3 momentti, 117 §:n 1, 2 ja 4 momentti, 123 §:n 1 momentti, 139 §:n 3 momentti, 152 §:n 1 ja 3 momentti, 159 §:n 1 momentti, 171 §:n 1 ja 2 momentti, 181 §:n 1 momentti sekä 210 §,

sellaisina kuin niistä ovat (poist.) 52 c §:n 1 momentti laissa 619/2006, 60 §:n 2 momentti laissa 358/2007, 63 §, 67 §:n 1 momentin 3 kohta, 152 §:n 1 ja 3 momentti sekä 210 § laissa 973/2007, 68 § laeissa 358/2007 ja 516/2008, 84 §:n 3 momentti laissa 1426/2009, 123 §:n 1 momentti laissa 1152/2010, 139 §:n 3 momentti laissa 673/2006, 159 §:n 1 momentti ja 171 §:n 1 ja 2 momentti laissa 360/2007 sekä 181 §:n 1 momentti laissa 581/2005, seuraavasti:

4 §

(Kuten HE)

30 §

(Poist.)

52 c, 60, 62, 63, 67, 68, 84, 117, 123, 139, 152, 159, 171, 181 ja 210 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Valiokunnan uusi lakiehdotus

28.

Laki

syyttäjälaitoksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään syyttäjälaitoksesta annettuun lakiin (    /   ) uusi 25 a § seuraavasti:

25 a §

Vaitiolovelvollisuus

Mitä poliisilain (    /    ) 7 luvun 1, 4 ja 5 §:ssä säädetään poliisin henkilöstöön kuuluvan vaitiolovelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti myös syyttäjälaitoksen henkilöstöön kuuluvaan.

_______________

Tämä laki tulee voimaan       päivänä      kuuta 20    .

_______________

Valiokunnan lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää hallituksen laativan ajantasaisen poliisin pitkän aikavälin tehtävä-, resurssi- ja rahoitussuunnitelman, johon myös sitoudutaan.

2.

Eduskunta edellyttää hallituksen tarkkaan seuraavan poliisimiehen hätävarjelua koskevien säännösten toimivuutta ja ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön tarkistamiseksi.

Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Antti Rantakangas /kesk
  • vpj. Tapani Mäkinen /kok
  • jäs. Marko Asell /sd
  • Thomas Blomqvist /r
  • Juha Hakola /kok
  • Rakel Hiltunen /sd
  • Heli Järvinen /vihr
  • Elsi Katainen /kesk
  • Timo V. Korhonen /kesk
  • Outi Mäkelä /kok
  • Petri Pihlajaniemi /kok
  • Raimo Piirainen /sd
  • Lenita Toivakka /kok
  • Unto Valpas /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Ossi Lantto