Yleisperustelut
Uudistuksen sisältö ja merkitys
Lakiehdotuksen tavoitteena on edistää kuntien vapaaehtoista
seutuyhteistyötä. Pyrkimyksenä on lisätä yhteistyöhön
uusia hallinnollisia mahdollisuuksia sekä kannustaa kokeiluseutuja
ryhtymään nykyistä laajempaan ja syvempään
yhteistyöhön. Ehdotetun lain avulla kokeiltaisiin muun
muassa erilaisia seudullisia päätöksentekomalleja
ja seudullista demokratiaa, seutuyhteistyötä kunnallisten
palvelujen tuottamisessa, seudullisen elinkeinopolitiikan mahdollisuuksia ja
seudullisen maankäytön suunnittelua.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee tarkoituksena olevan
tehdä mahdolliseksi siirtää myös
kunnille nykyisin kuuluvaa päätösvaltaa
ja tehtäviä kokonaan uudelle julkisoikeudelliselle seudulliselle
toimielimelle ja sellaiselle seudulliselle yksityisoikeudelliselle
yhteisölle tai säätiölle, jonka
tehtävänä on kokeiluseudun puolesta hoitaa
siirrettäviä tehtäviä. Kysymys
on siitä toimivallasta, jonka kunnat voivat kuntalain (365/1995)
10 luvun nojalla luovuttaa toiselle kunnalle, vapaaehtoiselle kuntayhtymälle
tai kuntalain mukaiselle yhteiselle toimielimelle. Lähtökohtana
näyttää olevan, että kuntien
nykyiset tehtävät ja päätösvalta
tulisivat olemaan keskeinen osa kokeilua. Hallintovaliokunta katsoo,
että tältä osin ehdotettua sääntelyä on
tarpeen täsmentää. Lisäksi lakiehdotuksessa
tehtäisiin mahdolliseksi seutujen aiempaa tehokkaampi osallistuminen
valtion aluehallintoviranomaisten ja maakunnan liittojen päätöksentekoon,
kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistaminen aluetasolla ja yhteisöveron
seudullinen jakaminen.
Kyseessä on määräaikainen
kokeilulainsäädäntö. Saatavien
kokemusten perusteella on tarkoitus arvioida mahdollisuuksia hyödyntää pysyvämmin
kokeilun tuloksia. Hallituksen esityksestä ilmenee, että seutuyhteistyökokeilun
seuranta toteutetaan arviointitutkimuksella ja ohjausryhmän
muun seurannan avulla. Arviointitutkimuksella pyritään
selvittämään kokeilun vaikutuksia seutuyhteistyön
muodostumiseen, sen vaikutuksia palveluihin ja niiden tuotantoon sekä seudun
kehitykseen, kokeilun vaikutuksia muuhun hallintoon sekä itse
hankkeen prosessien etenemistä. Valiokunta tähdentää,
että arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota
myös kokeilun vaikutuksiin kunnallisen kansanvallan näkökulmasta.
Hallintovaliokunta muistuttaa tässä yhteydessä siitä,
että nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa kuntien
moninaisen yhteistyön kuntayhtymien muodossa. Tätä yhteistyömuotoa
on myös mahdollista — niin haluttaessa — käyttää tehokkaasti
yhä syvällisempään ja joustavampaan
kuntien väliseen yhteistyöhön.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä
ilmenevin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Kunnille nykyisin kuuluvien tehtävien ja päätösvallan
siirtäminen
Perustuslakivaliokunnan varsinaisen lausunnon (PeVL
11/2002 vp) mukaan esityksen ongelmana on, ettei
siitä kiistattomasti ilmene, missä asioissa
kunnan päätösvaltaa ja siten mitä tehtäviä voidaan
siirtää lakiehdotuksen 4 §:ssä tarkoitetulle
toimielimelle ja 5 §:ssä tarkoitetulle yhteisölle
tai säätiölle. Lakiehdotus tulee perustuslakivaliokunnan
mielestä kuitenkin viime kädessä 16 §:n
1 momentin vuoksi ymmärtää niin, että se
koskee mahdollisuutta siirtää kunnan päätösvaltaa
yksinomaan lain 8—12 §:ssä sekä 14
ja 15 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.
Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoitus on ollut,
että kokeiluseudun kunnat voivat siirtää mitä tahansa
niille kuntalain (365/1995) tai muun
lain nojalla kuuluvia tehtäviä ja päätösvaltaa — lukuunottamatta
niin sanottujen pakkokuntayhtymien tehtäviä ja
päätösvaltaa — 4 §:ssä tarkoitetulle
seudulliselle toimielimelle.
Perustuslakivaliokunnan varsinaisessa lausunnossa ei ole — johtuen
nähtävästi lakiehdotuksen sisältöä koskevasta
tulkinnasta — käsitelty säätämisjärjestystä siitä näkökulmasta,
että kokeilun piiriin voitaisiin siirtää kunnilla
nykyisin olevia tehtäviä ja päätösvaltaa.
Tämän vuoksi hallintovaliokunta on pyytänyt
8.5.2002 perustuslakivaliokunnalta täydentävän
lausunnon (PeVL 11a/2002 vp). Lausuntopyyntö on
sisältänyt hallintovaliokunnan alustavan sääntelyehdotuksen,
joka on otettu perustuslakivaliokunnan täydentävän
lausunnon liitteeksi.
Hallintovaliokunnan alustavan ehdotuksen 3 ja 4 §:n
nojalla kokeiluseudun kunnat voivat siirtää lakiehdotuksessa
tarkoitetulle seudulliselle toimielimelle mitä tahansa
niillä kuntalain tai muun lain perusteella olevia tehtäviä ja
päätösvaltaa. Nämä siirtomahdollisuudet
eivät koske niin sanottujen pakkokuntayhtymien tehtäviä ja päätösvaltaa.
Perustuslakivaliokunnan täydentävästä lausunnosta
ilmenee, että lakiehdotuksen 3 ja 4 § voidaan
säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä hallintovaliokunnan
alustavan ehdotuksen mukaisina.
Lakiehdotuksen 5 §:ään liittyen hallintovaliokunta
on pyytänyt perustuslakivaliokunnan täydentävää lausuntoa
siltä osin, onko tavallisen lain säätämisjärjestyksessä mahdollista
siirtää pykälässä tarkoitetulle
yhteisölle tai säätiölle myös
lakiehdotuksen 8—12 §:ssä sekä 14
ja 15 §:ssä tarkoitettuihin asioihin
kunnille nykyisin kuuluvia tehtäviä ja päätösvaltaa.
Ajatuksena on ollut, että tällä tavalla
voitaisiin muodostaa luontevia asiaryhmittäisiä,
esimerkiksi elinkeinopolitiikkaan liittyviä kokonaisuuksia,
kun toisaalta lähinnä valtiolle kuuluvaa toimivaltaa ja
toisaalta kunnille itselleen kuuluvaa toimivaltaa voitaisiin siirtää seutuyhteistyökokeilun
piiriin.
Perustuslakivaliokunnan täydentävässä lausunnossa
todetaan, että kaavailtu muutos johtaa poikkeamiseen siitä lähtökohdasta,
että siirrettävien tehtävien määrittelyltä on
perustuslain 124 §:n takia vaadittava täsmällisyyttä.
Lisäksi on kiistatonta, että hallintovaliokunnan
alustavan ehdotuksen mukaisessa muodossa siirrettävät
tehtävät voivat sisältää merkittävää julkisen vallan
käyttöä. Tällaisten tehtävien
siirtäminen muulle kuin viranomaiselle on kielletty perustuslain
124 §:ssä. Hallintovaliokunnan lausuntopyyntöön
sisältyvä 5 §:n 2 momentti on näin
ollen vastoin perustuslakia, minkä vuoksi lausuntopyynnön
mukainen lakiehdotus on käsiteltävä perustuslain
73 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
Kokeiluseudun lausunnon ja suunnitelman sitovuus
Lakiehdotuksessa on useita säännöksiä kokeiluseudun
kuntien mahdollisuudesta sopia tietyistä asioista. Kokeiluseudun
kunnat voivat muun muassa sopia laativansa elinkeinopoliittisen
kehittämissuunnitelman (8,1 §) ja joukkoliikenteen
palvelutasosuunnitelman (11 §) sekä antavansa
lausuntoja eräistä rahoitushakemuksista (8,2 § ja
10 §), eräistä lupa-asioista (9 §)
ja eräiden investointihankkeiden tärkeysjärjestyksestä (12 §).
