HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 5/2011 vp

HaVM 5/2011 vp - HE 37/2011 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 4 päivänä lokakuuta 2011 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 37/2011 vp).

Lausunnot

Eduskunnan päätöksen mukaisesti sivistysvaliokunta ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ovat antaneet asiasta lausunnot (SiVL 8/2011 vpTyVL 3/2011 vp), jotka on otettu tämän mietinnön liitteiksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

ylitarkastaja Elina Immonen, sisäasiainministeriö, maahanmuutto-osasto

vanhempi hallitussihteeri Seija Jalkanen, työ- ja elinkeinoministeriö

hallitusneuvos Marja-Terttu Mäkiranta, sosiaali- ja terveysministeriö

asiantuntija Mikko Räsänen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry

ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen, Maahanmuuttovirasto

kehittämispäällikkö Hannele Salminen, Suomen Kuntaliitto

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Akava ry
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
  • Suomen Yrittäjät ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia. Esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten annettu direktiivi.

Ehdotettuun lakiin lisättäisiin direktiivin edellyttämät säännökset erityisosaajista. Laissa määriteltäisiin Euroopan unionin sininen kortti ja korkeaa pätevyyttä vaativa työ. Laissa säädettäisiin erityisosaajan oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä ja luvan peruuttamisesta, oleskeluluvan pituudesta ja hakemuksen käsittelyajasta.

Direktiivin mukaan sinisen kortin haltijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti jäsenvaltion omien kansalaisten kanssa muun muassa sosiaaliturvan ja koulutuksen alalla. Tähän liittyen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettua lakia, kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitolakia. Lakiteknisistä syistä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi ulkomaalaislain muuttamisesta annettua lakia.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Laki ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta tulisi kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Esityksessä ehdotetuilla laeilla pannaan kansallisesti täytäntöön direktiivi 2009/50/EY kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten, jäljempänä erityisosaajadirektiivi. Direktiivillä pyritään helpottamaan kolmansista maista tulevien erityisosaajien maahantuloa ja liikkuvuutta unionin alueella. Kolmannen maan kansalaiselle, joka täyttää direktiivissä säädetyt vähimmäispalkkatasoa ja ammattipätevyyttä koskevat vaatimukset, myönnetään nk. Euroopan unionin sininen kortti. Sinisellä kortilla tarkoitetaan oleskelulupaa, joka oikeuttaa asumaan ja työskentelemään jäsenvaltion alueella erityisosaajadirektiivin nojalla.

Ehdotetun ulkomaalaislain 81 b §:n mukaan sinisen kortin myöntäminen edellyttää korkea-asteen tutkinnolla osoitetun erityisen ammattipätevyyden lisäksi, että hakijalla on vähintään vuoden pituinen työsopimus tai sitova työtarjous korkeaa pätevyyttä vaativaan työhön ja että hänelle maksettava palkka on vähintään 1,5-kertainen keskimääräiseen suomalaiseen bruttovuosipalkkaan verrattuna. Lisäksi oleskeluluvan myöntämisen yleisten edellytysten tulee täyttyä.

Sinisen kortin myöntämiseen ei sovelleta työvoiman saatavuusharkintaa. Muilta osin sinisen kortin myöntämiseen sovelletaan voimassa olevan lain säännöksiä työntekijän oleskeluluvasta. Valiokunta toteaa, että sinisen kortin myöntäminen edellyttää siten muun muassa selvitystä työnteon keskeisistä ehdoista sekä vakuutusta siitä, että ehdot ovat voimassa olevien säännösten ja asianomaisten työehtosopimusten mukaisia tai että ne vastaavat työmarkkinoilla vastaavissa tehtävissä työntekijöihin noudatettavaa käytäntöä.

Valiokunta suhtautuu myönteisesti siihen, että kolmansista maista tulevien erityisosaajien maahantuloa ja liikkuvuutta edistetään. Esityksen perusteluissa esitetyn arvion mukaan sinisen kortin merkitys ei ole Suomen kannalta ainakaan aluksi kovin suuri. Sinisen kortin voidaan kuitenkin katsoa edistävän Euroopan asemaa kilpailtaessa osaavasta työvoimasta sekä parantavan työvoiman liikkuvuusmahdollisuuksia unionin sisällä.

