Perustelut
Hallituksen esityksen pääasiallisena tarkoituksena
on lisätä alueiden kehittämistä ja
rakennerahastotoimintaa koskevaan lainsäädäntöön säännökset,
jotka mahdollistavat Euroopan alueellisen yhteistyön
ohjelmien sekä Euroopan unionin vähävaraisimmille
suunnatun avun ohjelman toimeenpanon ohjelmakaudella 2014—2020.
Näitä koskevat perussäännökset
sisältyvät jo voimassa oleviin lakeihin. Lisäksi
ehdotetaan eräitä kansallisen rakennerahasto-ohjelman
toimeenpanoon liittyviä säännöksiä.
Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteella tuetaan
rajat ylittävää, valtioiden välistä ja
alueiden välistä yhteistyötä EU:n
sisärajoilla. Kansainväliseen rajayhteistyöhön
liittyvät ohjelmat ovat vahvasti aluelähtöisiä.
Suomi osallistuu kaudella 2014—2020 yhdeksään
Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmaan. Keskisen
Itämeren ohjelmassa hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisen
tehtävistä vastaa Varsinais-Suomen liitto. Suomella
on käytettävissä 161,3 miljoonaa
euroa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta rajat ylittävää ja
valtioiden välistä yhteistyötä varten.
Tästä noin 100 miljoonaa euroa on jaettu viiden
esityksessä tarkemmin yksilöidyn ohjelman kesken.
Loput noin 60 miljoonaa euroa osoitetaan ulkorajayhteistyön
piiriin kuuluvien ENI CBC -ohjelmien toimeenpanoon, josta on annettu
erillinen hallituksen esitys (HE 342/2014 vp).
Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmissa kansallisen
sääntelyn tarve on vähäisempää kuin kansallisessa
rakennerahasto-ohjelmassa, koska EU-lainsäädännössä annetaan
Euroopan alueellisen yhteistyön osalta tarkempia säännöksiä muun
muassa hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi
Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmaa toteuttavat valtiot
voivat ohjelma-asiakirjassa sopia ohjelmassa noudatettavista tukikelpoisuutta
koskevista menettelyistä. Euroopan alueellisen yhteistyön
ohjelmissa on eri maissa toteutettavien hankkeiden hallinnoinnista
pitkä kokemus ja mallit ovat vakiintuneet. Hankkeet ovat
yhteishankkeita, joissa on useampi kuin yksi tuensaaja. Hallinnoinnin
yksinkertaistamiseksi hankkeiden hallinnoinnista on sovittu osallistuvien
valtioiden kesken yhteistyöohjelmissa. Tähän
liittyen esityksessä ehdotetaan, että näissä hankkeissa
sovelletaan Euroopan unionin lainsäädännön
lisäksi, mitä niiden hallinnoinnista sovitaan
kussakin yhteistyöohjelmaa koskevassa ohjelma-asiakirjassa.
Kansallisen rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoon liittyen ehdotetaan
alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta
annettua lakia (8/2014, jäljempänä rahoittamislaki)
muutettavaksi muun muassa siten, että sosiaali- ja terveysministeriö voi
myöntää tukea myös teknisestä tuesta
rahoitettaviin hankkeisiin sen sijaan, että se hakisi rahoituksen työ-
ja elinkeinoministeriöstä. Kaudella 2014—2020
sosiaali- ja terveysministeriö on ainoa ministeriö,
jonka hankkeiden hallinnointi ja rahoitus hoidetaan ministeriössä.
Ehdotus yksinkertaistaa hallinnointia ja vastaa menettelyä,
jota noudatetaan muidenkin välittävien toimielinten osalta.
Rakennerahasto-ohjelmassa tukea ja tuen maksatusta haetaan jo
voimassa olevan rahoittamislain mukaan sähköisesti
työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä EURA
2014 -tietojärjestelmässä. Muussa tietojärjestelmässä hakemus voidaan
tehdä verkkopalvelussa tai lomakkeella. Sääntely
noudattaa rakennerahastotuen linjausta sähköisen
haun ensisijaisuudesta. Välittävinä toimieliminä toimivat
viranomaiset, kuten ELY-keskukset, maakunnan liitot ja Tekes, neuvovat
tarvittaessa sähköiseen hakemiseen liittyvissä kysymyksissä.
Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä ehdotetaan,
että tuensaajille tehtävät päätöksetkin
tehdään sähköisesti.
Hallintovaliokunta tähdentää sähköisten
tietojärjestelmien toimivuuden ja menettelyjen sujuvuuden
tärkeyttä ohjelmien ja niissä toteutettavien
hankkeiden tehokkaan toimeenpanon kannalta. Valiokunta pitää tärkeänä,
että tietojärjestelmien tekniset ratkaisut toimivat
moitteetta ja sähköisen asioinnin prosessit kulkevat niin
tuen myöntämisen ja maksatuksen kuin myös
oikaisuvaatimus- ja valitusmenettelyn osalta asianmukaisella tavalla.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.