Perustelut
Sisäasiainministeriöstä valtiovarainministeriöön
siirtyvät tehtävät
Käsiteltävänä olevalla hallituksen
esityksellä kootaan hallitusohjelman mukaisesti keskeiset hallinnon
kehittämistehtävät valtiovarainministeriöön.
Esityksellä siirretään sisäasiainministeriön
kuntaosasto sekä alueiden ja hallinnon kehittämisosaston
alue- ja paikallishallintoyksikkö sekä KuntaIT-yksikkö tehtävineen
valtiovarainministeriöön. Valtiovarainministeriössä samaan
kokonaisuuteen kuuluvat pääosin hallinnon kehittämisosasto
ja henkilöstöosasto.
Hallintovaliokunta pitää esitystä perusteltuna.
Sisäasiainministeriön kuntaosaston tehtävien
siirtäminen valtiovarainministeriöön
vahvistaa kunta-asioiden koordinaatiota valtion keskushallinnossa.
Erityisen merkityksellistä tämä on koko
hallituskaudeksi laadittavan peruspalveluohjelman ja vuosittaisen,
valtion talousarvioon sisältyvän peruspalvelubudjetin
kannalta. Kuntien tehtäviä annettaessa ja suunniteltaessa on
tärkeää kiinnittää riittävän
aikaisessa vaiheessa huomiota niiden vaikutuksiin kuntatalouteen
ja koko julkiseen talouteen. Kuntatalouden ja valtiontalouden keskittäminen
samaan ministeriöön tuo mukanaan synergiaetuja,
ja siten on mahdollista myös nykyistä tehokkaammin
analysoida ja suunnitella koko julkisen talouden toimenpiteitä.
Perusteltua myös on, että kunnallishallinnon alaan
liittyvä säädösvalmistelu ja
valvontatehtävät säilyvät samassa
kunta-asioiden kokonaisuudessa.
Myös julkisen hallinnon kehittämisen kannalta
esitystä voidaan pitää kannatettavana.
Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat muun muassa
hallinnon ohjausjärjestelmät ja organisointi,
hallinnon kehittämisen toimintalinjat sekä valtion
tietohallinnon ja tietoturvallisuuden yleiset perusteet. Valtion
alue- ja paikallishallinnon yleiseen kehittämiseen, aluejakoihin, rekisteri-
ja lääninhallintoon sekä valtion ja kuntien
väliseen tietohallintoon liittyvien tehtävien
siirtäminen sisäasiainministeriöstä valtiovarainministeriöön
on sekä toiminnallisesti että sisällöllisesti
perusteltua. Tässä yhteydessä valiokunta
myös tähdentää, että siirrosta
esimerkiksi rekisterihallinnolle aiheutuvat tietojärjestelmien
ja työvälineiden yhteensovittamistarpeet tulee
selvittää huolellisesti ja ottaa huomioon
ensi vuosien toiminnan suunnittelussa ja määrärahojen
käytössä.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että hallinnon kehittämisen
keskeisiä tavoitteita ovat lähivuosina julkisen
sektorin vastuulla olevien palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen, tuottavuuden
parantaminen, eri toimijoiden yhteistyön kehittäminen,
tietoyhteiskuntakehityksen tukeminen sekä julkishallinnon
henkilöstövoimavarojen turvaaminen. Valtionhallinnossa on
vireillä uudistuksia niin keskushallinnossa kuin alue-
ja paikallistasolla. Samaan aikaan kunta- ja palvelurakenneuudistus
on toimeenpanovaiheessa. Valiokunta pitää tärkeänä,
että esitetyllä tehtävien kokoamisella
tuetaan käynnissä olevia hallinnon uudistuksia,
hyödynnetään asiantuntemusta ja koordinoidaan
kehittämistoimenpiteitä poikkihallinnollisesti.
Tärkeää on myös huolehtia koordinaatiosta
aluehallinnon kehittämisen ja uuteen työ- ja elinkeinoministeriöön
siirrettävän alueiden kehittämisen välillä.
Siirtyvän henkilöstön asema
Kyseessä olevassa ministeriöiden toimialajärjestelyssä sisäasiainministeriön
kuntaosasto sekä alueiden ja hallinnon kehittämisosaston
alue- ja paikallishallintoyksikkö sekä KuntaIT-yksikkö siirtyvät
valtiovarainministeriöön tehtävineen
ja henkilöstöineen. Henkilöiden ja virkojen
siirtämisestä valtiovarainministeriöön
ehdotetaan säädettäväksi hallituksen
esitykseen sisältyvällä 18. lakiehdotuksella.