Erityisosaajien maahanmuuttoa Suomeen on jo nykyisin kansallisesti helpotettu, sillä voimassa oleva ulkomaalaislaki (301/2004) sisältää kevyemmän oleskelulupamenettelyn heidän osaltaan. Erityisosaajadirektiivin täytäntöönpano on esityksessä pyritty toteuttamaan siten, ettei hankaloiteta nykyistä, toimivaksi havaittua järjestelmää, vaan luodaan rinnalle uusi, sinisen kortin haltijan status. Valiokunta pitää esitettyä sääntelyratkaisua perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta myös toteaa, että sellaisille Suomeen työskentelemään tuleville asiantuntijoille, jotka eivät täytä sinisen kortin vaatimuksia, voidaan myöntää työntekijän oleskelulupa tai muu oleskelulupa työntekoa varten.

Direktiivissä säädetään myös sinisen kortin haltijoiden ja heidän perheenjäsentensä yhdenvertaisesta kohtelusta oman maan kansalaisiin nähden, minkä vuoksi ehdotetaan tarpeelliset muutokset yliopistolakiin (558/2009) ja ammattikorkeakoululakiin (351/2003) sekä sosiaaliturvaa ja julkista terveydenhuoltoa koskevaan lainsäädäntöön. Sivistysvaliokunta on pitänyt yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotettuja muutoksia kannatettavina. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että sinisen kortin käyttöönotosta kunnille aiheutuvien julkisen terveydenhuollon kustannusten samoin kuin mahdollisista ammattikorkeakouluopinnoista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta huolehditaan. Saadun selvityksen mukaan kysymys kunnille aiheutuvista terveydenhuoltokustannuksista on tarkoitus ratkaista osana ns. potilasdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa koskevaa säädösvalmistelua.

Kunnat osallistuvat nykyisin ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen perusteena oleviin kustannuksiin myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan vieraskielisen koulutuksen osalta. Hallintovaliokunnan saaman arvion mukaan kunnille tältä osin mahdollisesti aiheutuvat kustannukset ovat erittäin vähäiset. Selvityksen mukaan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen rahoitusvastuuta tullaan hallituskaudella uudistamaan. Hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö uudistetaan ja vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle.

Unionissa on parhaillaan valmisteltavana myös useita muita, eri työntekijäryhmiä koskevia sektorikohtaisia direktiivejä. Hallintovaliokunta yhtyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsitykseen siitä, että direktiivit mahdollisesti voimaantullessaan merkitsevät sitä, että eri työntekijäryhmiä koskevat enenevässä määrin eri säännöt ja sääntelystä tulee yhä monimutkaisempaa. Lisäksi, kuten sinisen kortin yhteydessä direktiivin edellyttämästä yhdenvertaisuusvaatimuksesta johtuen, eri työntekijäryhmien oikeudet esimerkiksi sosiaaliturvaan ja terveyspalveluihin voivat muodostua keskenään erilaisiksi. Hallintovaliokunta korostaa sääntelyn selkeyden ja johdonmukaisuuden merkitystä niin työskentelemään tulevien työntekijöiden, heidän työnantajiensa kuin asiaa käsittelevien viranomaistenkin näkökulmasta. Sääntelyn yksinkertaistamiseen ja selkeyttämiseen on valiokunnan mielestä aiheellista kiinnittää jatkossa yhä enemmän huomiota.

Lopuksi valiokunta ehdottaa, että 1. lakiehdotuksen 81 b §:n 1 momenttiin sisältyvä kirjoitusvirhe korjataan. Viittaus vähimmäispalkkatasoon tulisi ilmaista muodossa "vähintään 1,5-kertainen verrattuna keskimääräiseen palkansaajan bruttopalkkaan".

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta ehdottaa,

että 2.—7. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 81 b § muutettuna seuraavasti:

81 b §

Euroopan unionin sinisen kortin myöntäminen

Euroopan unionin sininen kortti myönnetään kolmannen maan kansalaiselle, jos tämä esittää vähintään vuoden pituisen korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä koskevan työsopimuksen tai sitovan työtarjouksen ja yleiset edellytykset oleskeluluvan myöntämiselle ovat olemassa. Edellytyksenä on lisäksi, että työsopimuksessa tai sitovassa työtarjouksessa sovittu palkka on vähintään 1,5-kertainen verrattuna keskimääräiseen palkansaajan bruttopalkkaan.

(2 mom. kuten HE)

_______________

Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Jussi Halla-aho /ps
  • jäs. Heikki Autto /kok
  • Rakel Hiltunen /sd
  • Reijo Hongisto /ps
  • Risto Kalliorinne /vas
  • Mika Kari /sd
  • Elsi Katainen /kesk
  • Timo V. Korhonen /kesk
  • Antti Lindtman /sd
  • Pirkko Mattila /ps
  • Outi Mäkelä /kok
  • Tapani Mäkinen /kok
  • Markku Mäntymaa /kok
  • Ulla-Maj Wideroos /r
  • vjäs. Antti Rantakangas /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne