Perustelut

Sisäasiainministeriöstä valtiovarainministeriöön siirtyvät tehtävät

Käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä kootaan hallitusohjelman mukaisesti keskeiset hallinnon kehittämistehtävät valtiovarainministeriöön. Esityksellä siirretään sisäasiainministeriön kuntaosasto sekä alueiden ja hallinnon kehittämisosaston alue- ja paikallishallintoyksikkö sekä KuntaIT-yksikkö tehtävineen valtiovarainministeriöön. Valtiovarainministeriössä samaan kokonaisuuteen kuuluvat pääosin hallinnon kehittämisosasto ja henkilöstöosasto.

Hallintovaliokunta pitää esitystä perusteltuna. Sisäasiainministeriön kuntaosaston tehtävien siirtäminen valtiovarainministeriöön vahvistaa kunta-asioiden koordinaatiota valtion keskushallinnossa. Erityisen merkityksellistä tämä on koko hallituskaudeksi laadittavan peruspalveluohjelman ja vuosittaisen, valtion talousarvioon sisältyvän peruspalvelubudjetin kannalta. Kuntien tehtäviä annettaessa ja suunniteltaessa on tärkeää kiinnittää riittävän aikaisessa vaiheessa huomiota niiden vaikutuksiin kuntatalouteen ja koko julkiseen talouteen. Kuntatalouden ja valtiontalouden keskittäminen samaan ministeriöön tuo mukanaan synergiaetuja, ja siten on mahdollista myös nykyistä tehokkaammin analysoida ja suunnitella koko julkisen talouden toimenpiteitä. Perusteltua myös on, että kunnallishallinnon alaan liittyvä säädösvalmistelu ja valvontatehtävät säilyvät samassa kunta-asioiden kokonaisuudessa.

Myös julkisen hallinnon kehittämisen kannalta esitystä voidaan pitää kannatettavana. Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat muun muassa hallinnon ohjausjärjestelmät ja organisointi, hallinnon kehittämisen toimintalinjat sekä valtion tietohallinnon ja tietoturvallisuuden yleiset perusteet. Valtion alue- ja paikallishallinnon yleiseen kehittämiseen, aluejakoihin, rekisteri- ja lääninhallintoon sekä valtion ja kuntien väliseen tietohallintoon liittyvien tehtävien siirtäminen sisäasiainministeriöstä valtiovarainministeriöön on sekä toiminnallisesti että sisällöllisesti perusteltua. Tässä yhteydessä valiokunta myös tähdentää, että siirrosta esimerkiksi rekisterihallinnolle aiheutuvat tietojärjestelmien ja työvälineiden yhteensovittamistarpeet tulee selvittää huolellisesti ja ottaa huomioon ensi vuosien toiminnan suunnittelussa ja määrärahojen käytössä.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että hallinnon kehittämisen keskeisiä tavoitteita ovat lähivuosina julkisen sektorin vastuulla olevien palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen, tuottavuuden parantaminen, eri toimijoiden yhteistyön kehittäminen, tietoyhteiskuntakehityksen tukeminen sekä julkishallinnon henkilöstövoimavarojen turvaaminen. Valtionhallinnossa on vireillä uudistuksia niin keskushallinnossa kuin alue- ja paikallistasolla. Samaan aikaan kunta- ja palvelurakenneuudistus on toimeenpanovaiheessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että esitetyllä tehtävien kokoamisella tuetaan käynnissä olevia hallinnon uudistuksia, hyödynnetään asiantuntemusta ja koordinoidaan kehittämistoimenpiteitä poikkihallinnollisesti. Tärkeää on myös huolehtia koordinaatiosta aluehallinnon kehittämisen ja uuteen työ- ja elinkeinoministeriöön siirrettävän alueiden kehittämisen välillä.

Siirtyvän henkilöstön asema

Kyseessä olevassa ministeriöiden toimialajärjestelyssä sisäasiainministeriön kuntaosasto sekä alueiden ja hallinnon kehittämisosaston alue- ja paikallishallintoyksikkö sekä KuntaIT-yksikkö siirtyvät valtiovarainministeriöön tehtävineen ja henkilöstöineen. Henkilöiden ja virkojen siirtämisestä valtiovarainministeriöön ehdotetaan säädettäväksi hallituksen esitykseen sisältyvällä 18. lakiehdotuksella.