Valiokunta korostaa, että virkasiirtojen yhteydessä tulee
noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa
ja johtamista valtion yhteistoimintalain (651/1988)
ja -sopimuksen mukaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä,
että henkilöstön tiedonsaanti- ja vaikuttamismahdollisuuksista
huolehditaan uudistusta toteutettaessa.
Mainitun 18. lakiehdotuksen 1 §:n 2 momentin mukaan
siirtyvä henkilöstö säilyttää palvelussuhteensa
ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa siirtymähetkellä.
Säännöksestä voi siinä käytettyjen
sanontojen ja sanajärjestyksen takia saada sen käsityksen,
että siirtyvän henkilöstön puheena
olevat oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat siirtymähetken
jälkeen. Tarkoitus kuitenkin on ilmaista henkilöstön
säilyttävän lain voimaan tullessa eli
siirtymähetkellä voimassa olevat palvelussuhteensa
ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa myös
uudessa ministeriössä, kunnes niistä lainmukaisessa
järjestyksessä ja menettelyssä toisin
sovitaan tai päätetään. Valiokunta
on tarkistanut sanajärjestyksen esityksen tätä tarkoitusta
paremmin vastaavaksi ja yhdenmukaiseksi tämänkaltaisessa
lainsäädännössä aiemmin
käytetyn sanajärjestyksen kanssa (esim. laki poliisin
hallinnosta annetun lain muuttamisesta 781/2007,
laki Luotsausliikelaitoksesta 938/2003 ja
laki Varustamoliikelaitoksesta 937/2003).
Edellä mainittuun 2 momenttiin sisältyy myös säännös,
jonka mukaan valtiovarainministeriön palkkausjärjestelmän
mukaista kuukausipalkkaa korkeampi palkkaus turvataan edellyttäen, että henkilön
tehtävät valtiovarainministeriössä vastaavat
vaativuudeltaan vähintään hänen
tehtäviään sisäasiainministeriössä.
Mainituissa ministeriöissä sovelletaan ns. uutta
palkkausjärjestelmää. Säännöksen
tarkoituksena on toimia siirtyvän henkilöstön
palkan turvaamissäännöksenä,
kun henkilö siirtyy palkkausjärjestelmästä toiseen.
Valiokunta toteaa, että mainituissa ministeriöissä käytetään
erilaisia vaativuudenarviointijärjestelmiä eivätkä ne
siten ole keskenään suoraan vertailukelpoisia.
Tämä tulee säännöstä sovellettaessa
ottaa huomioon.
Valiokunta katsoo, että siirtyviä tehtäviä määräaikaisesti
hoitavien asemaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan määräaikaisissa
työ- tai virkatehtävissä olevat henkilöt
jatkaisivat tehtävässään uudessa
organisaatiossa määräajan loppuun saakka.
Valiokunta viittaa valtion henkilöstöpoliittiseen
linjaukseen, että pysyvät tehtävät
hoidetaan vakinaisessa palvelussuhteessa ja että määräaikaisuudelle
tulee olla lainmukaiset perusteet. Lisäksi valiokunta toteaa,
että toiseen ministeriöön siirtäminen
ei sinällään ole peruste olla jatkamatta
määräaikaista palvelussuhdetta.
Kyseisen 18. lakiehdotuksen 1 §:n 2 momentin mukaan
virkojen siirtymiseen ei tarvita asianomaisen virkamiehen
suostumusta. Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003)
11 §:n 2 momentin perusteella ministeriöiden
toimialajaon muutosten yhteydessä virka ja virkamies voidaan
siirtää ilman virkamiehen suostumusta vain, jos
siirto ei vaikuta virkamiehen vapauteen valita asuinpaikkansa. Henkilöstön
ja virkojen siirto ei nyt käsiteltävässä sääntely-yhteydessä vaikuta
siirtyvien henkilöiden vapauteen valita asuinpaikkansa
(ks. PeVM 3/2007 vp). Hallintovaliokunta
katsoo, että perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella
(PeVM 13/2002 vp) säädetty
valtioneuvostosta annetun lain 11 §:n 2 momentti
sisältää nyt käsiteltävänä olevaa
ehdotusta asiallisesti vastaavan sääntelyn.
Hallitusohjelman mukaan uudistusten toteuttamisessa turvataan
henkilöstön asema. Hallituksen esityksestä ilmenee
myös, että ministeriörakennetta
koskevien toimialamuutosten valmistelun yhteydessä on ollut
selkeä yksimielisyys siitä, että muutoksen
kohteena olevalle henkilöstölle taataan samanlainen
kohtelu kaikissa vuoden 2008 alussa tapahtuvissa toimialajärjestelyissä.
Valiokunta pitää selvänä, että uudistukset
toteutetaan näiden linjausten mukaisesti.