Yleisperustelut
Yleistä
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
uusi laki henkilötietojen käsittelystä Tullissa, johon
on tarkoitus koota Tullin henkilötietojen käsittelyä koskevat
säännökset. Valiokunta toteaa,
että ehdotettu laki liittyy vireillä olevaan kokonaisvaltaiseen
tullilainsäädännön uudistamishankkeeseen,
jossa nykyinen tullilaki (1466/1994)
jaettaisiin kolmeen erilliseen lakiin eli tullilakiin, valiokunnan
käsiteltävänä olevaan säädettävään
uuteen lakiin rikostorjunnasta Tullissa (HE 174/2014
vp) ja nyt käsiteltävänä olevaan
lakiin henkilötietojen käsittelystä Tullissa.
Valiokunnan käsityksen mukaan tullilain uudistaminen tapahtuu
erillisen valmistelun pohjalta.
Nykyisin Tullin henkilörekistereistä ja henkilötietojen
käsittelystä säädetään
tullilaissa, jossa on säännöksiä muun
muassa Tullin henkilörekistereiden tietosisällöstä,
henkilötietojen luovuttamisesta sekä tietojen
saamisesta eräistä rekistereistä. Siltä osin
kuin tullilaissa tai Euroopan unionin lainsäädännössä ei
ole toisin säädetty, henkilötietojen
käsittelyyn Tullissa sovelletaan henkilötietolain
(523/1999) ja viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetun lain (621/1999)
säännöksiä.
Uudistuksen tarve
Voimassa oleva tullilaki on tullut voimaan vuoden 1995 alusta
lukien eli samaan aikaan kuin Suomi on liittynyt Euroopan unionin
jäseneksi. Tullin perustehtävät ja henkilötietojen
käsittelyn tarve eivät ole Suomen EU-jäsenyyden
aikana merkittävästi muuttuneet. Tullilain voimaantulon
jälkeen sen henkilötietojen käsittelyä koskeviin
erityissäännöksiin on tehty lähinnä muun lainsäädännön
muuttumisesta johtuneita muutoksia ja tarkistuksia. Näitä muutoksia
on tehty käytettävissä olevan tiedon
perusteella toistakymmentä kertaa, ja tämä on
johtanut tarpeettoman hajanaiseen lainsäädäntöön.
Valiokunta tähdentää, että tullilain
voimaantulon jälkeen tapahtunut perus- ja ihmisoikeussäännösten
kehitys, poliisin ja Rajavartiolaitoksen henkilörekisterilakien
säätäminen, muut lainsäädäntömuutokset
ja rikostorjunta- ja lainvalvontayhteistyön kehittyminen
sekä kansainvälisen tietojenvaihdon ja siihen
liittyvän lainsäädännön
kehitys ovat synnyttäneet tarpeen saattaa Tullin henkilörekistereitä koskeva
lainsäädäntö vastaamaan muuttuneita
olosuhteita.
Valiokunta korostaa lisäksi, että rikostorjunnan
tehokkuuden ylläpitäminen edellyttää Tullin
henkilörekisterilainsäädännön
yhdenmukaistamista nykyistä enemmän erityisesti
poliisin vastaavan lainsäädännön
kanssa. Myös säännösten soveltamisen
näkökulmasta on selkeämpää, että henkilötietojen
käsittelyä koskevat keskeiset säännökset
kootaan myös Tullin osalta, kuten poliisin ja Rajavartiolaitoksen
osalta on tapahtunut, omaan erilliseen lakiin.
Uudistuksen keskeiset tavoitteet
Valiokunta pitää asianmukaisena hallituksen esityksen
lähtökohtaa, että henkilötietolaista
ja julkisuuslaista ehdotetaan poikettavaksi vain, jos se on tullitoiminnan
tehokkuuden turvaamiseksi tai Euroopan unionin tulli- tai
muita tietojärjestelmiä koskevien normien huomioon
ottamiseksi välttämätöntä.
Mainituista yleislaeista poikkeaminen koskee lähinnä arkaluonteisten tietojen
keräämistä ja tallettamista, rekisteröidyn
tarkastusoikeutta sekä henkilötietojen käyttöä ja
luovuttamista koskevia säännöksiä.
