Perustelut
1. Laki poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta
Poliisin ohjausjärjestelmä
Poliisin perustehtävät ovat oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen
turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen
sekä rikosten ennaltaestäminen, selvittäminen
ja syyteharkintaan saattaminen.
Poliisin hallinnollisten johtosuhteiden mukaan poliisin ylijohdon
tehtävänä on suunnitella, kehittää ja
johtaa poliisitointa koko maassa. Poliisin ylijohtoon kuuluvat poliisiylijohtaja
ja poliisijohtajat ovat kaikkien poliisin henkilöstöön
kuuluvien esimiehiä. Poliisin ylijohtoon kuuluvalla poliisiylitarkastajalla,
poliisitarkastajalla ja ylikomisariolla on lisäksi oikeus
antaa yksittäistapauksessa poliisin toimintaa koskevia ohjeita
ja käskyjä.
Poliisin lääninjohtoon kuuluvat lääninpoliisijohtaja
ja lääninpoliisiylitarkastaja ovat poliisin lääninjohdon
alaisen paikallispoliisin ja poliisin lääninjohdon
alaiseksi määrättyjen poliisin yksikköjen
henkilöstön esimiehiä. Poliisin lääninjohtoon
kuuluvalla lääninylikomisariolla ja lääninkomisariolla
on oikeus antaa yksittäistapauksessa poliisin lääninjohdon
alaiselle paikallispoliisin henkilöstölle poliisitoimintaa
koskevia ohjeita ja käskyjä.
Valiokunta toteaa hallituksen esityksen tavoin poliisin toiminnan
tehokkuus- ja luotettavuusvaatimuksista seuraavan, että tilanteesta riippuen
useampien poliisiyksikköjen tai jopa koko poliisiorganisaation
on kyettävä toimimaan yhtenäisesti ja
myös yhtenä kokonaisuutena johdetusti. Riittävä yhtenäisyys
saavutetaan yleensä toisaalta hallinnollisiin johtosuhteisiin perustuvalla
normi- ja tulosohjauksella sekä toisaalta toiminnallisiin
johtosuhteisiin perustuvalla johtamisella yksittäisessä poliisitoiminnallisessa
tilanteessa.
Tulosohjauksessa otetaan huomioon myös tiedossa tai
ennakoitavissa olevat toimintaympäristön muutokset.
Toimintaympäristössä voi kuitenkin tapahtua
kesken suunnittelukauden sellaisia ennakoimattomia muutoksia, joista
seuraa tarve poiketa hyväksytyistä tulostavoitteista
tai toimintalinjoista. Tällaisissa tilanteissa ja muutoinkin
poliisiorganisaation riittävän yhtenäisyyden
saavuttaminen saattaa vaatia yksittäistä hallinnon
sisäistä asiaa koskevan ratkaisuvallan ottamista
poliisin ylijohdolle.
Hallintovaliokunta puoltaakin lakiehdotuksen 4 a §:ään
sisältyvää sääntelyä poliisin
ylijohdon ohjaustoimivallasta. Pykälän mukaan
poliisin ylijohdon alaisen yksikön on ilmoitettava poliisin
ylijohdolle sellaisesta suunnitellusta hallinnon sisäisestä ratkaisusta
tai olosuhteiden muutoksesta, jolla voi laatunsa tai laajuutensa vuoksi
olla merkittävää vaikutusta poliisin
ylijohdon hyväksymien yksikön tulostavoitteiden ja
toimintalinjojen toteutumiseen. Käsite "toimintalinja"
on omaksuttu poliisihallinnosta annetun asetuksen (158/1996)
3 §:stä. Ainoastaan poliisin ylijohto asettaa
toimintalinjat, ei sen sijaan poliisin lääninjohto.
Valiokunta pitää perusteltuna myös
lakiehdotuksen 4 a §:ään sisältyvää päätöksenteon
pidättämistoimivaltaa. Sääntelyn
tarkoituksena on, että kaikkien poliisin henkilöstöön
kuuluvien esimiehellä, poliisiylijohtajalla, on oikeus
ottaa yksittäistapauksessa hallinnon sisäinen
asia ratkaistavakseen. Poliisiylijohtajalle ei ehdoteta päätösvallan
pidätysoikeutta esimerkiksi poliisin toimivaltaan kuuluvissa
kansalaisten lupa-asioissa.
Vastaavasti valiokunta puoltaa 5 a §:n
sääntelyä siitä, että poliisin
lääninjohdon alaisen yksikön on ilmoitettava
poliisin lääninjohdolle sellaisesta suunnitellusta
hallinnon sisäisestä ratkaisusta tai olosuhteiden
muutoksesta, jolla voi olla laatunsa tai laajuutensa vuoksi merkittävää vaikutusta
poliisin lääninjohdon hyväksymien yksikön
tulostavoitteiden toteutumiseen.
