Yleisperustelut
Uudistuksen tavoitteet
Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/2002)
on tullut voimaan 1 päivänä lokakuuta
2002 (HaVM 24/2001 vp). Mainitulla lailla
on kumottu vuoden 1983 vartioimisliikelaki ja sitä ennen
vartioimisliiketoimintaa on säännelty vuonna 1944
annetulla asetuksella vartioimisliikkeistä.
Voimassa oleva laki yksityisistä turvallisuuspalveluista
on osoittautunut sisällöllisesti onnistuneeksi,
eikä sen soveltamisessa ole ilmennyt suuria ongelmia. Yhteiskunnassa
tapahtuneen kehityksen vuoksi on kuitenkin ilmennyt seikkoja, joiden
vuoksi lainsäädännön kokonaisvaltainen
uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi.
Suurimpana nykyisen sääntelyn ongelmana voidaan
nähdä lainsäädännön
tietynasteinen hajanaisuus ja sekavuus. Ennen kaikkea järjestyksenvalvojia
koskevaa sääntelyä sisältyy
useaan eri lakiin. Valiokunta pitää perusteltuna
normiston selkiyttämistä kokoamalla säädettävään
uuteen lakiin yksityisistä turvallisuuspalveluista vartioimisliike-,
järjestyksenvalvoja- ja turvasuojaustoimintaa
koskeva lainsäädäntö.
Valiokunta pitää tarpeellisena myös
yksityisen turvallisuusalan työntekijöiden toimivaltuuksien
yhdenmukaisuuden lisäämistä ja lainsäädännön
selkiyttämistä tältäkin osin.
Vartijan ja järjestyksenvalvojan tehtävien erilaisuuden vuoksi
heidän toimivaltuuksiensa täydellinen yhdenmukaistaminen
ei kuitenkaan ole tarpeen, eikä sitä voida hallituksen
esityksen mukaan pitää edes mahdollisena.
Lisäksi valiokunta pitää myönteisenä sitä,
että yksityisen turvallisuusalan ja poliisin välisen yhteistyön
kehittäminen on sisältynyt lakihankkeen tavoitteisiin.
Tähän liittyen esityksessä ehdotetaan
muun muassa poliisilaitoksille mahdollisuutta sopia turvallisuusalan
elinkeinoluvan haltijoiden kanssa niiden palveluksessa olevien työntekijöiden
käyttämisestä poliisin säilyttämien
henkilöiden kohtelusta annetun lain (841/2006)
mukaisissa tehtävissä.
Erityisen tärkeänä tavoitteena hallintovaliokunta
pitää yksityisen turvallisuusalan koulutuksen
ja valvonnan kehittämistä. Alan koulutusjärjestelmään
esitetäänkin hallituksen esityksessä muutoksia.
Myös valvontaa ehdotetaan kehitettäväksi
muun ohella siten, että merkittävä osa järjestyksenvalvojatoiminnasta
säädetään luvanvaraiseksi elinkeinoksi.
Yksityinen vartija ja etävalvonta
Perustuslakivaliokunta on arvioinut lausunnossaan erikseen sääntelyn
sisältämää mahdollisuutta siitä,
että yksityisen palveluksessa oleva vartija voi tietyin
edellytyksin hoitaa vartijan tehtävää säilytystilassa
ilman viranomaisen välitöntä ohjausta
ja valvontaa, mutta kuitenkin siten, että poliisilaitos
valvoo säilytystilaa etävalvonnalla. Perustuslakivaliokunta
on aiemmin katsonut, että vapautensa menettänyttä henkilöä ei
turvallisuusriskien merkittävyyden takia tule voida sulkea
pelkästään etävalvonnalla etävalvontakeskuksesta
valvottuun säilytystilaan (PeVL 21/2006
vp).
Hallituksen esityksessä ehdotettu sääntely merkitsee
sitä, että yksityisellä vartijalla on
pääsäännön mukaiseen
tilanteeseen verrattuna selvästi itsenäisempi
rooli. Etävalvonta ei kuitenkaan voi täysin korvata
viranomaisen välitöntä ohjausta ja valvontaa.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen,
että päihtyneiden käsittelystä annetun
lain (461/1973) nojalla poliisi voi
poliisin säilytystilan asemesta toimittaa päihtyneen
henkilön selviämisasemalle tai muuhun hoitopaikkaan.
Nämä voivat olla myös yksityisten ylläpitämiä.
Vaikka poliisin suljetussa säilytystilassa tapahtuva säilössäpito
ei täysin rinnastukaan esimerkiksi selviämisasematoimintaan,
voidaan vartiointitoimintaa perustuslakivaliokunnan mielestä eräin
edellytyksin tällaisissa tapauksissa uskoa myös
yksityiselle vartijalle.
Säilössäpidettävän
henkilön turvallisuuden kannalta olennaisinta on, että säilytystilassa
on henkilö, joka voi ja jonka tulee välittömästi
reagoida esimerkiksi henkilön terveydentilan muutoksiin
ja muihin vaaratilanteisiin. Tämä korostaa erityisesti
lakiehdotuksen 6 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetun
tehtävän edellyttämän koulutuksen
merkitystä. Lisäksi perustuslakivaliokunta painottaa
tässä yhteydessä sitä, että tällainen
järjestely voi edellä mainituin tavoin olla vain
tilapäistä ja mahdollista ainoastaan poikkeuksellisissa
tilanteissa. Järjestely ei ehdotetun sääntelyn
perusteella voikaan muodostua jatkuvaluonteiseksi. Hallintovaliokunta
korostaa järjestelyn poikkeuksellista luonnetta sekä tarvetta
turvata etävalvonnan toimivuus ja kattavuus samoin kuin
yksityiselle vartijalle annettavan tehtävän edellyttämän
koulutuksen asianmukaisuutta erilaisiin säilytystilassa
mahdollisesti tapahtuviin vaaratilanteisiin varautumiseksi. Lisäksi
hallintovaliokunta viittaa yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttuun.
Elinkeinovapaus
Hallintovaliokunta toteaa, että vartioimisliiketoiminta
on voimassa olevan lainsäädännön
perusteella luvanvarainen elinkeino. Perustuslakivaliokunta on tätä luvanvaraisuutta
perustuslain 18 §:n 1 momentissa turvatun elinkeinovapauden
kannalta tarkastellessaan katsonut, että luvanvaraisuuden
muodossa aiheutuvia elinkeinovapauden rajoituksia puoltavat tärkeät
ja vahvat yhteiskunnalliset intressit. Niiden riittäväksi
ja asianmukaiseksi huomioon ottamiseksi luvanvaraisuus on valiokunnan
mielestä ollut välttämätön
keino. Perustuslakivaliokunta ei ole liioin pitänyt vartioimisliikeluvan
myöntämiseen liittyvää harkinnanvaraisuutta
ongelmallisena. Tässä arvioinnissa on otettu huomioon
vartioimisliiketoiminnan luonne perustuslain 124 §:ssä tarkoitettuna
julkisena hallintotehtävänä ja etenkin toimintaan
liittyvät voimankäyttöoikeudet (PeVL
28/2001 vp).
Hallituksen esityksessä toimilupasääntelyä ehdotetaan
laajennettavaksi siten, että luvanvaraisuuden piiriin tulevat
vartioimisliiketoiminnan ja järjestyslaissa tarkoitettujen
järjestyksenvalvontatehtävien lisäksi
myös muu ansiotarkoituksessa tapahtuva, toimeksiantosopimukseen perustuva
järjestyksenvalvontatoiminta (1. lakiehdotuksen 24 §)
sekä hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä käsittävä turvasuojaustoiminta
(1. lakiehdotuksen 60 §). Luvanvaraisuuden ulkopuolelle
jää edelleen järjestyksenvalvojatoiminta
kokoontumislaissa (530/1999) tarkoitetuissa
yleisissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa.
Ehdotettua turvallisuusalan elinkeinolupaa koskeva sääntely
vastaa asiasisällöltään pitkälti nykyistä vartioimisliikelupaa
koskevaa sääntelyä. Perustuslakivaliokunta
katsoo lausunnossaan, että luvanvaraisuuden laajentamista
järjestyksenvalvojatoiminnassa puoltavat vastaavat tärkeät
ja vahvat yhteiskunnalliset intressit. Luvan myöntämiseen
liittyvää harkinnanvaraisuutta voidaan pitää perusteltuna
ottaen edellä esitetyn lisäksi huomioon myös
se, että alalle pyrkivät tyypillisesti hakeutumaan
myös järjestäytyneet rikollisryhmät.
Turvasuojaustoiminnassa ei vartioimisliiketoiminnasta ja järjestyksenvalvojatoiminnasta
poiketen
ole kysymys julkisen hallintotehtävän hoitamisesta.
Turvasuojaustoimintaan ei liity liioin voimankäyttöoikeuksia.
Luvanvaraistamiseen on tältäkin osin kuitenkin
esityksen perusteluissa (s. 114—115) mainittuja erityisesti
luottamuksellisen tiedon määrään
sekä kiinteistöjen valvontalaitteiden ja lukituksen
tekniseen toteutukseen liittyviä yhteiskunnallisesti painavia
perusteita. Perustuslakivaliokunta pitää lausunnossaan
perusteltuna sitä, että luvan myöntäminen perustuu
tältä osin sidottuun harkintaan (1. lakiehdotuksen
71 §:n 3 momentti).
Yhteenveto
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä tästä mietinnöstä
ilmenevin
kannanotoin ja muutosehdotuksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista
1 luku. Yleiset säännökset
2 §. Määritelmät.
Hyväksymistä edellyttävän turvasuojaustehtävän
määritelmä lakiehdotuksen 2 §:n
15 kohdassa poikkeaa nykyisestä määritelmästä.
Hallituksen esityksen mukaan turvasuojaustehtävällä tarkoitetaan
rakenteellisen suojauksen tai sähköisten valvontajärjestelmien suunnittelemista,
asentamista, korjaamista tai muuttamista sekä muiden turvallisuusjärjestelyjen
suunnittelemista. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa
todetaan, etteivät kaapeloinnin kaltaiset sähköasennustehtävät
ole hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä. Asiantuntijakuulemisessa
esitetyn johdosta hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen 1 luvun 2 §:n
15 kohdan hyväksymistä näin kuuluvana:
"15) hyväksymistä edellyttävällä turvasuojaustehtävällä sähköisten
ja mekaanisten lukitusjärjestelmien, murtohälytysjärjestelmien
ja kulunvalvontajärjestelmien asentamista, korjaamista
tai muuttamista niihin kuuluvaa kaapelointityötä lukuun
ottamatta;"
2 luku. Vartioimisliiketoiminta
5 §. Suhde viranomaistoimintaan.
Voimassa olevan yksityisistä turvallisuuspalveluista
annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan vartioimisliike
ei saa ottaa vastaan toimeksiantoa, joka sisältää sitoumuksen
ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta.
Säännöstä ei enää ehdoteta
otettavaksi uuteen lakiin.
Perustuslakivaliokunta on katsonut nykyistä lakia arvioidessaan,
että 9 §:n 1 momentin säännös
vahvistaa sitä vaatimusta, että vartioimistoiminta
ei ole päällekkäistä poliisin
hoidettavana olevan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
ylläpitämistehtävän kanssa (PeVL
28/2001 vp). Perustuslakivaliokunta pitää tällaista
säännöstä edelleen perusteltuna,
minkä vuoksi hallintovaliokunta ehdottaa 5 §:n
1 momentin alkuun lisättäväksi uuden
virkkeen seuraavasti:
"Vartioimisliiketoiminnassa ei saa ottaa vastaan
toimeksiantoa, joka sisältää sitoumuksen
ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta."
8 §. Tapahtumailmoitus.
Vartijan on 1. lakiehdotuksen 8 §:n nojalla
ja järjestyksenvalvojan 1. lakiehdotuksen 33 §:n
nojalla laadittava tehtävissään havaituista
kiinniottamiseen tai voimakeinojen käyttöön
johtaneista tapahtumista kirjallinen selvitys eli niin sanottu tapahtumailmoitus.
Tapahtumailmoitukseen saadaan havaintojen ja toimenpiteiden lisäksi
kirjata toimenpiteiden kohteena olleiden sukunimi, etunimet, henkilötunnus
ja osoitetiedot. Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan on säilytettävä tapahtumailmoitukset
kahden vuoden ajan niiden laatimispäivän kalenterivuoden
päättymisen jälkeen, jonka jälkeen
ne voidaan hävittää.
Tapahtumailmoituksista muodostuu henkilötietoja sisältävä rekisteri.
Tämän vuoksi perustuslakivaliokunta on arvioinut
sääntelyä perustuslain 10 §:n
1 momentissa turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen
suojan kannalta. Ehdotettu sääntely jättää tapahtumailmoituksiin
sisältyvien henkilötietojen säilyttämisajan
kahden vuoden säilyttämisvelvollisuuden jälkeen
käytännössä täysin
avoimeksi ja toiminnanharjoittajan omaan harkintaan perustuvaksi.
Esityksen perusteluissa (s. 35) todetaan, että nykyisestä laista
poiketen tapahtumailmoitusten hävittämiseen ei
olisi ehdotonta velvollisuutta säilyttämisajan
päättymisen jälkeenkään,
vaan tapahtumailmoituksia voitaisiin säilyttää pitempäänkin esimerkiksi
silloin, kun niihin ei olisi kirjattu henkilötietoja.
Perustuslakivaliokunta ei näe estettä sille,
että sellaisia tapahtumailmoituksia, joihin ei sisälly henkilötietoja,
säilytetään myös laissa säädetyn säilyttämisajan
jälkeen. Sen sijaan ehdotettu sääntely
on selvästi perustuslain 10 §:n 1 momentin
kanssa ristiriidassa siltä osin kuin se koskee henkilötietoja
sisältäviä tapahtumailmoituksia. Tietojen
pysyvälle säilyttämiselle ei tässä tapauksessa
selvästikään ole hyväksyttäviä perusteita.
Tämän vuoksi 1. lakiehdotuksen 8 §:n
2 momenttia ja 33 §:n 2 momenttia on muutettava siten,
että niistä käy selkeästi ilmi
henkilötietoja sisältävien tapahtumailmoitusten
enimmäissäilyttämisaika. Näiden
muutosten tekeminen on edellytyksenä sille, että lakiehdotus
voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon
huomioon ottamiseksi 8 §:n 2 momentin 1. virkkeen
hyväksymistä seuraavasti:
"Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan on säilytettävä tapahtumailmoitukset kahden
vuoden ajan niiden laatimispäivän kalenterivuoden
päättymisen jälkeen, jonka jälkeen henkilötietoja
sisältävät tapahtumailmoitukset on viipymättä ja
viimeistään kuukauden kuluessa hävitettävä"
9 §. Salassapitovelvollisuus.
Valiokunta katsoo, että 1. lakiehdotuksen 9 §:n
1 momentissa turvallisuusjärjestelyjä koskevan
salassapitovelvollisuuden ulottuvuus jää jossakin
määrin epäselväksi. Hallituksen
esityksessä nämä järjestelyt
määritellään "salassa
pidettävinä turvallisuusjärjestelyinä".
Hallintovaliokunta puoltaa turvallisuusjärjestelyjen määrittelemistä siten, että kysymys
on toimeksiannon osapuolen, työnantajan, toimialueen haltijan
tai tilaisuuden järjestäjän "salassa
pitämistä tai salassa pidettäväksi
säädetyistä turvallisuusjärjestelyistä".
Lisäksi hallintovaliokunta toteaa, että 9 §:n
1 momentin luettelo niistä tahoista, joiden turvallisuusjärjestelyjä,
liike- tai ammattisalaisuuksia ja yksityisyyteen kuuluvia
seikkoja säännöksellä suojataan,
on tarpeettoman laaja ottaen huomioon, ettei vartioimisliiketoiminnassa
tunneta toimialueen käsitettä ja että vartioimisliiketoiminnassa
mahdollinen tilaisuuden järjestäjä on käytännössä myös
toimeksiannon osapuoli. Siten toimialueen haltijaa ja tilaisuuden
järjestäjää voidaan pitää termeinä tässä yhteydessä tarpeettomina.
Hallintovaliokunta ehdottaa 9 §:n 1 momentin
hyväksymistä näin kuuluvana:
"Turvallisuusalan elinkeinolupaa edellyttävän
toiminnan harjoittaja, vastaava hoitaja tai vartija ei saa oikeudettomasti
ilmaista eikä käyttää omaksi
tai toisen hyödyksi taikka toista vahingoittaakseen, mitä hän
vartioimistehtävässään on saanut
tietää toimeksiannon osapuolen tai työnantajansa
(poist.) salassa pitämistä tai salassa
pidettäväksi säädetyistä turvallisuusjärjestelyistä,
liike- tai ammattisalaisuudesta taikka henkilön yksityiselämän
piiriin kuuluvista seikoista."
10 §. Vartijaksi hyväksyminen.
Valiokunta ehdottaa 10 §:n 1 momentin 2 kohtaan
teknistä tarkistusta, joka ei vaikuta lainkohdan asiasisältöön.
Lakiehdotuksen 10 §:n 4 momentin mukaan vartijaksi
hyväksyminen on voimassa viisi vuotta. Järjestyksenvalvojaksi
hyväksyminen on puolestaan lakiehdotuksen 35 §:n
4 momentin mukaan voimassa enintään viisi vuotta.
Vastaavasti turvasuojaajaksi hyväksyminen on voimassa lakiehdotuksen
61 §:n 3 momentin mukaan enintään
viisi vuotta. Näin ollen vartijaksi hyväksymisen
voimassaoloaika on lakiehdotuksessa kiinteä, kun taas järjestyksenvalvojaksi
ja turvasuojaajaksi hyväksymisessä on kysymys enimmäisajoista.
Hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen 10 §:n
4 momentin hyväksymistä näin kuuluvana:
"Vartijaksi hyväksyminen on voimassa enintään viisi
vuotta. Se on kuitenkin voimassa enintään siihen
saakka, kun vartija täyttää 68 vuotta."
12 §. Väliaikaiseksi vartijaksi hyväksyminen.
Valiokunta ehdottaa 12 §:n 2 momentissa ilmaisun "jos
henkilö on siirtynyt vartioimisliikkeen palvelukseen" muuttamista
muotoon "jos henkilö on siirtynyt turvallisuusalan
elinkeinoluvan haltijan palvelukseen". Muutos on tarpeen
sen johdosta, ettei hallituksen esitykseen sisälly vartioimisliikkeen
käsitettä.
14 §. Vartijakortti.
Vartijan on viipymättä haettava kotikuntansa
poliisilaitokselta lakiehdotuksen 14 §:n 2 momentin
2 kohdan nojalla vartijakortin kaksoiskappaletta, jos vartija on
suorittanut hyväksytysti 18 §:n 2 momentissa
tai 21 §:n 2 momentissa säädetyn
koulutuksen tai koira vartijan ohjauksessa 21 §:ssä tarkoitetun
tottelevaisuustarkastuksen, eikä kyseisiä tietoja
ole merkitty vartijakortille.
Hallintovaliokunta ehdottaa mainitun 2 momentin 2 kohdasta poistettavaksi
maininnan 21 §:n 2 momentissa tarkoitetusta koulutuksesta tarpeettomana,
koska tarkoitus on viitata 21 §:ssä tarkoitettuun
koiran tottelevaisuustarkastukseen, joka on erikseen lainkohdassa
mainittu.
22 §. Vartijan asun käyttäminen.
Lakiehdotuksen 22 §:n 3 momentin nojalla
vartijan asua saa käyttää vain vartija
vartioimistehtävissä. Asiantuntijakuulemisessa
on katsottu, että vartijan ja järjestyksenvalvojan
asun käyttäminen olisi tarpeen sallia muun muassa
palveluiden myynti- ja esittelytehtävissä,
liikkeen edustajana esimerkiksi onnittelukäynneillä sekä teatteriesityksissä ja
televisio- ja elokuvanauhoituksissa. Hallintovaliokunta
ehdottaakin 1. lakiehdotuksen 22 §:n 3 momentin
muuttamista kuulumaan seuraavasti:
"Vartijan asua saa käyttää vain
vartija vartioimistehtävissä. Vastaavan hoitajan päätöksellä voi
turvallisuusalan elinkeinoluvan palveluksessa oleva vartijaksi hyväksytty
kuitenkin käyttää vartijan asua myös
muulloin turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijaa edustettaessa
ja muu henkilö teatteri- tai muissa vastaavissa esityksissä. Vartijan
asusta tulee huolehtia siten, etteivät siihen kuuluvat
asusteet joudu asiattomien haltuun."
3 luku. Järjestyksenvalvojatoiminta
26 §. Järjestyksenvalvojan asettaminen.
Valiokunta toteaa lakiehdotuksen 26 §:n 1
momentin osalta, että säännöksen
johdantokappale voi johtaa virheelliseen tulkintaan siitä,
että kaikilla säännöksessä mainituilla
tahoilla on yhtäläinen oikeus asettaa järjestyksenvalvojia
momentin alakohdissa lueteltuihin paikkoihin. Hallintovaliokunta
ehdottaa selvyyden vuoksi 1. lakiehdotuksen 26 §:n
1 momentin muuttamista kuulumaan seuraavasti:
"Järjestyksenvalvojia voi asettaa:
1) yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuden järjestäjä kokoontumislaissa
(530/1999) tarkoitettuun yleiseen kokoukseen tai yleisötilaisuuteen;
2) yksityistilaisuuden järjestäjä yksityistilaisuuteen;
3) leirintäalueen pitäjä ulkoilulaissa (606/1973)
tarkoitetulle leirintäalueelle;
4) aluksen päällikkö merilain
(674/1994) 15 luvussa tarkoitetulle matkustajien kuljettamista
suorittavalle alukselle;
5) majoitus- ja ravitsemistoiminnan harjoittaja majoitus-
ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuun
majoitus- ja ravitsemisliikkeeseen; sekä
6) yliopisto ja ammattikorkeakoulu yliopistolaissa
(558/2009) tarkoitetun yliopiston ja ammattikorkeakoululaissa (932/2014)
tarkoitetun ammattikorkeakoulun toimipaikkaan."
Valiokunnan ehdottaman 26 §:n 1 momentin 6 kohtaan
sisältyy myös viittaus kuluvan vuoden alusta voimaan
tulleeseen uuteen ammattikorkeakoululakiin (932/2014).
28 §. Järjestyksenvalvojan asettaminen poliisin tai
rajavartiolaitoksen avuksi.
Edellä 26 §:n 1 momenttiin hallintovaliokunnan
ehdottamien muutosten vuoksi on johdonmukaista muuttaa myös
järjestyksenvalvojan asettamista poliisin tai Rajavartiolaitoksen
avuksi koskevaa 1. lakiehdotuksen 28 §:n 1 momenttia
seuraavasti:
"Jos järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen
ei muulla tavalla ole tarkoituksenmukaista sekä järjestyksen
ja turvallisuuden ylläpitäminen sitä perustellusta syystä edellyttää,
alueen tai paikan tai kulkuneuvon lähtöpaikan
poliisilaitos voi lisäksi (poist.) antaa luvan
asettaa järjestyksenvalvojia poliisin tai rajavartiolaitoksen
avuksi
1) terveyden- tai sosiaalihuollon toimipisteeseen koulukoteja
tai lastensuojelulaitoksia lukuun ottamatta terveyden- tai sosiaalihuollon
toimipisteen haltijan hakemuksesta,
2) kansaneläkelaitoksen toimipisteeseen kansaneläkelaitoksen
hakemuksesta,
3) työ- ja elinkeinotoimistoon työ-
ja elinkeinotoimiston hakemuksesta,
4) kauppakeskukseen kauppakeskuksen haltijan hakemuksesta,
5) liikenneasemalle liikenneaseman haltijan hakemuksesta,
6) satamaan sataman haltijan hakemuksesta,
7) lentopaikkaan lentopaikan haltijan hakemuksesta tai
8) joukkoliikenteen kulkuneuvoon kulkuneuvon haltijan
hakemuksesta."
33 §. Tapahtumailmoitus.
Edellä 8 §:n yksityiskohtaisissa
perusteluissa lausuttuun viitaten hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan
lausunnon huomioon ottamiseksi 33 §:n 2 momentin
hyväksymistä näin kuuluvana:
"Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan, muun
järjestyksenvalvojia välittävän,
järjestyksenvalvojapalveluja toimittavan sekä järjestyksenvalvojan
työnantajan on säilytettävä tapahtumailmoitukset kahden
vuoden ajan niiden laatimispäivän kalenterivuoden
päättymisen jälkeen, jonka jälkeen henkilötietoja
sisältävät tapahtumailmoitukset on viipymättä ja
viimeistään kuukauden kuluessa hävitettävä.
Tapahtumailmoitukset on säilytettävä siten
järjestettyinä, että kuhunkin toimeksiantoon
liittyvät ilmoitukset ovat viivytyksettä esitettävissä.
Jos tietojen tallettamisessa käytetään
automaattista tietojenkäsittelyä, valvonnassa
tarvittavien tietojen on oltava saatavina selväkielisinä."
Valiokunta ehdottaa jäljempänä 45 §:n
2 momentissa järjestyksenvalvojalle vastaavaa vapauttamisoikeutta
kuin vartijalle hallituksen esityksen 16 §:n 2
momentissa. Jos vartija vapauttaa kiinni ottamansa henkilön,
tapahtumailmoitus on esityksen 8 §:n 3 momentin
nojalla toimitettava viipymättä rikoksen tapahtumapaikan poliisilaitokselle.
Hallintovaliokunta ehdottaa vastaavasti 33 §:n
3 momenttiin lisättäväksi uuden virkkeen: "Jos
järjestyksenvalvoja vapauttaa kiinni ottamansa henkilön
45 §:n 2 momentin mukaisesti, tapahtumailmoitus on viipymättä toimitettava
rikoksen tapahtumapaikan poliisilaitokselle."
34 §. Salassapitovelvollisuus.
Hallintovaliokunnan edellä 9 §:n
1 momenttiin ehdottamien muutosten johdosta on tarpeen muuttaa vastaavasti
myös järjestyksenvalvojatoiminnassa noudatettavaa
salassapitovelvollisuutta lakiehdotuksen 34 §:n
1 momentissa seuraavasti:
"Turvallisuusalan elinkeinolupaa edellyttävän
toiminnan harjoittaja, vastaava hoitaja tai järjestyksenvalvoja
ei saa oikeudettomasti ilmaista eikä käyttää omaksi tai
toisen hyödyksi taikka toista vahingoittaakseen, mitä hän
järjestyksenvalvontatehtävässään
on saanut tietää toimeksiannon osapuolen, työnantajansa, toimialueensa
haltijan tai tilaisuuden järjestäjän
salassa pitämistä tai salassa pidettäviksi
säädetyistä turvallisuusjärjestelyistä,
liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksityiselämän
piiriin kuuluvista seikoista."
42 §. Henkilön poistaminen ja kiinniottaminen.
Lakiehdotuksen 42 §:n 1 momentti koskee järjestyksenvalvojan
oikeutta poistaa toimialueeltaan henkilö. Säännös
vastaa pääosin järjestyksenvalvojista
annetun lain voimassa olevaa 7 §:n 1 momenttia.
Lakiehdotuksen 42 §:n 1 momentin 4 kohta, jonka
perusteella järjestyksenvalvoja voi poistaa toimialueeltaan
alueella ilmeisen oikeudettomasti olevan henkilön, on kuitenkin uusi.
Säännöksen muotoilu on perustuslakivaliokunnan
mielestä väljä etenkin, kun otetaan huomioon
se, että kysymyksessä on yksityiselle järjestyksenvalvojalle
annettava toimivalta puuttua merkittävästi yksityisen
henkilön perusoikeuksiin. Väljän muotoilun
ongelmallisuutta lisää vielä se, että järjestyksenvalvojalla
on pykälän 2 momentin perusteella eräin
edellytyksin oikeus myös ottaa henkilö kiinni.
Hallituksen esityksen perustelujen perusteella (s. 61) sääntelyn
tarkoituksena on antaa esimerkiksi kauppakeskuksissa toimiville
järjestyksenvalvojille oikeus poistaa toimialueeseensa
kuuluvalta ja yleisöltä suljetulta alueelta siellä oikeudettomasti
oleva henkilö. Tällä tavoin rajoitettu
poistamisoikeus ei perustuslakivaliokunnan mielestä muodostu
ongelmalliseksi. Säännöstä on
siksi välttämätöntä perustuslakivaliokunnan
lausunnon mukaan täsmentää esimerkiksi
lisäämällä siihen edellytys
siitä, että kysymyksessä on yleisöltä suljettu
alue, jotta 1. lakiehdotus voidaan hyväksyä tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä.
Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon
huomioon ottamiseksi 42 §:n 1 momentin 4 kohdan
muuttamista siten, että järjestyksenvalvojalla
on oikeus poistaa toimialueeltaan henkilö, joka oleskelee
alueen yleisöltä suljetussa osassa ilmeisen oikeudettomasti.
45 §. Rikoksesta epäillyn kiinniottaminen.
Lakiehdotuksen 45 §:n 2 momentin nojalla
kiinniotettu on viipymättä luovutettava
poliisille. Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että oikeus
vapauttaa kiinni otettuja henkilöitä tulisi koskea
myös järjestyksenvalvojia vartijoiden lisäksi.
Hallituksen esityksen valmistelussa on saadun selvityksen mukaan
ollut lähtökohtana tältä osin
se, että käytännössä poliisin
pitkät odotusajat ovat koskeneet ennen kaikkea näpistyksestä kauppaliikkeissä kiinni
otettuja henkilöitä ja näistä kiinniotoista
ovat vastanneet lähinnä vartijat. Valiokunta katsoo,
että käytännön tilanteiden moninaisuuden
vuoksi on vartijoita koskeva sääntely aiheellista
ulottaa koskemaan myös järjestyksenvalvojia.
Hallintovaliokunta ehdottaa asiantuntijakuulemisessa esitetyn
perusteella lakiehdotuksen 45 §:n 2 momentin hyväksymistä näin
kuuluvana:
"Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisille. Jos
poliisille luovuttaminen ei kohtuullisessa ajassa ole mahdollista, järjestyksenvalvoja
voi kuitenkin poliisimiehen ja kiinniotetun suostumuksella jättää kiinniotetun
luovuttamatta poliisille ja vapauttaa tämän viipymättä,
jos rikoksesta voi seurata vain sakkoa ja jos kiinniotetun henkilöllisyys
on tunnettu tai kiinniotettu suostuu esittämään
järjestyksenvalvojalle henkilöllisyytensä selvittämiseksi
tarpeelliset tiedot."
4 luku. Voimankäyttö-, ase- ja järjestyksenvalvojakouluttajat
54 §. Voimankäyttökouluttajaksi
hyväksyminen.
Voimankäyttö-, ase- ja
järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksymisen
uusimisesta ehdotetaan säädettäväksi
1. lakiehdotuksen 54 §:n 3 momentissa, 56 §:n
3 momentissa ja 58 §:n 3 momentissa. Kaikissa
hyväksymisen uusimista koskevissa mainituissa momenteissa
viitataan siihen, että hakijan on edelleen täytettävä sanottujen
pykälien 1 momentissa säädetyt edellytykset.
Pykälien 1 momenteissa säädettyjen
edellytysten joukossa mainitaan kuitenkin, että hakija on
suorittanut asianmukaisen kouluttajakoulutuksen vähemmän
kuin kuusi kuukautta ennen hyväksymisen hakemista. Valiokunta
katsoo, ettei tällaista edellytystä kuitenkaan
voida asettaa hyväksymistä uusivalle henkilölle,
koska sanamuotoa voitaisiin tällöin tulkita niin,
että peruskoulutus olisi aina suoritettava uudelleen ennen hyväksymisen
uusimista.
Hallintovaliokunta pitää riittävänä,
että hakija täyttää uusittaessa
edelleen ikää ja nuhteettomuutta koskevat vaatimukset,
koska muut eli peruskoulutusta koskevat vaatimukset hakijan on tullut
täyttää jo hyväksymistä ensimmäisen
kerran hakiessaan.
Tämän vuoksi hallintovaliokunta ehdottaa 54 §:n
3 momentin muuttamista siten, että Poliisihallitus voi
hakemuksesta uudistaa enintään viideksi vuodeksi
voimankäyttökouluttajan hyväksymisen,
jos hakija täyttää edelleen 1 momentin
1 ja 3 kohdassa säädetyt vaatimukset.
56 §. Asekouluttajaksi hyväksyminen.
Edellä lakiehdotuksen 54 §:n yksityiskohtaisiin
perusteluihin viitaten hallintovaliokunta ehdottaa 56 §:n
3 momentin muuttamista siten, että Poliisihallitus voi
hakemuksesta uudistaa enintään viideksi vuodeksi
asekouluttajan hyväksymisen, jos hakija edelleen täyttää 1
momentin 1 ja 4 kohdassa säädetyt vaatimukset.
58 §. Järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksyminen.
Hallintovaliokunta ehdottaa järjestyksenvalvojakouluttajaksi
hyväksymistä koskevan 58 §:n
1 momentin 3 kohdan sanamuodon saattamista vastaamaan 54 §:n
1 momentin 2 kohdan sanamuotoa ja 56 §:n 1 momentin
sanamuotoa. Hallintovaliokunnan ehdottamassa muodossa 58 §:n
1 momentin 3 kohta kuuluu seuraavasti:
"3) on (poist.) hyväksytysti suorittanut järjestyksenvalvojakouluttajan
peruskurssin vähemmän kuin kuusi kuukautta ennen
hyväksymisen hakemista; sekä"
Lisäksi hallintovaliokunta ehdottaa edellä 54 §:n
yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttuun viitaten 58 §:n
3 momentin muuttamista siten, että Poliisihallitus voi
hakemuksesta uudistaa enintään viideksi vuodeksi
järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksymisen,
jos hakija edelleen täyttää 1 momentin
1 ja 4 kohdassa säädetyt vaatimukset.
5 luku. Turvasuojaustoiminta
67 §. Salassapitovelvollisuus.
Hallintovaliokunta on salassapitovelvollisuuteen liittyen edellä ehdottanut
9 §:n 1 momentin ja 34 §:n 1 momentin
muuttamista. Johdonmukaisuuden vuoksi valiokunta ehdottaa myös
67 §:n 1 momentin muuttamista 34 §:n
1 momenttia vastaavalla tavalla. Lisäksi valiokunta katsoo,
että turvasuojaustoiminnassa noudatettavan salassapitovelvollisuuden
piiriin on syytä saattaa myös turvallisuusalan
elinkeinoluvan haltijan vastaava hoitaja vastaavaan tapaan kuin
vartioimisliike- ja järjestyksenvalvojatoiminnan
kohdalla on ehdotettu meneteltäväksi. Hallintovaliokunta ehdottaa
lakiehdotuksen 67 §:n 1 momentin muuttamista kuulumaan
seuraavasti:
"Turvasuojaustoiminnan harjoittaja, turvallisuusalan
elinkeinoluvan haltijan vastaava hoitaja tai turvasuojaaja
ei saa oikeudettomasti ilmaista eikä käyttää omaksi
tai toisen hyödyksi taikka toista vahingoittaakseen, mitä hän
turvasuojaustehtävässään on
saanut tietää toimeksiannon osapuolen tai työnantajansa
salassa pitämistä tai salassa pidettäväksi säädetyistä turvallisuusjärjestelyistä,
liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksityiselämän
piiriin kuuluvista seikoista."
6 luku. Turvallisuusalan elinkeinolupa
72 §. Muutosilmoitus.
Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että lakiehdotuksen
72 §:ssä tarkoitettu muutosilmoitus on
tehtävä turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan
toimesta Poliisihallitukselle myös silloin, kun luvanhaltija
jatkaisi keskeytettyä toimintaa. Hallintovaliokunta pitää muutosesitystä perusteltuna
ottaen huomioon, että muussa tapauksessa Poliisihallitus
ei saisi tietoonsa sitä, jos turvallisuusalan elinkeinoluvan
haltija päättäisi jatkaa kerran keskeytettyä toimintaansa.
Tämän vuoksi hallintovaliokunta ehdottaa 72 §:n
1 momenttiin lisättäväksi uuden 4 kohdan,
jonka mukaan turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan on ilmoitettava
kirjallisesti Poliisihallitukselle yhtä kuukautta pitemmäksi
ajaksi keskeytetyn toiminnan jatkamisesta.
76 §. Vastaavan hoitajan toimivalta.
Lakiehdotuksen 76 §:n 1 kohdan mukaan vastaavan
hoitajan tehtävänä on päättää ampuma-aseen,
kaasusumuttimen ja teleskooppipatukan kantamisesta vartioimistehtävissä toimeksiannoittain
tai tehtäväkokonaisuuksittain. Hallintovaliokunta
ehdottaa, että vastaavalle hoitajalle annetaan toimivalta
päättää kaikkien voimankäyttövälineiden
kantamisesta (76 §:n uusi 5 kohta, HE:n 4 kohta).
Lisäksi valiokunta ehdottaa 22 §:n 3
momenttiin ehdottamansa muutoksen johdosta 76 §:ään
uutta 4 kohtaa siitä, että vastaava hoitaja päättää vartijan
asun käyttämisestä muulloin kuin vartioimistehtävässä.
77 §. Vastaavaksi hoitajaksi hyväksyminen.
Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijalla on lakiehdotuksen
74 §:n mukaan oltava palveluksessaan yksi tai
useampi vastaava hoitaja, jolla on Poliisihallituksen myöntämä voimassa
oleva hyväksyminen kyseisen turvallisuusalan elinkeinoluvan
hakijan vastaavaksi hoitajaksi.
Vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen edellytyksenä on
77 §:n 1 momentin perusteella muun ohella se,
että henkilö on hyväksytysti suorittanut
sisäministeriön asetuksella säädetyt
vaatimukset täyttävän, ammatillisesta
aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998)
mukaisen turvallisuusvalvojan tai sitä vastaavan erikoisammattitutkinnon.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää elinkeinovapauden
näkökulmasta lausunnossaan huomiota siihen, että ehdotettu
sääntely koskee myös turvasuojaustoimintaa.
Sääntelyllä voi olla erityistä merkitystä sellaisille
elinkeinonharjoittajille, joilla ei ole ollut palveluksessaan ulkopuolista
henkilökuntaa. Vaikka ehdotetulle sääntelylle
sinänsä on hyväksyttävät
perusteet, voi vaatimus käytännössä yksittäistapauksissa
johtaa elinkeinon harjoittamisen edellytysten merkittävään
vaikeutumiseen tai jopa edellytysten tyrehtymiseen. Tämä ei
ole täysin ongelmatonta perusoikeusrajoitusten oikeasuhtaisuusvaatimuksen
kannalta. Hallintovaliokunnan on tämän vuoksi
perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan syytä harkita
mahdollisuutta joko poistaa vaatimus pieniltä turvasuojaustoimintaa
harjoittavilta elinkeinonharjoittajilta tai vaihtoehtoisesti rinnastaa
näiden osalta esimerkiksi pitkäaikainen alan kokemus
erikoisammattitutkintoon.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta hallintovaliokunta
ehdottaa 77 §:ään lisättäväksi
uuden 2 momentin, jolloin hallituksen esityksen 2 momentti siirtyy
pykälän 3 momentiksi, seuraavasti:
"Jos turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija
tai luvan hakija harjoittaa ainoastaan hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä
käsittävää turvasuojaustoimintaa
ja haltijan tai hakijan palveluksessa työskentelee vakituisesti
vähemmän kuin viisi henkilöä,
vastaavaksi hoitajaksi voidaan hyväksyä myös
edellä 1 momentin 1 ja 3 kohdassa säädetyt
vaatimukset täyttävä henkilö,
joka on ennen vastaavaksi hoitajaksi hyväksymisen hakemista
harjoittanut turvasuojaustoimintaa vähintään
kolmen vuoden ajan. (Uusi 2 mom.)"
83 §. Muun lainsäädännön
soveltaminen
Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esitykseen HE 7/2013
vp pohjautuvan lain turvatoimista valtioneuvostossa hallintovaliokunnan
mietinnön HaVM 26/2014 vp pohjalta. Vuoden 2015
alusta voimaan tulleella lailla on vaikutusta 1. lakiehdotuksen
83 §:ään, jossa säädetään
turvallisuusalan elinkeinolupaa edellyttävän toiminnan suhteesta
eräisiin muissa laeissa säädettyihin turvallisuustehtäviin.
Hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen 83 §:n
1 momentin 1 kohtaan lisättäväksi mainitun
uuden lain turvatoimista valtioneuvostossa.
7 luku. Yksityisten turvallisuuspalveluiden valvonta
85 §. Tarkastus- ja tietojensaantioikeus.
Hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen 85 §:n 3
momenttiin lisättäväksi voimankäyttökouluttajat
ja asekouluttajat niiden tahojen joukkoon, joilta Poliisihallituksella
ja poliisilaitoksilla on oikeus saada momentissa mainittuja tietoja.
Hallintovaliokunta ehdottaa 85 §:n 3 momentin muuttamista
kuulumaan seuraavasti:
"Poliisihallituksella ja poliisilaitoksilla on oikeus
saada vartijalta, järjestyksenvalvojalta, järjestyksenvalvojaksi
asettajalta, järjestyksenvalvojakoulutuksen järjestäjältä ja
järjestyksenvalvojakouluttajaksi, voimankäyttökouluttajaksi
ja asekouluttajaksi sekä turvasuojaajaksi hyväksytyltä valvonnassa
tarvittavia tietoja vartioimis-, järjestyksenvalvonta-
ja turvasuojaustehtävien suorittamisesta ja vartija- ja
järjestyksenvalvojakoulutuksen järjestämisestä sekä muista
vastaavista seikoista yhteisön jäsentä,
tilintarkastajaa, toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä tai
työntekijää velvoittavan yrityssalaisuuden
estämättä."
10 luku. Erinäiset säännökset
108 §. Lausunnot.
Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
tiettyjen koulutusten järjestäjien oikeudesta
saada koulutukseen oppilaaksi tai opettajaksi hakeutuvasta paikallispoliisin
lausunto heidän sopivuudestaan tehtävään.
Hallituksen esityksen HE 57/2013 vp pohjalta eduskunta
on hyväksynyt vuoden 2015 alusta voimaan tulleen uuden
turvallisuusselvityslain (726/2014)
hallintovaliokunnan mietinnön HaVM 16/2014 vp
pohjalta.
Hallintovaliokunta ehdottaa tämän vuoksi 108 §:n
hyväksymistä näin kuuluvana:
"Vastaavan hoitajan, voimankäyttökouluttajan,
asekouluttajan, vartijan, järjestyksenvalvojakouluttajan
ja järjestyksenvalvojan koulutuksen järjestäjällä ja
turvasuojaajan tehtäviin valmentavan koulutuksen järjestäjällä on
oikeus pyytää koulutukseen oppilaaksi tai
opettajaksi hakeutuvasta turvallisuusselvityslaissa (726/2014)
tarkoitettu suppea turvallisuusselvitys."
Samalla valiokunta ehdottaa pykälän otsikon muuttamista
muotoon "Suppea turvallisuusselvitys".
110 §. Muutoksenhaku.
Hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen 110 §:ään
lisättäväksi uuden 3 momentin siten,
että Poliisihallituksella on valitusoikeus hallinto-oikeuden
päätöksestä. Vastaava säännös
on ampuma-aselain 118 §:n 4 momentissa.
111 §. Tarkemmat säännökset.
Hallintovaliokunta ehdottaa 111 §:n 1 momentin
2 kohtaan tehtäväksi teknisen korjauksen poistamalla
kohdasta sanan "palvelutodistusten". Muutos on
tarpeen sen johdosta, että nykyisin voimassa olevassa yksityisistä turvallisuuspalveluista
annetun lain 30 §:ssä tarkoitettua palvelutodistusta
ei tunneta ehdotetussa 1. lakiehdotuksessa.
Asiantuntijakuulemisessa lausutun johdosta hallintovaliokunta
ehdottaa 111 §:n 3 momentin muuttamista siten,
että poliisiammattikorkeakoulun sijasta Poliisihallitus
vahvistaa järjestyksenvalvojakoulutuksessa käytettävän
koulutusaineiston.
11 luku. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
114 §. Turvallisuusalan elinkeinolupaa koskevat siirtymäsäännökset.
Sen selventämiseksi, ettei lain voimaan tullessa vastaavana
hoitajana toimivalta henkilöltä edellytetä uusimuotoista koulutusta
hänen jatkaakseen vastaavan hoitajan tehtävässään,
valiokunta ehdottaa 114 §:n 2 momentin hyväksymistä seuraavasti:
"Edellä 1 momentissa tarkoitetun vartioimisliikkeen
vastaavaksi hoitajaksi ennen tämän lain voimaantuloa
hyväksytty henkilö voi jatkaa 1 momentissa tarkoitetuissa
tapauksissa turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan vastaavana
hoitajana ilman eri ilmoitusta. Vastaavan hoitajan ei tällöin
ole tehtävässä jatkaakseen suoritettava
77 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua koulutusta."
2. Laki poliisin säilyttämien henkilöiden
kohtelusta annetun lain muuttamisesta
1 luku. Yleiset säännökset
5 §. Sopimus vartijan tehtävissä avustamisesta.
Poliisilaitos voi pykälän 1 momentin mukaan
sopia laissa tarkoitettujen vartijan tehtävien hoitamisessa
avustamisesta turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan kanssa.
Perustuslakivaliokunta on pitänyt viranomaisen ja yksityisen
välillä tehtäviä sopimuksia
perustuslain kannalta ongelmallisina, jos yksityisille annettava
toimivalta esimerkiksi voimakeinojen käyttöön
perustuu sopimukseen (ks. esim. PeVL 55/2005 vp).
Perustuslakivaliokunnan mielestä 5 §:n
1 momentin sääntely ei tässä mielessä muodostu
kuitenkaan ongelmalliseksi, koska yksityisen vartijan toimivalta
sen nojalla perustuu yksiselitteisesti lain säännöksiin.
Sopimusjärjestelyn tarkoituksena on yksittäistapauksissa
määritellä se, minkä turvallisuusalan
elinkeinoluvan haltijan palveluksessa olevat vartijat voivat hoitaa
kyseisiä tehtäviä. Hallintovaliokunta
pitää perustuslakivaliokunnan tavoin selvänä,
ettei yksityisen vartijan toimivaltuuksia voida sopimuksella määritellä laissa
säädettyä laajemmaksi.
6 §. Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa
olevan määrääminen vartijan
tehtävään.
Lakiehdotuksen 5—7 §:n perusteella turvallisuusalan
elinkeinoluvan haltijan palveluksessa oleva vartija voi toimia eräin
edellytyksin vartijan tehtävissä poliisin säilytystilassa. Poliisilaitos
voi 6 §:n 1 momentin mukaan määrätä turvallisuusalan
elinkeinoluvan haltijan palveluksessa olevan hoitamaan tilapäisesti
vartijan tehtävää säilytystilassa,
jos tehtävän hoitaminen muulla tavalla ei ole
säilytystilan sijainnin tai säilytettävien
suuren määrän vuoksi tarkoituksenmukaista.
Säilytystilassa tulee 2 momentin mukaan olla läsnä poliisilaitoksen
virkasuhteessa oleva säilytystilan toiminnan ohjauksesta
ja valvonnasta vastaava henkilö. Tästä poiketen
yksityinen vartija tai vartijat voivat hoitaa vartijan tehtäviä ilman
virkasuhteisen henkilön läsnäoloa, jos
säilytystilassa ei vapautensa menettäneenä ole
muita kuin päihtymyksen vuoksi säilöön
otettuja henkilöitä. Tällöin
poliisilaitoksen on kuitenkin valvottava säilytystilaa
etävalvonnalla.
Hallintovaliokunta toteaa perustuslakivaliokunnan tavoin, että ehdotus
merkitsee huomattavaa muutosta nykytilaan, sillä kysymys
on tehtävästä, joka tähän
asti on ollut pelkästään viranomaisten
hoidettavana. Pääsäännön
mukaisissa tilanteissa säilytystilan toiminnanohjauksesta
ja valvonnasta vastaa aina poliisilaitokseen virkasuhteessa oleva
henkilö. Yksityisen palveluksessa oleva vartija toimii
7 §:n 1 momentin perusteella poliisin apuna ja
välittömässä ohjauksessa ja
valvonnassa. Hän on velvollinen toiminnassaan noudattamaan
poliisin antamia käskyjä. Perustuslakivaliokunta
toteaa lausunnossaan, että nämä säännökset
ovat omiaan korostamaan viranomaisen roolin ensisijaisuutta. Vastaavasti yksityisen
palveluksessa olevan vartijan rooli jää tällaisessa
yhteydessä viranomaista avustavaksi ja täydentäväksi
ja siten epäitsenäiseksi.
Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee valtiosääntöisessä arvioinnissa
merkitystä olevan myös sillä, että järjestely
on käytettävissä vain tilapäisesti.
Tilapäisyyden perusedellytystä on esityksen perusteluissa
(s. 101) korostettu toteamalla, että lähtökohtaisesti
poliisilaitoksen olisi käytettävä virkasuhteisia
vartijoita tai poliisimiehiä vartijan tehtävissä.
Tämän vuoksi yksityisten vartijoiden käyttö ei
olisi mahdollista jatkuvaluonteisesti vaan ainoastaan perusteluissa
esitetyn kaltaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Tällainen
rajaus on tehtävien epäitsenäisen luonteen
ohella perustuslakivaliokunnan mielestä välttämätön
sen turvaamiseksi, että sääntely ei merkitse
poliisitoiminnan osittaistakaan yksityistämistä.
Tästä syystä myös 2. lakiehdotuksen
6 §:n 1 momenttia on perustuslakivaliokunnan lausunnon
mukaan syytä vielä täydentää esimerkiksi
maininnalla siitä, että momentissa tarkoitettua
poikkeuksellista järjestelyä voidaan käyttää vain
niin pitkään kuin se on vartiointitehtävien
asianmukaisen hoitamisen kannalta välttämätöntä.
Perustuslain 124 §:n sisältämän
tarkoituksenmukaisuusvaatimuksen kannalta perustuslakivaliokunta
kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että erityisesti
harvemmin asutuilla alueilla sääntelyn tarkoittamiin
tilapäisjärjestelyihin turvautuminen saattaa olla
perusteltua etenkin poliisin kiireellisten partiotehtävien
tehokkuuden takaamiseksi.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta hallintovaliokunta
ehdottaa 6 §:n 1 momentin loppuun lisättäväksi
näin kuuluvan uuden virkkeen:
"Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa
olevaa voidaan käyttää vartijan tehtävässä vain
niin kauan kuin se on vartiointitehtävien asianmukaisen hoitamisen
vuoksi välttämätöntä."
Hallintovaliokunta ehdottaa uuden turvallisuusselvityslain voimaantulon
johdosta lakiehdotuksen 6 §:n 3 momentin 3 kohdan
muuttamista siten, että vartijan tehtävään
voidaan määrätä vain henkilö,
jolla on turvallisuusselvityslain (726/2014)
48 §:ssä tarkoitetun turvallisuusselvitysrekisterin
mukaan voimassa oleva turvallisuusselvitys tai turvallisuusselvitystodistus.
Valiokunnan ehdottamassa muodossa 6 §:n 3 momentti
kuuluu seuraavasti:
"Vartijan tehtävään voidaan
määrätä vain henkilö,
1) jonka hyväksyminen yksityisistä turvallisuuspalveluista
annetussa laissa tarkoitetuksi vartijaksi (poist.) on (poist.) voimassa,
2) joka on suorittanut hyväksytysti tehtävän
edellyttämän koulutuksen (säilytystilojen
erityiskoulutus),
3) jolla on turvallisuusselvityslain (726/2014)
48 §:ssä tarkoitetun turvallisuusrekisterin
mukaan voimassa oleva turvallisuusselvitys tai turvallisuusselvitystodistus,
ja (uusi 3 kohta)
4) jota voidaan muutoinkin pitää tehtävään
sopivana.
7 §. Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa
olevan vartijan asema.
Yksityisen vartijan tehtävät ja toimivaltuudet
vastaavat 2. lakiehdotuksen 7 §:n 4 momentin perusteella virkasuhteisten
vartijoiden tehtäviä ja toimivaltuuksia. Näistä tehtävistä säädetään
pääasiassa poliisin säilyttämien
henkilöiden kohtelusta annetussa laissa. Perustuslakivaliokunta
pitää perustuslain 10 §:n 1
momentissa turvatun yksityiselämän suojan
kannalta tärkeänä, että turvallisuusalan
elinkeinoluvan haltijan palveluksessa olevalla vartijalla ei ole
avustavia tehtäviä suorittaessaan pääsyä henkilötietojen
käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 2 luvussa
tarkoitettuihin poliisin tietojärjestelmiin tai mahdollisiin muihinkaan
viranomaistarkoituksia varten perustettuihin tietojärjestelmiin.
Tästä on tarpeen ottaa lakiin nimenomainen säännös.
Hallintovaliokunta ehdottaa, että 7 §:ään
lisätään uusi näin kuuluva 5
momentti:
"Tässä pykälässä tarkoitetulla
vartijalla ei ole käyttöoikeutta henkilötietojen
käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (761/2003)
2 luvussa tarkoitettuihin poliisin tietojärjestelmiin eikä muihinkaan viranomaistarkoituksia
varten perustettuihin rekistereihin tai tietojärjestelmiin. (Uusi
5 mom.)"
3.—15. lakiehdotus
Valiokunta ehdottaa 3.—15. lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomina.
16. lakiehdotus (Uusi)
Turvallisuusselvityslaki (726/2014)
21 §. Suppean henkilöturvallisuusselvityksen piiriin
kuuluvat tehtävät.
Valiokunta ehdottaa 1. lakiehdotuksen 108 §:ään
ehdotettujen muutosten vuoksi johdonmukaisuussyistä hallituksen
esitykseen sisältymättömän vuoden
2015 alusta voimaan tulleen uuden turvallisuusselvityslain (726/2014)
21 §:n 2 momentin 4 kohtaamuutettavaksi seuraavasti:
"4) on hakenut panostajan pätevyyskirjaa
taikka hakeutunut yksityisistä turvallisuuspalveluista
annetussa laissa ( / ) tarkoitetun vastaavan
hoitajan, voimankäyttökouluttajan, asekouluttajan,
vartijan, järjestyksenvalvojakouluttajan tai järjestyksenvalvojan
koulutukseen tai turvasuojaajan tehtäviin valmentavaan koulutukseen."