Luonnollisesti uuteen lakiin on sisällytettävä,
kuten tällaiseen erityislainsäädäntöön
yleensäkin, säännökset Tullin
henkilörekisterien perustamisesta, rekisterien tietosisällöstä,
rekisterinpitäjästä, henkilörekisterien
tietojen säilytysajoista sekä kansallisesta ja
kansainvälisestä tietojenvaihdosta.
Lisäksi valiokunta pitää tarpeellisena
Tullin henkilötietojen käsittelyyn liittyvien
lainsäädännöllisten puutteiden
korjaamista sekä Tullia koskevien henkilötietosäännösten
korjaamista ottaen huomioon kansallisessa soveltamisessa ilmi tulleet
epäkohdat, nykyisten säännösten
voimaantulon jälkeen tapahtuneet merkitykselliset lainsäädäntömuutokset
ja kansainvälinen kehitys. Lisäksi on perusteltua
saattaa Tullin henkilötietosäännökset
yhdenmukaisiksi erityisesti poliisin ja Rajavartiolaitoksen henkilötietojen käsittelyä
koskevien
säännösten kanssa sellaisissa tapauksissa,
joissa Tullin toiminta on lähtökohtaisesti yhdenmukaista
mainittujen muiden viranomaisten toiminnan kanssa. Erityisesti Tullin
rikostorjuntatoiminta edellyttää yhdenmukaista
sääntelyä muiden rikostorjuntaa suorittavien
viranomaisten kanssa. Tätä edellyttää valiokunnan
mielestä myös PTR-yhteistyö, jota on jatkuvasti
kehitettävä.
Edellä lausutun lisäksi säädettävällä uudella lainsäädännöllä on
aiheellista panna täytäntöön Euroopan
unionin neuvoston puitepäätös rikosasioissa
tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa
yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen
suojaamisesta (2000/977/YOS) eli niin sanottu
EU:n tietosuojapuitepäätös.
Tässä yhteydessä on syytä mainita
myös se seikka, että käsiteltävänä olevassa
esityksessä on liittymäkohtia valiokunnassa samanaikaisesti
käsiteltävänä olevan hallituksen
esityksen laiksi rikostorjunnasta Tullissa (HE 174/2014 vp)
kanssa. Tullin henkilötietojen käsittelyä koskevan
hallituksen esityksen säännökset on muotoiltu
ottaen huomioon mainittu Tullin rikostorjuntaa koskeva lakiehdotus.
Yleisluonteista arviointia
Valiokunta toteaa, että ehdotettu Tullin henkilötietolainsäädäntö on
asetettujen tavoitteiden mukaisesti oleellisilta osiltaan yhdenmukainen
sekä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
annetun lain (761/2003) että henkilötietojen
käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetun lain (579/2005)
kanssa. Molemmat edellä mainitut lait on säädetty
hallintovaliokunnan mietintöjen pohjalta ja perustuslakivaliokunnan
myötävaikutuksella.
Lisäksi myös henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
annetun lain muutokset on pääosin säädetty
perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella. Perustuslakivaliokunnan
lausunnosta ilmenee se myönteinen seikka, että nyt
ehdotetussa sääntelyssä on pyritty Tullin
toiminnan erityispiirteet huomioiden ottamaan perustuslakivaliokunnan
aiempi lausuntokäytäntö huomioon.
Perustuslakivaliokunnan ja myös hallintovaliokunnan
käytännöissä ehdotetun kaltaista
rekisterisääntelyä arvioitaessa on kiinnitetty
huomiota erityisesti rekisteröinnin tavoitteisiin, rekisteröitävien
henkilötietojen sisältöön, niiden sallittuihin
käyttötarkoituksiin, tietojen luovutettavuuteen,
tietojen säilytysaikaan ja rekisteröidyn oikeusturvaan.
Näitä seikkoja koskevan sääntelyn
tulee olla lain tasolla kattavaa ja yksityiskohtaista. Lailla säätämisen
vaatimus ulottuu myös mahdollisuuteen luovuttaa henkilötietoja
teknisen käyttöyhteyden avulla.
Lausunnossaan perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt
huomiota myös siihen, mihin ja ketä koskeviin
tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus
sidotaan tietojen välttämättömyyteen.
Viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus
ovat perustuslakivaliokunnan mukaan voineet liittyä jonkin
tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin tietoihin",
jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan
laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei
ole samalla tavoin luetteloitu, sääntelyyn on
pitänyt sisällyttää vaatimus "tietojen
välttämättömyydestä" jonkin
tarkoituksen kannalta. Toisaalta perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt hyvin
väljiä ja yksilöimättömiä tietojensaantioikeuksia
perustuslain kannalta mahdollisina edes silloin, kun ne on sidottu
välttämättömyyskriteeriin.
Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksessa on perustuslakivaliokunnankin
suorittaman tarkastelun perusteella yksityiskohtaiset säännökset sekä Tullin
oikeudesta saada tietoja eräistä rekistereistä ja
tietojärjestelmistä (13 ja 14 §)
että tietojen luovuttamisesta muille viranomaisille (17 §).
Samoja teemoja koskevia säännöksiä on tämän
lisäksi myös säännöksissä viitatuissa laeissa.
Tämä merkitsee perustuslakivaliokunnan mukaan
kaksinkertaista sääntelyä, mikä ei kuitenkaan
sellaisenaan ole lausunnon mukaan valtiosääntöoikeudellisesti
ongelmallista. Se kuitenkin johtaa raskaaseen sääntelyrakenteeseen
ja on omiaan synnyttämään tulkintaongelmia.
Hallituksen esityksessä on ymmärrettävästi käytetty
mallina poliisin henkilötietolakia valmisteltaessa lakiehdotusta
henkilötietojen käsittelystä Tullissa
(jäljempänä lakiehdotus, ellei muuta
lausuta). Hallintovaliokunta on kiinnittänyt eri yhteyksissä huomiota
poliisin henkilötietolain kokonaisuudistuksen tarpeeseen,
koska nykyinen laki on rakenteeltaan ja sisällöltään varsin
monimutkainen. Asia on noussut esiin muun muassa hallintovaliokunnan
mietinnössä HaVM 26/2013 vp koskien hallituksen
esitystä poliisin henkilötietolain muuttamisesta (HE 66/2013
vp). Eduskunta on edellyttänyt hallintovaliokunnan
mietinnön pohjalta antamassaan vastauksessa, että hallituksen
on käynnistettävä mahdollisimman pian
poliisin henkilötietolain kokonaisuudistus ja että sen
yhteydessä tulee huomioida muiden seikkojen ohella EU:ssa valmisteilla
olevan uuden tietosuojalainsäädännön
lopullinen sisältö ja vaatimukset kansalliselle
lainsäädännölle sekä hallintovaliokunnan mietinnöstä HaVM
26/2013 vp ilmenevät lain rakennetta ja sisältöä koskevat
huomautukset mukaan lukien poliisin henkilötietolaissa
tarkoitettujen rekisterien valvonnan kehittäminen. Samassa
yhteydessä tulee tarkistaa myös Rajavartiolaitoksen
henkilötietolain säännökset.
Lisäksi hallintovaliokunta painottaa, että samassa
yhteydessä tulee tarkistaa Rajavartiolaitoksen henkilötietolain
säännösten ohella nyt säädettävän
lain henkilötietojen käsittelystä Tullissa
säännökset. Myös perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan
asiaan huomiota.
Sekä perustuslakivaliokunnan lausunnossa että asiantuntijakuulemisessa
on korostettu tehostetun laillisuusvalvonnan tärkeyttä Tullin tiedustelurekisterin
osalta ottaen huomioon muun muassa poliisin epäiltyjen
rekisterin ja sen käyttöön liittyvät
viimeaikaiset epäselvyydet ja rekistereihin tallennettavien
arkaluontoisten tietoluokkien lisääntyminen.
Tältä osin hallintovaliokunnalle on esitetty, että Tullissa
on usean vuoden ajan tehty suunnitelmallista rikostorjunnan laillisuusvalvonnan kehitystyötä,
johon on tiiviisti sidottu mukaan organisaation eri tasot Tullin
pääjohtajan esikunnasta aina tutkinnanjohtajiin
saakka. Poliisin epäiltyjen rekisteriin liittyvien epäselvyyksien
paljastuttua Tulli on valiokunnalle annetun tiedon mukaan käynnistänyt
perusteellisen tarkastuksen oman vastaavan rekisterinsä (nykyinen
valvontarekisteri) osalta kirjausten ja niihin liittyvien käytäntöjen
lainmukaisuuden selvittämiseksi. Ongelmia ja puutteita
ei Tullin toiminnassa tarkastuksen aikana ole havaittu. Rekisterien
sisällön valvonta on Tullissa jatkuvaa, ja seuraava
laaja tarkastus tiedustelurekisteriin tullaan valiokunnalle esitetyn
tiedon mukaan tekemään Tullin toimesta keväällä 2015.
Yhteenveto
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen
sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin
kannanotoin ja muutosehdotuksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki henkilötietojen käsittelystä Tullissa
1 luku. Yleiset säännökset
2 §. Määritelmät.
Tullirikoksen käsite lakiehdotuksessa vastaa voimassa
olevaa käsitettä tullilaissa. Tästä huolimatta
hallintovaliokunta on mietinnössään HaVM
54/2014 vp koskien hallituksen esitystä HE 174/2014
vp (Tullin rikostorjunta) ehdottanut epämääräisenä pidettävän
tullirikoksen käsitteen täsmentämistä olennaisesti niin,
että teko tai laiminlyönti, joka kuuluu käsitteen
piiriin, edellyttää laintasoista normia. Vastaavasti
hallintovaliokunta ehdottaa käsiteltävänä olevan
lakiehdotuksen 2 §:n 1 a kohdassa tullirikoksen
käsitteen muuttamista näin kuuluvaksi:
"a) rikosta, jolla rikotaan sellaista tullilain
(1466/1994) tai muun lain säännöstä, jonka
noudattamisen valvonta tai täytäntöönpano
on Tullin tehtävänä (poist.);"
Hallintovaliokunta korostaa, että henkilötietojen
suojan kannalta muutos on tärkeä, koska tullirikoksen
käsite vaikuttaa laajalti säädettävän lain
soveltamiseen.
2 luku. Tullin tietojärjestelmät ja muut
henkilörekisterit
4 §. Tiedustelurekisteri.
Lakiehdotuksen 4 §:n 1 momentin mukaan tiedustelurekisteri
on Tullin valtakunnalliseen käyttöön
tarkoitettu pysyvä, automaattisen tietojenkäsittelyn
avulla ylläpidettävä henkilörekisteri.
Rekisteriin saa kerätä ja tallettaa tullirikosten
estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi
sekä syyteharkintaan saattamiseksi tarpeellisia tietoja
henkilöistä, joiden on syytä epäillä:
- syyllistyvän tai syyllistyneen
rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta; tai
- myötävaikuttavan tai myötävaikuttaneen rikokseen,
josta saattaa seurata vähintään vuosi vankeutta.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt lausunnossaan
huomiota siihen, että tiedustelurekisteriin saa 4 §:n
2 momentin mukaan tallettaa muun muassa henkilön oman turvallisuuden
tai viranomaisten työturvallisuuden kannalta välttämättömät
tiedot. Perustuslakivaliokunta huomauttaa, että säännöksessä on
ainakin osittain kysymys niin sanotuista arkaluonteisista tiedoista. Tämän
vuoksi on erityisen tärkeää, että sallitut tietosisällöt
ilmenevät säännöksestä mahdollisimman
tyhjentävästi.
Hallintovaliokunta toteaa, että lakiehdotuksen 4 §:n
2 momentti vastaa voimassa olevan tullilain 23 §:n
2 momenttia ja että 4 §:n 2 momentti
sisältää "välttämättömyys"-edellytyksen. Muutoinkin
asian luonne määrittää rekisteröitävien
henkilötietojen sisältöä. Tästä huolimatta hallintovaliokunta
pitää aiheellisena 4 §:n 2 momentin
sallittujen tietosisältöjen täsmentämistä seuraten
poliisin henkilötietolain 2 §:n 3 momentin
6 kohdan sanamuotoa seuraavasti:
"Henkilön henkilöllisyyttä koskevista
tiedoista saadaan tallettaa tietojärjestelmän käyttötarkoituksen
kannalta seuraavat tarpeelliset tiedot: henkilön nimet,
syntymäaika, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli,
kansalaisuus, kansalaisuudettomuus, kansallisuus, kotivaltio, siviilisääty,
syntymävaltio, syntymäkotikunta, kotikunta, ammatti,
osoite ja puhelinnumero tai muu yhteystieto, henkilöä koskevat ääni-
ja kuvatallenteet sekä henkilön fyysisiin ominaisuuksiin
perustuvat tunnistetiedot, tieto henkilön kuolemasta tai
kuolleeksi julistamisesta, viranomaisen antama asiakasnumero, ulkomaalaisen
henkilön vanhempien nimet ja osoite, matkustusasiakirjan
tiedot sekä muut maahantuloon ja rajanylittämiseen
liittyvät tarpeelliset tiedot, henkilön oman turvallisuuden
tai viranomaisten työturvallisuuden turvaamiseksi välttämättömät
tiedot henkilön terveydentilan ja sen seurannan taikka
hänen sairautensa hoidon kannalta, tiedot kohteen tai henkilön
vaarallisuudesta tai arvaamattomuudesta sekä tiedot
epäillystä rikoksesta, epäillyn rikoksen
yhteydessä käytettävästä kulkuneuvosta
ja epäiltyyn rikokseen liittyvästä liikeyrityksestä."
Asiantuntijakuulemisessa on esitetty näkemys, että hallituksen
esityksessä ollaan säätämässä Tullille
oikeus tallettaa biometrisiä tunnisteita 4 §:ssä tarkoitettuun
tiedustelurekisteriin ilman selkeää toimivaltaperustetta.
Hallintovaliokunta toteaa, että toimivaltaperuste fyysisten
tuntomerkkien osoittamiseen on säädetty voimassa olevan
tullilain 43 §:ssä ja vastaava sääntely
sisältyy myös valiokunnassa samanaikaisesti käsiteltävänä olevaan
Tullin rikostorjuntaa koskevan lakiehdotuksen 1 luvun 4 §:ään (HE 174/2014
vp), jossa tullirikostorjunnan tullimiehelle annetaan
sama oikeus ryhtyä tutkintatoimenpiteisiin ja käyttää pakkokeinoja
kuin poliisimiehellä on poliisiviranomaisen suorittamassa
esitutkinnassa, ellei laissa toisin säädetä. Näitä tietoja
Tulli voi säädettävän henkilötietolain
4 §:n mukaan tallettaa tiedustelurekisteriin. Tietojen
erityisestä tietoturvasta sisältyy säännös
lakiehdotuksen 10 §:ään. Tässä lakiehdotuksessa
ehdotetut edellä mainitut pykälät vastaavat
poliisin henkilötietolain 4 ja 10 a §:ää.
7 §. Tullin muut henkilörekisterit.
Lakiehdotuksen 7 §:n 2 momentin 1 kohdan
mukaan yhden tai useamman Tullin toimintayksikön käyttöön
voidaan perustaa "muu kuin 3—6 §:ssä tarkoitettu
tietojärjestelmä tai henkilörekisteri". Perustuslakivaliokunta
on aivan oikein lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen,
että lakiehdotuksesta ja sen perusteluista puuttuu kokonaan
pykälän 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun henkilörekisterin
käyttötarkoitus ja tietosisältö.
Perustuslakivaliokunta on esittänyt lausunnossaan tämän
kohdan poistamista kokonaan liian epämääräisenä tai
säännöksen täsmentämistä.
Saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta toteaa,
ettei tarkoitus ole ehdottaa muutosta voimassa olevaan lainsäädäntöön.
Kyseinen säännös on sisällytetty
lakiehdotukseen, jotta mahdollistetaan sellaisten valvonta- ja
rikostorjunnallisten tehtävien hoitamiseen tarvittavan
rekisterin perustaminen, joita on voitu perustaa tullilain 22 §:n
1 momentin 2 kohdan nojalla. Valiokunnalle esitetyssä selvityksessä on tuotu
esiin, että tällainen rekisteri on esimerkiksi
toimenpiderekisteri, jollaisen tarpeeseen on valiokunnalle esitetyn
ilmoituksen mukaan kiinnittänyt huomiota eduskunnan oikeusasiamies, ja
siihen kirjataan muun muassa sisäliikenteen tarkastustoimenpiteitä.
Perusteluna on myös esitetty, että säännös
vastaa poliisin henkilötietolain 6 §:n
2 momentin 1 kohdan säännöstä.
Hallintovaliokunta toteaa, ettei Tullin erityislainsäädäntöön
voida ottaa sellaista henkilörekisteriä, josta
puuttuu henkilörekisterin käyttötarkoitus
ja tietosisältö. Hallintovaliokunta viittaa henkilötietojen
suojaa koskevien vaatimusten osalta edellä yleisperusteluissa
lausuttuun. Tällainen sääntely ei myöskään
ole asianmukainen poliisin henkilötietolainsäädännössä,
vaan sääntelyä on tältä osin
pikimmiten täsmennettävä tai säännös
on poistettava lainsäädännöstä. Tässä yhteydessä hallintovaliokunta
ehdottaa, että lakiehdotuksen 7 §:n 2
momentin 1 kohta poistetaan lakiehdotuksesta.
8 §. Henkilörekisterin perustaminen ja rekisterinpitäjä.
Lakiehdotuksen 8 §:n 3 momentin mukaan Tullin
valtakunnallisessa käytössä olevien rekistereiden
rekisterinpitäjäksi ehdotetaan Tullin valvontaosastoa.
Asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että tästä aiheutuu
toimivallan jakoon ja laillisuusvalvontaan liittyviä ongelmia.
Hallintovaliokunta toteaa, että Tullin pääjohtajan,
esikunnan ja Tullin yksiköistä sekä niiden päälliköiden
tehtävistä ja toimivallanjaosta on säädetty
Tullin hallintoa koskevassa laissa (960/2012)
sekä sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa
Tullin hallinnosta (VNA 1061/2012), minkä lisäksi
mainituista asioista määrätään
Tullin työjärjestyksessä. Mainitusta
normikokonaisuudesta ilmenee, että tullirikostorjuntaan
ja -valvontaan liittyvät tehtävät — mukaan
lukien Tullin henkilörekisterit — kuuluvat Tullin
valvontaosaston tehtäviin. Tästä lähtökohdasta
hallituksen esitykseen on päädytty ehdottamaan
rekisterinpitäjäksi Tullin valvontaosastoa.
Asiantuntijakuulemisessa esitetyn perusteella hallintovaliokunta
ehdottaa kuitenkin lakiehdotuksen 8 §:n 3 momentin
muuttamista seuraavan sisältöiseksi:
"Edellä 3—6 §:ssä ja
7 §:n 1 momentissa tarkoitettuja henkilörekistereitä ylläpitää Tulli ja
7 §:n 2 momentissa tarkoitettua henkilörekisteriä rekisterin
toiminnasta vastaava Tullin toimintayksikkö."
3 luku. Henkilötietojen käsittelyn erityissäännöksiä
11 §. Salaisilla tiedonhankintakeinoilla saatujen
ylimääräisten tietojen käsittely.
Valiokunnan edellä 7 §:n 2 momenttiin ehdottaman
muutoksen johdosta on tarpeen tehdä 11 §:ään
tekninen muutos.
12 §. Yksittäiseen tehtävään
liittymättömien tietojen käsittely.
Lakiehdotuksen 12 §:n 1 momenttia on myös
muutettava hallintovaliokunnan 7 §:n 2 momenttiin ehdottaman
muutoksen johdosta.
13 §. Tullin oikeus saada tietoja eräistä rekistereistä ja
tietojärjestelmistä.
Lakiehdotuksen 13 §:n 1 momentin 12 kohdassa
säädetään Tullin oikeudesta
saada tietoja ulkoasiainministeriön tietojärjestelmistä Suomessa
lähettäjävaltiota edustavan diplomaatti- ja
konsuliedustuston, kansainvälisen järjestön
Suomessa olevan toimielimen ja muun samassa asemassa olevan kansainvälisen
toimielimen henkilökuntaan kuuluvista ja näiden
perheenjäsenistä sekä yksityisessä palveluksessa
olevista henkilöistä Tullille ulkomaalaislaissa
(301/2004) säädettyjen
tehtävien suorittamista, tullivalvontaa sekä tullirikostorjuntaa
varten.
Lakiehdotuksen 14 § koskee muiden viranomaisten
tietojen luovuttamista Tullille suorakäyttöisesti
tallettamalla tai tietojoukkona tallettamista varten. Valiokunta
kiinnittää huomiota siihen, että 14 §:n
perusteluissa tietojen käyttötarkoitus määritellään
toisin kuin 13 §:n 1 momentin 12 kohdassa. Lakiehdotuksen
14 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan
tiedot ovat tarpeen lähinnä diplomaattisten erioikeuksien takaamiseksi.
Sen sijaan lakiehdotuksen 13 §:n 1 momentin 12
kohta ei näytä oikeuttavan saamaan tietoja diplomaattisten
erioikeuksien takaamiseksi.
Lakiehdotuksen 13 §:n 1 momentin 15—19 kohdista
on valmistelun aikana jäänyt jossakin vaiheessa
pois sana "varten". Hallintovaliokunta ehdottaa
kyseisten lainkohtien teknistä tarkentamista.
4 luku. Tietojen käyttäminen ja luovuttaminen
16 §. Tietojen käyttäminen muuhun
kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen.
Lakiehdotuksen 16 §:n 2 momenttia valiokunta ehdottaa
muutettavaksi 7 §:n 2 momenttiin hallintovaliokunnan ehdottaman
muutoksen johdosta.
17 §. Tietojen luovuttaminen muille viranomaisille.
Tulli saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä myös
teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona
17 §:n 1 momentin 7 kohdan nojalla henkilörekistereistään
tarpeellisia tietoja muun muassa asevelvollisuusrekisterin rekisterinpitäjälle
asevelvollisuuslain (1438/2007) 96 §:n
1 momentin 15 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä varten.
Valiokunta ehdottaa mainittuun lainkohtaan tehtäväksi
teknisluontoisen tarkistuksen korjaamalla ilmaisun "asevelvollisuusrekisteri" muotoon
"asevelvollisrekisteri".
Lakiehdotuksen 17 §:n 2 momentin mukaan tiedustelurekisterin
ja 7 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun tilapäisen
analyysirekisterin tietoja saa luovuttaa vain poliisin, Puolustusvoimien,
Rajavartiolaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen rikostiedustelu-,
rikosanalyysi- tai tarkkailutehtäviin määrätyille
virkamiehille sekä ulkoasiainministeriön palveluksessa
olevalle poliisin yhdyshenkilölle, joilla on poliisilain 8 §:ssä säädetyt
erityiset poliisivaltuudet. Tarkoitus on kuitenkin ollut, että vaatimus
erityisten poliisivaltuuksien olemassaolosta koskee vain Rikosseuraamuslaitoksen
virkamiehiä. Tämän vuoksi hallintovaliokunta
ehdottaa lakiehdotuksen 17 §:n 2 momentin hyväksymistä näin kuuluvana:
"Tiedustelurekisterin ja 7 §:n 2 momentin
2 kohdassa tarkoitetun tilapäisen analyysirekisterin tietoja
saa kuitenkin luovuttaa vain poliisin, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen rikostiedustelu-,
rikosanalyysi- tai tarkkailutehtäviin
määrätyille virkamiehille, Rikosseuraamuslaitoksen
rikostiedustelu-, rikosanalyysi- tai tarkkailutehtäviin
määrätyille virkamiehille, joilla
on poliisilain (493/1995) 8 §:ssä säädetyt
erityiset poliisivaltuudet, sekä ulkoasiainministeriön
palveluksessa olevalle poliisin yhdyshenkilölle (poist.).
Rekisterinpitäjä voi erityisestä syystä antaa
salassapitosäännösten estämättä näihin
rekistereihin teknisen käyttöyhteyden."
Pykälän 3 momenttia on lisäksi muutettava
7 §:n 2 momentin muuttamisen vuoksi.
5 luku. Tietojen poistaminen ja arkistointi
23 §. Tietojen poistaminen muista Tullin henkilörekistereistä.
Lakiehdotuksen 23 §:n 2 momentin sanamuotoa on tarkistettava
7 §:n 2 momenttiin ehdotetun muutoksen vuoksi.
24 §. Virheelliseksi todettu tieto.