Valiokunta korostaa, että virkasiirtojen yhteydessä tulee noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista valtion yhteistoimintalain (651/1988) ja -sopimuksen mukaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä, että henkilöstön tiedonsaanti- ja vaikuttamismahdollisuuksista huolehditaan uudistusta toteutettaessa.

Mainitun 18. lakiehdotuksen 1 §:n 2 momentin mukaan siirtyvä henkilöstö säilyttää palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa siirtymähetkellä. Säännöksestä voi siinä käytettyjen sanontojen ja sanajärjestyksen takia saada sen käsityksen, että siirtyvän henkilöstön puheena olevat oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat siirtymähetken jälkeen. Tarkoitus kuitenkin on ilmaista henkilöstön säilyttävän lain voimaan tullessa eli siirtymähetkellä voimassa olevat palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa myös uudessa ministeriössä, kunnes niistä lainmukaisessa järjestyksessä ja menettelyssä toisin sovitaan tai päätetään. Valiokunta on tarkistanut sanajärjestyksen esityksen tätä tarkoitusta paremmin vastaavaksi ja yhdenmukaiseksi tämänkaltaisessa lainsäädännössä aiemmin käytetyn sanajärjestyksen kanssa (esim. laki poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta 781/2007, laki Luotsausliikelaitoksesta 938/2003 ja laki Varustamoliikelaitoksesta 937/2003).

Edellä mainittuun 2 momenttiin sisältyy myös säännös, jonka mukaan valtiovarainministeriön palkkausjärjestelmän mukaista kuukausipalkkaa korkeampi palkkaus turvataan edellyttäen, että henkilön tehtävät valtiovarainministeriössä vastaavat vaativuudeltaan vähintään hänen tehtäviään sisäasiainministeriössä. Mainituissa ministeriöissä sovelletaan ns. uutta palkkausjärjestelmää. Säännöksen tarkoituksena on toimia siirtyvän henkilöstön palkan turvaamissäännöksenä, kun henkilö siirtyy palkkausjärjestelmästä toiseen. Valiokunta toteaa, että mainituissa ministeriöissä käytetään erilaisia vaativuudenarviointijärjestelmiä eivätkä ne siten ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Tämä tulee säännöstä sovellettaessa ottaa huomioon.

Valiokunta katsoo, että siirtyviä tehtäviä määräaikaisesti hoitavien asemaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan määräaikaisissa työ- tai virkatehtävissä olevat henkilöt jatkaisivat tehtävässään uudessa organisaatiossa määräajan loppuun saakka. Valiokunta viittaa valtion henkilöstöpoliittiseen linjaukseen, että pysyvät tehtävät hoidetaan vakinaisessa palvelussuhteessa ja että määräaikaisuudelle tulee olla lainmukaiset perusteet. Lisäksi valiokunta toteaa, että toiseen ministeriöön siirtäminen ei sinällään ole peruste olla jatkamatta määräaikaista palvelussuhdetta.

Kyseisen 18. lakiehdotuksen 1 §:n 2 momentin mukaan virkojen siirtymiseen ei tarvita asianomaisen virkamiehen suostumusta. Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 11 §:n 2 momentin perusteella ministeriöiden toimialajaon muutosten yhteydessä virka ja virkamies voidaan siirtää ilman virkamiehen suostumusta vain, jos siirto ei vaikuta virkamiehen vapauteen valita asuinpaikkansa. Henkilöstön ja virkojen siirto ei nyt käsiteltävässä sääntely-yhteydessä vaikuta siirtyvien henkilöiden vapauteen valita asuinpaikkansa (ks. PeVM 3/2007 vp). Hallintovaliokunta katsoo, että perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVM 13/2002 vp) säädetty valtioneuvostosta annetun lain 11 §:n 2 momentti sisältää nyt käsiteltävänä olevaa ehdotusta asiallisesti vastaavan sääntelyn.

Hallitusohjelman mukaan uudistusten toteuttamisessa turvataan henkilöstön asema. Hallituksen esityksestä ilmenee myös, että ministeriörakennetta koskevien toimialamuutosten valmistelun yhteydessä on ollut selkeä yksimielisyys siitä, että muutoksen kohteena olevalle henkilöstölle taataan samanlainen kohtelu kaikissa vuoden 2008 alussa tapahtuvissa toimialajärjestelyissä. Valiokunta pitää selvänä, että uudistukset toteutetaan näiden linjausten mukaisesti.