Päätöksen tekevä viranomainen
voi lakiehdotuksen 13 §:n 1 momentin mukaan poiketa kokeiluseudun
8—12 §:ssä tarkoitetusta lausunnosta
tai suunnitelmasta ainoastaan painavista syistä. Lisäksi
8 §:n 2 momentissa ja 10 §:ssä tarkoitetun
rahoituspäätöksen edellytyksenä on kokeiluseudun
puoltava lausunto.
Lakiehdotuksen 13 §:n nojalla päätöksen
tekevä viranomainen voi poiketa kokeiluseudun 8—12 §:ssä tarkoitetusta
lausunnosta tai suunnitelmasta ainoastaan painavasta syystä.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan tarkoitus ei voi olla,
että suunnitelmat ja lausunnot oikeuttaisivat poikkeamaan
niistä päätösharkinnan perusteista,
joita kyseisissä ratkaisutilanteissa on säädetty
noudatettaviksi. Näin ymmärrettynä kokeiluseudun
kannanottojen "sitovuus" on pakostakin alisteista päätöksenteon
lakisääteisille perusteille. Ainoastaan niiden
asettamissa rajoissa kokeiluseudun suunnitelmat ja lausunnot voivat
tuoda päätöksentekoon sellaisia seudullisia
näkökohtia, joista ei ole mahdollista poiketa kuin
painavista syistä.
Hallintovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen
kokeiluseudun kannanottojen "sitovuudesta". Samalla hallintovaliokunta
toteaa lakiehdotuksen tarkoituksena olevan, että kokeiluseudun
kannanottojen "sitovuus" on asteeltaan korkea ja että "sitovasta
lausunnosta tai suunnitelmasta" voidaan poiketa lähinnä laillisuussyistä.
Hallintovaliokunta katsoo, että painavat syyt poiketa lausunnosta
tai suunnitelmasta ovat olemassa, jos lausuntoa tai suunnitelmaa noudattava
päätös on lainvastainen, Euroopan yhteisön
ohjelman vastainen tai se johtaa hankkeiden rahoituksessa tilanteeseen,
jossa rahoitettava hanke ei voi toteutua muun rahoituksen puutteen
vuoksi. Valiokunta ehdottaa selvyyden vuoksi, että lausunnosta
tai suunnitelmasta poikkeamisen perusteet säädetään
laissa.
Sopimusrakennelman vaihtoehdot
Perustuslakivaliokunnan varsinaisen lausunnon mukaan esityksen
jatkokäsittelyssä tulee arvioida sellaista vaihtoehtoa,
jossa kokeiluseuduille säädettäisiin
laissa toimivaltaa laatia suunnitelmia ja antaa lausuntoja
lakiehdotuksen 8—12 §:ssä sekä 14
ja 15 §:ssä mainituissa asioissa.
Hallintovaliokunta toteaa tarkoituksena olevan, että kokeilussa
kunnat siirtävät myös omaa päätösvaltaansa
kokeiluseuduille. Lisäksi kokeilun tavoitteiden kannalta
on tärkeää, että valtioneuvosto
voi kokonaisvaltaisesti arvioida kokeiluhanketta uudistuksen tavoitteiden
kannalta. Lakiehdotuksen mukaan valtioneuvosto ottaisi sopimusta
vahvistaessaan huomioon sopimuksen kuntien yhteistyötä edistävän
vaikutuksen, sopimuksessa tarkoitettuun toimintaan osoitettavat
voimavarat, henkilöstön ja sen asiantuntevuuden
sille suunnitelluissa tehtävissä, toimielimen
päätöksenteon järjestelyt sekä kansalaisten osallistumismahdollisuudet.
Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tältä osin hallituksen
esityksen mukaisessa muodossa.
Yksityiskohtaiset perustelut
2 §. Soveltamisala.
Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 2 §:n 1 momentin
5 kohdan muuttamista siten, että Oulun kaupunkiseudun sijasta
käytetään ilmaisua Oulun seutu.
Lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentin mukaan valtioneuvosto
voi valita kokeiluun muunkin kuin 2 §:n 1 momentissa mainitun
kokeiluseudun. Perustuslakivaliokunta huomauttaa tämän johdosta
varsinaisessa lausunnossaan siitä tulkintakäytännöstä,
että perusoikeuksien käyttämiseen kohdistuva
lailla säätämisen vaatimus ulottuu myös
yhdenvertaisuuteen. Kyseinen vaatimus on otettava huomioon myös
kokeilualueen määrittelyssä.
Perustuslakivaliokunnan kannan mukaan ehdotetun 2 §:n 2
momentin säännökset eivät rajaa
valtiosääntöoikeudellisesti arvioituna
riittävästi valtioneuvoston valtaa uusien kokeiluseutujen
määrittelyssä.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta hallintovaliokunta
ehdottaa 2 §:n 2 momentin poistamista lakiehdotuksesta.
Samalla valiokunta toteaa, että lailla voidaan tarvittaessa
säätää erikseen uusien seutujen
ottamisesta kokeilun piiriin.
Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, että tehtävien
ja päätösvallan siirtäminen
on tarkoitettu järjestettäväksi kaikkien
tietyn kokeiluseudun kuntien kannalta samalla tavalla ilman, että jokin
seutukunnan kunta voisi jättäytyä esimerkiksi
joltakin osin kokeilun ulkopuolelle.
3 §. Kunnan päätösvallan
siirtäminen.
Edellä yleisperusteluissa ja perustuslakivaliokunnan täydentävässä lausunnossa
lausuttuun viitaten hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen 3
ja 4 §:n muodostaman sääntelykokonaisuuden
hyväksymistä hallintovaliokunnan alustavan sääntelyehdotuksen
pohjalta. Näin sääntely täsmentyy
ja samalla mahdollistetaan se, että seudulliselle toimielimelle
voidaan siirtää kunnan tehtäviä ja
päätösvaltaa missä tahansa asiaryhmissä niitä ryhmiä lukuun
ottamatta, joissa voimassa olevan lainsäädännön
perusteella tehtävät hoidetaan lakisääteisissä kuntayhtymissä.
Koska lakiehdotuksessa on kysymys päätösvallan
siirtämisen ohella tehtävien siirtämisestä, valiokunta
ehdottaa 3, 4 ja 5 §:n täsmentämistä tältä osin.
4 §. Päätösvallan siirtäminen
seudulliselle toimielimelle.
Ehdotetun lain 4 § koskee kunnan päätösvallan
siirtämistä julkisoikeudelliselle seudulliselle
toimielimelle. Selkein ero kuntalain mukaiseen yhteiseen toimielimeen
on siinä, ettei uusi seudullinen toimielin olisi osa minkään
kunnan organisaatiota. Kuntayhtymät puolestaan useimmiten
tuottavat joitakin palveluita, kun lakiehdotuksen mukainen seudullinen
toimielin voisi hoitaa pelkästään päätöksentekoa
ja varsinainen palvelutuotanto saatettaisiin organisoida muulla
tavoin. Uuden toimielimen valmisteluorganisaatio voitaisiin myös
järjestää vapaammin, kun kuntayhtymässä se
järjestyy aina kuntayhtymän omaksi organisaatioksi.
Perustuslakivaliokunnan varsinaisessa lausunnossa katsotaan
ongelmallista olevan sen, että lakiehdotus näyttää antavan
kunnille mahdollisuuden niiden perustaessa uuden seudullisen viranomaisen
syrjäyttää sellaisia kuntalain säännöksiä,
jotka kuntayhtymissä ovat takaamassa kunnallisen demokratian
keskeisten vaatimusten toteutumista. Lausunnon mukaan kunnat voisivat
4 §:n 3 ja 4 momentti huomioon ottaen tehdä tyhjiksi
esimerkiksi kuntalain säännökset luottamushenkilöiden
vaalikelpoisuudesta, asukkaiden ja palvelujen käyttäjien
osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista, asukkaiden aloiteoikeudesta
ja kunnan tiedottamisvelvollisuudesta sopimalla niistä perustamissopimuksessa
kuntalaista poikkeavan sisältöisesti. Perustuslainvoimaisesti
turvatun kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta
muodostuu näin ollen säätämisjärjestyskysymykseksi,
että laissa varmistetaan mainittujen seikkojen kannalta
keskeisten kuntalain säännösten soveltaminen
myös seudullisessa toimielimessä.
Hallintovaliokunta toteaa, että lakiehdotuksen 4 §:n
3 momentista ilmenevät seikat, joista seudun kuntien ainakin
on sovittava seudullista toimielintä perustettaessa. Momentin
tarkoituksena on taata, että toimielimen hallinnolliset
rakenteet ovat asianmukaiset. Kun saman pykälän 4
momentissa viitataan kuntayhtymäsäännösten soveltamiseen,
on seudulliseen toimielimeen sovellettava kuntalain 86 §:ssä säädetyin
tavoin kuntaa koskevia säännöksiä.
Näin ollen hallintovaliokunnan käsityksen mukaan
ei ole ollut tarkoitus, että kuntien välisin sopimuksin
voitaisiin sivuuttaa perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevät
kuntalain säännökset. Hallintovaliokunta
ehdottaa perustuslakivaliokunnan lakiehdotuksen 4 §:stä tekemän
valtiosääntöoikeudellisen huomautuksen
huomioon ottamiseksi sääntelyn selkeyttämistä siten,
että 4 §:n 2 momentin loppuun lisättävässä uudessa
kolmannessa virkkeessä säädetään
momenttia täydentäen, että toimielimestä on
muuten voimassa, mitä kuntalaissa säädetään
kuntayhtymästä. Pykälän 3 momentin
johdantolausetta valiokunta ehdottaa muutettavaksi siten, että lauseesta
ilmenee momentin toissijaisuus suhteessa 2 momenttiin, jolloin pykälän
4 momentti hallituksen esityksen mukaisessa muodossa jää tarpeettomaksi.
Lisäksi valiokunta ehdottaa sisällöllisesti
uudessa 4 momentissa, etteivät kunnat kuitenkaan voi sopia
3 momentissa tarkoitetuista asioista vastoin kuntalain kuntayhtymiä koskevia
sitovia säännöksiä.
Perustuslakivaliokunnan varsinaisessa lausunnossa pidetään
mahdollisena, että jotkin yleishallinto-oikeudelliset säädökset
eivät tule muodollisesti sovellettaviksi seudullisessa
toimielimessä. Lausunnon mukaan perustuslain 21 §:ään
palautuvista syistä on välttämätöntä varmistaa
nimenomaisin säännöksin ainakin oikeusturvan
kannalta oleellisten yleissäädösten sovellettavuus
kyseisessä toimielimessä. Hallintovaliokunta ehdottaa
tämän vuoksi, että 4 §:n kokonaan
uudessa 5 momentissa säädetään
lakiehdotuksen 5 §:n 2 momenttia vastaavasti yleishallinto-oikeudellisten
säädösten sovellettavuudesta seudullisessa
toimielimessä. Selvyyden vuoksi valiokunta on sisällyttänyt
sääntelyyn myös viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetun lain (621/1999).
Lakiehdotuksen perusteluista ilmenee, että seudullinen
toimielin voisi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia
sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muun viranomaisen
luona. Hallintovaliokunta katsoo, ettei toimielimen ominaisuudesta
oikeushenkilönä jää epäselvyyttä.
5 §. Päätösvallan siirtäminen
yhteisölle tai säätiölle.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoihin perustuen voidaan tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä säätää laki,
jolla mahdollistetaan päätösvallan ja
tehtävien siirtäminen 5 §:ssä tarkoitetulle
yhteisölle tai säätiölle vain
lakiehdotuksen 8—12 §:ssä sekä 14
ja 15 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.
Hallintovaliokunta ehdottaa selvyyden vuoksi 5 §:n
1 momentin sanamuodon täsmentämistä siten,
että siitä selkeästi ilmenee edellisessä kappaleessa
todettu rajoitus.
Valiokunta kiinnittää lisäksi de
lege ferenda -näkökulmasta huomiota siihen,
että erikseen valmistellaan lakiehdotus, josta riittävän
täsmällisesti ilmenevät 5 §:ssä tarkoitetulle
yhteisölle tai säätiölle siirrettävät
päätösvalta ja tehtävät, joilla
on merkitystä seutuyhteistyökokeilun kannalta.
Hallintovaliokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen 5 §:n
2 momenttiin lisätään laki saamenkielen
käyttämisestä viranomaisissa (516/1991), koska
lain soveltamisalueeseen kuuluu myös Pohjois-Lapin seutukunta.
9 §. Kokeiluseudun osallistuminen eräisiin
lupahallinnon päätöksiin.
Valiokunta ehdottaa, että tässä yhteydessä,
ottaen mm. huomioon kokeiluseutujen vähäisen kiinnostuksen,
lakiehdotuksesta poistetaan 9 §:n taksi- ja sairaankuljetuslupia
koskeva lausuntomenettely.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt
huomiota siihen, että 9 §:ssä tarkoitetut
lupa-asiat kytkeytyvät yksilön perusoikeuksiin,
joko elinkeinon harjoittamisen vapauteen tai omaisuudensuojaan.
Perustuslakivaliokunta pitää selvänä,
ettei kokeiluseudun lausunnolla voi olla lainkaan sitovaa merkitystä asioissa,
jotka koskevat alkoholilain mukaisiin vähittäismyynti-
ja anniskelulupiin sovellettavia hallinnollisia seuraamuksia. Hallintovaliokunta
ehdottaakin 9 §:n 3 kohdan muuttamista.
13 §. Kokeiluseudun lausunnon ja suunnitelman sitovuus.
Valiokunta ehdottaa yleisperusteluissa lausuttuun viitaten
13 §:n 1 momentin hyväksymistä näin
kuuluvana: "Päätöksen tekevä viranomainen
voi poiketa kokeiluseudun 8—12 §:ssä tarkoitetusta
lausunnosta tai suunitelmasta ainoastaan, jos lausunnon tai
suunnitelman mukainen päätös on lainvastainen,
Euroopan yhteisön ohjelman vastainen tai se johtaa hankkeiden
rahoituksessa tilanteeseen, jossa rahoitettava hanke ei voi toteutua
muun rahoituksen puutteen vuoksi."
17 §. Valtioneuvoston toimivalta.
Koska lakiehdotuksessa on kysymys päätösvallan
siirtämisen ohella tehtävien siirtämisestä,
valiokunta ehdottaa 17 §:n 2 momentin täsmentämistä.
18 §. Muun lainsäädännön
soveltaminen.
Edellä 17 §:n perusteluihin viitaten valiokunta
ehdottaa 18 §:n 1 momentin muuttamista vastaavalla tavalla.
Pykälän 2 momentin mukaan kunnalta ei tarvitse
pyytää erikseen lausuntoa muun lain nojalla, jos
kokeiluseutu on antanut säädettävän
lain mukaisen lausunnon. Hallintovaliokunta katsoo perustuslakivaliokunnan
tavoin, ettei ole asianmukaista soveltaa tätä sääntöä niin
laajasti, että lakiehdotukseen perustuva lausunto korvaisi
erityislainsäädännössä edellytetyt
lausunnot kunnallisilta ammattiviranomaisilta. Luonnollisesti esillä olevan
lakiehdotuksen mukaisten lausuntojen sitovuus on luonteeltaan korkea-asteista.