Virheelliseksi todettu tieto on lakiehdotuksen 24 §:n
1 momentin mukaan merkittävä virheelliseksi ja
tieto on säilytettävä, jos se on tarpeen
rekisteröidyn, muun asianosaisen tai Tullin henkilöstöön
kuuluvan oikeuksien turvaamiseksi. Tällaista tietoa saa
käyttää ainoastaan mainitussa tarkoituksessa.
Pykälän 2 momentin perusteella virheelliseksi
todettu tieto on poistettava heti, kun tiedon säilyttäminen
ei ole enää tarpeen, viimeistään kuitenkin
viiden vuoden kuluttua tiedon poistamiselle säädetyn
määräajan päättymisestä.
Asiantuntijakuulemisessa on nostettu esiin kysymys lisäperustelujen
tarpeesta virheellisten tietojen poistamista koskevan 24 §:n
2 momentin osalta. Hallintovaliokunta toteaa saamansa selvityksen
johdosta, että myös "muita asianosaisia
ja Tullin henkilöstöön kuuluvia" voidaan
pitää EU:n tietosuojapäätöksen
4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuina rekisteröityinä,
jos heidät voidaan tunnistaa Tullin henkilörekistereihin
merkittyjen henkilötietojen perusteella. Näin
ollen valiokunnalle esitetyn tiedon perusteella lakiehdotuksen 24 §:n
2 momenttia voidaan pitää EU:n tietosuojapuitepäätöksen
mukaisena. Hallintovaliokunta toteaa, että vastaava sääntely
sisältyy myös poliisin henkilötietolain
27 §:ään.
7 luku. Tarkastusoikeus
28 §. Tarkastusoikeus.
Pykälän 1 momentin nojalla tarkastusoikeuden
toteuttamiseen sovelletaan henkilötietolain 26 ja 28 §:ää.
Rekisterinpitäjä antaa tiedot tarkastamista varten.
Rekisterinpitäjän on osoitettava riittävä määrä henkilöitä tarkastusoikeuden
toteuttamista ja siihen liittyvää tietojen antamista
varten.
Pykälän 2 momentti sääntelee
rekisteröidyn tarkastusoikeutta. Hänen on esitettävä tätä tarkoittava
pyyntö henkilökohtaisesti rekisterinpitäjälle
tai tullitoimipaikassa, ja samalla hänen on todistettava
henkilöllisyytensä.
Asiantuntijakuulemisessa esiin nousseen tarkastusoikeuden käytön
rajaamista koskevan seikan osalta hallintovaliokunta toteaa, että tarkastusoikeuden
käyttämistä koskeva pyyntö on
esitettävä yleisessä henkilötietolainsäädännössä omaksutun
lähtökohdan mukaisesti rekisterinpitäjälle.
Tullin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettujen
henkilörekisterien osalta pyyntö voidaan 2 momentin
nojalla kuitenkin osoittaa palveluperiaatteen mukaisesti myös
rekisterinpitäjän määräämälle
muulle Tullin toimintayksikölle. Tullin toimintayksikön
on nimettävä riittävä määrä henkilöitä,
jotka päättävät tarkastusoikeuden
toteuttamisesta ja siihen liittyvästä tietojen antamisesta.
Hallintovaliokunta katsoo saamaansa selvitykseen viitaten, että säännös
mahdollistaa tarkastusoikeuden käytön riittävän joustavasti
ja kattavasti. Säännös on tarkoitettu vastaamaan
tullitoimintaan sopeutettuna poliisin henkilötietolain
44 §:ää.
29 §. Tarkastusoikeuden rajoittaminen.
Pykälän 1 momentin 3 kohtaa hallintovaliokunta
ehdottaa muutettavaksi 7 §:n 2 momentin muuttamisen johdosta.
4. Laki poliisin, Tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta
annetun lain 6 §:n muuttamisesta
6 §. Tietojen käsittely PTR-rikostiedusteluyksikössä.
Hallintovaliokunta on ehdottanut 1. lakiehdotuksen yksityiskohtaisista
perusteluista ilmenevistä syistä mainitun lakiehdotuksen
7 §:n 2 momentin muuttamista. Koska 7 §:n 2 momentista
valiokunta on ehdottanut 1 kohdan poistamista, on 4. lakiehdotuksen
6 §:n viittaus kohdistettava 1. lakiehdotuksen 7 §:n
2 momenttiin.