Poliisin tekniikkakeskus
Poliisin tekniikkakeskus on sisäasiainministeriön
alainen yksikkö, jonka tehtävänä on
hankkia, ylläpitää ja kehittää poliisin
kalustoa, välineitä ja varusteita. Tekniikkakeskus
on kokonaan nettobudjetoitu valtion tilivirasto, ja se rahoittaa
toimintansa tuotteiden ja palvelujen myynnillä. Saadun
selvityksen mukaan vuoden 2005 liikevaihto on ollut noin 21,2 miljoonaa
euroa ja vielä vahvistamaton tulos tulee ilmeisesti olemaan
lievästi positiivinen. Jo nykyisin poliisin tekniikkakeskus
palvelee poliisin ulkopuolisia tahoja, kuten rajavartiolaitosta
ja hätäkeskuslaitosta.
Hallituksen esityksen 13 §:n 1 momentin mukaan
poliisin tekniikkakeskuksen perustehtävänä on
vastaisuudessakin hankkia, ylläpitää ja
kehittää poliisin kalustoa, välineitä ja
varusteita.
Poliisin tekniikkakeskus voi pykälän nojalla hankkia,
ylläpitää ja kehittää myös
muiden turvallisuusviranomaisten kalustoa, välineitä ja
varusteita sekä muidenkin viranomaisten turvakalustoa,
-välineitä ja -varusteita (13 §:n
2 mom.).
Lisäksi jos julkinen hallintotehtävä on
annettu muulle kuin viranomaiselle, poliisin tekniikkakeskus voi
hankkia, ylläpitää ja kehittää myös tällaisen
tehtävän hoitamiseen liittyvää kalustoa,
välineitä ja varusteita (13 §:n
3 mom.).
Valiokunta pitää tärkeänä,
että turvallisuusalan teknistä osaamista voidaan
vahvistaa. Alan teknisen osaamisen turvaaminen ja kehittäminen
edellyttävät teknisen toiminnan keskittämistä ja
pitämistä kiinteästi substanssiorganisaation yhteydessä.
Poliisin tekniikkakeskuksen toimialan laajennuksella poliisihallinnon
ulkopuolisiin viranomaistahoihin tavoitellaan myös merkittäviä säästöjä esimerkiksi
erilaisissa suunnittelu- ja tuotekehityskustannuksissa eri viranomaisten
kesken.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee muun muassa kilpailuviraston
todenneen lausunnossaan (diaarinumero 991/72/2000),
joka koski poliisin tekniikkakeskuksen asealan elinkeinolupaa, että poliisin
tekniikkakeskus on nettobudjetoitu valtion tilivirasto, joka voi
toimia kaupallisessa toiminnassa voittoa tavoitellen, jolloin ristiriitaa
kilpailunrajoituslain säännösten kanssa
ei synny. Poliisin tekniikkakeskuksen on myös valtion maksuperustelain (150/1992)
vaatimusten mukaisesti hinnoiteltava markkinasuoritteet täyskatteisesti.
Valiokunnassa asiantuntijana kuullun kilpailuviraston edustajan
lausunnon mukaan lakiehdotus ei ole ongelmallinen kilpailuoikeudellisesta
näkökulmasta tarkastellen. Saadun selvityksen
perusteella muutakaan olemassa olevasta normistosta johtuvaa estettä lakiehdotuksen
hyväksymiselle ei ole.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ensimmäisen
lakiehdotuksen 13 §:n 2 momentista ei riittävän
selvästi ilmene, että poliisin tekniikkakeskus
voi tarjota palvelujaan myös kunnallisille turvallisuusviranomaisille.
Säännöksessä on käytetty
käsitteitä turvallisuusviranomainen ja muut viranomaiset.
Turvallisuusviranomainen-käsitteen on saadun selvityksen
mukaan ajateltu kattavan myös kunnallisen sektorin. Valiokunta
ehdottaa tulkintaongelmien välttämiseksi 13 §:n
2 momentin täsmentämistä seuraavasti:
"Poliisin tekniikkakeskus voi hankkia, ylläpitää ja
kehittää myös muiden valtion ja kunnan turvallisuusviranomaisten
kalustoa, välineitä ja varusteita sekä muidenkin valtion
ja kunnan viranomaisten turvakalustoa, -välineitä ja
-varusteita."
Valiokunta toteaa, että ehdotetulla lakiehdotuksen
13 §:n 3 momentilla on tarkoitettu mahdollistaa
lähinnä sopimuspalokuntien asiakkuus, ei sen sijaan
vartioimisliikkeiden asiakkuutta. Valiokunta ehdottaa tämän
vuoksi 13 §:n 3 momentin täsmentämistä seuraavasti:
"Jos viranomaisjärjestelmään liittyvä julkinen
hallintotehtävä on annettu muulle kuin viranomaiselle,
poliisin tekniikkakeskus voi hankkia, ylläpitää ja
kehittää myös tällaisen tehtävän
hoitamiseen liittyvää kalustoa, välineitä ja
varusteita." Tällä ilmaisulla on tarkoitus viitata
pelastuslain (468/2003) 5 §:ssä säädetyn
kaltaisiin järjestelmiin. Kyseisen pykälän
mukaan alueen pelastustoimen järjestelmään
voi kuulua pelastuslaitoksen lisäksi sopimuspalokuntia
(vapaaehtoisia palokuntia, laitospalokuntia ja tehdaspalokuntia)
sen mukaan kuin alueen pelastustoimi on niiden kanssa sopinut. Tällaisissa
yhteistyöjärjestelmissä on tärkeää viranomaisten
ja muiden toimijoiden kaluston, välineiden ja varusteiden yhteensopivuus.
Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002)
9 §:n 1 momentissa on päinvastoin kielto
ottaa vastaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen
sisältävää toimeksiantoa sekä 10 §:n
1 momentissa kielto vaikeuttaa yleisen järjestyksen ja
turvallisuuden ylläpitämistä taikka rikosten
ennaltaestämistä, selvittämistä tai
syyteharkintaan saattamista.
Poliisimiehen erottaminen määräajaksi
virantoimituksesta
Valtion virkamieslain mukaan virkamiehen yleisiin velvollisuuksiin
kuuluu käyttäytyä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.
Eräille virkamiesryhmille, kuten poliisille, on asetettu erityislainsäädännössä vielä
vaativampi
käyttäytymisvelvollisuus, ja tämä velvollisuus
ulottuu myös vapaa-aikaan. Poliisilain nojalla poliisimiehen
on virassa ja yksityiselämässä käyttäydyttävä siten,
ettei hänen käyttäytymisensä ole omiaan
vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien
asianmukaiseen hoitoon.
Poliisimiehelle voidaan hallinnollisena seuraamuksena antaa
kirjallinen varoitus tai hänet voidaan irtisanoa. Myös
huomautus on mahdollinen, vaikkei siitä ole virkamieslaissa
säännöksiä.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
mahdollisuus erottaa poliisimies virantoimituksesta määräaikaisesti.
Poliisimiehelle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä,
voitaisiin määrätä kurinpitorangaistuksena
virantoimituksesta erottaminen vähintään
yhdeksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi, jos
varoitusta ei ole pidettävä riittävänä toimenpiteenä.
Palkanmaksu keskeytettäisiin virantoimituksesta erottamisen
ajaksi.
Poliisitoimen tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta
on tärkeää, että ihmiset kokevat poliisin
rehellisenä, luottamusta herättävänä, puolueettomana
ja oikeudenmukaisena ja ihmisiä tasapuolisesti kohtelevana
organisaationa. Tämän vuoksi poliisimiesten tulee
käyttäytyä siten, ettei luottamusta näihin
perusarvoihin vaaranneta. Samanaikaisesti on muistettava, että seuraamus
virheellisestä menettelystä on yksittäisen
poliisimiehen kannalta kohtuullinen ja suhteessa hänen
menettelynsä vakavuuteen.
Valiokunta on asettunut puoltamaan hallituksen esitykseen sisältyvää sääntelyä,
joka mahdollistaa poliisimiehen määräaikaisen
erottamisen virantoimituksesta. Valiokunta korostaa, ettei tarkoituksena
ole saattaa poliisimiehiä nykyistä ankaramman
seurausvastuun piiriin. Pykälä on tarkoitettu
sovellettavaksi tilanteissa, joissa varoitus on liian lievä seuraamus,
mutta erottaminen kokonaan johtaisi poliisimiehen kannalta kohtuuttomaan
lopputulokseen. Irtisanominen esimerkiksi yksittäisen tapauksen
seuraamuksena saattaa pilata muutoin nuhteettomasti toimineen ja
käyttäytyneen poliisimiehen loppuelämän.
Virantoimituksesta erottamista koskeva asia tulee hallituksen
esityksen mukaan panna vireille viimeistään vuoden
kuluessa siitä, kun viranomainen sai tiedon seikasta, joka
saattaa aiheuttaa määräajaksi virantoimituksesta
erottamisen. Valiokunta pitää tätä määräaikaa
liian pitkänä ja ehdottaa, että erottaminen
on pantava vireille viimeistään kolmen kuukauden
kuluessa siitä, kun viranomainen sai tiedon seikasta, joka
saattaa aiheuttaa virantoimituksesta erottamisen. Valiokunta toteaa,
että asiaa ei ole ratkaistava vielä tuossa ajassa,
vaan pantava vasta vireille. Tämä on tärkeä seikka
siitä näkökulmasta, että asian
tutkinta saattaa kestää pidempään
kuin kolme kuukautta. Poliisimiestä koskeva asia saattaa
liittyä johonkin laajempaan kokonaisuuteen, jonka tutkinta
voi kestää pitkäänkin. Tällöin
kyseisen säännöksen soveltamisessa saattaa ilmetä hankaluuksia,
vaikka sitten ilmenisi, että poliisimiehen teko on ollut
luonteeltaan sellainen, että määräaikainen
erottaminen olisi asianmukaisin seuraamus.
2. Laki valtion virkamieslain 53 ja 55 §:n muuttamisesta
Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.