Perustelut
Mietinnössä ei ole huomioitu valtionosuusjärjestelmän
keskeisintä tarkoitusta: varmistaa, että kaikilla
kunnilla on olosuhteista ja kuntien tulopohjan eroista huolimatta
edellytykset selvitä erityisesti lakisääteisistä tehtävistään.
Valtionosuuslakiin nyt esitettävät muutokset murentavat
valtionosuusjärjestelmän tarkoitusta. Muutosten
yhteisvaikutukset ovat monen kunnan kannalta kohtuuttomia ja kuntien
välisiä suhteita voimakkaasti eriarvoistavia.
Valtionosuusjärjestelmään esitettävien
muutosten vaikutuksia olisi pitänyt arvioida sekä kokonaisen
kuntasektorin että yksittäisten kuntien näkökulmasta.
Tätä on edellyttänyt perustuslakivaliokunta
johdonmukaisesti lausuntokäytännöissään
(PeVL 41/2002 vp, PeVL 19/2009
vp).
Mietinnössä valtionosuusjärjestelmään
tehtävien muutosesitysten vaikutukset kuntien mahdollisuuksiin
järjestää peruspalveluita on tietoisesti
jätetty arvioimatta, vaikka valiokunnassa käydyissä asiantuntijakuulemisissa
asia on nostettu esille.
Mietinnössä ei myöskään
ole pohdittu, miten esitys vaikuttaa kuntien mahdollisuuksiin järjestää peruspalveluita.
Mietinnössä on tyydytty vain viittamaan hallituksen
käynnistämään kuntauudistukseen.
Tältä osin emme hyväksy valiokunnan enemmistön
näkemystä.
Valtionosuuksien leikkaus on peruttava
Hallitusohjelmaan kirjattu valtionosuuksien 631 milj. euron
leikkaus vuoden 2015 tasossa toteutetaan täysimääräisesti
jo ensi vuonna. Leikkaus toteutetaan alentamalla peruspalveluiden
valtionosuusprosenttia 2,70 prosenttiyksikköä. Käytännössä kuntien
omarahoitusosuus peruspalveluiden järjestämisestä ja
tuottamisesta kasvaa.
Mietinnössä korostetaan valtionosuusleikkauksen
väliaikaisuutta ulottuen vuodesta 2012 vuoteen 2015. Kataisen
johtaman hallituksen aikana se on tarkoitettu pysyväksi.
Nykyinen hallitus ei voi tehdä päätöksiä seuraavalle
vaalikaudelle.
Valtionosuuksien leikkaus tehdään tasasuuruisena,
118 euroa asukasta kohti laskettuna. Vajetta joudutaan paikkaamaan
monissa kunnissa kunnallisveroa korottamalla, ottamalla lisävelkaa,
lomauttamalla henkilöstöä tai karsimalla palveluja.
Valtionosuusleikkauksen vaikuttavuus kuntakohtaisesti arvioituna
on hyvin erilainen. Vuoden 2010 tilinpäätöstietojen
nojalla yhden prosenttiyksikön korotuksen vaikutus kunnallisveroon
vaihtelee välillä 88—315 euroa asukasta kohti
laskettuna.
Valtionosuuksien leikkauksella yhdistettynä hallitusohjelmassa
kunnille annettaviin lisävelvoitteisiin murennetaan peruspalveluiden
rahoitusvastuuta kunta-valtiosuhteessa. Hallitus on sysäämässä peruspalveluiden
rahoitusvastuuta yhä suuremmassa määrin
kuntien vastuulle. Voidaan kysyä, millä oikeudella
valtiovalta määrää kunnille
velvoitteita, jos se vetäytyy peruspalveluiden rahoitusvastuusta.
Edellä olevan perusteella katsomme, että valtionosuusprosentin
leikkaus, joka samalla merkitsisi kunnan omarahoitusvastuun kasvua,
on peruttava.
Verotulojen tasausjärjestelmä rapautetaan
Esitys sisältää valtionosuusjärjestelmään
sisältyvän verotulojen tasausjärjestelmään
sisältyvän kiinteistöveron poistamisen
tasauksesta.
Tasausjärjestelmän tarkoituksena, joka on kirjattuna
myös puheena olevan lakiesitykseen, on tasata kuntien tulopohjassa
olevia eroja sekä turvata kaikille kunnille taloudelliset
edellytykset järjestää asukkailleen yhdenvertaiset
peruspalvelut kohtuullisella kunnallisverorasituksella ja maksutasolla.
Siksi pitäisi olla selvää, että verotulojen
tasauksessa olisivat jatkossakin mukana kaikki kuntien keräämät
tai niille tuloutettavat verot.
Kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasausjärjestelmästä on
valtiontalouden kannalta kustannusneutraali, mutta se muuttaa jyrkästi kuntien
välisiä suhteita. Siihen ehdotetun muutoksen todelliset
vaikutukset ovat kuntakohtaisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen
suuret. Suurimmillaan muutamat kunnat hyötyvät
useita satoja euroja asukasta kohti laskettuna, kun vastaavasti
sata kuntaa menettää ainakin 50 euroa/asukas.
On kuntia, jotka menettäisivät jopa enemmän
kuin kiinteistöveron tuottonsa.
Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen laskelmien mukaan
kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä vaikuttaa
kuntiin hyvin eri tavalla. Selviä hyötyjiä ovat
kunnat, joissa tonttien arvo on korkea ja kiinteistömassaa
on paljon suhteessa väestöön. Tällaisia
kuntia ovat erityisesti pääkaupunkiseudun kunnat, Lapin
voimalaitoskunnat sekä muutamat kesämökkikunnat.
Melko neutraali verotulovaikutus uudistuksella olisi muille suurille
kaupungeille ja Etelä-Savon mökkikunnille. Suurimpia
häviäjiä olisivat keskusten ulkopuoliset
kunnat, joissa tonttien arvo on alhainen ja kiinteistömassaa suhteellisen
vähän.
Hallituksen esityksen mukaan kiinteistöveron poistamisen
tasausjärjestelmästä tavoitteena on saada
kunnat nostamaan kiinteistöveroprosenttejaan. Ohjausvaikutus
tässä on kuitenkin olematon, mikä on
käynyt hyvin ilmi myös valiokunnassa käydyissä asiantuntijakuulemisissa.
Uudistus ei millään tavalla ohjaa kuntia korottamaan
kiinteistöverokantoja. Uudistuksessa hyötyvillä kunnilla
ei luonnollisesti ole tarvetta korotuksiin. Tappiolle jäävissä kunnissa
ongelmana ei ole niinkään perittävien
kiinteistöverokantojen alhaisuus, vaan se, ettei ole riittävästi kiinteistöjä tai
arvokasta maata, jota verottaa.
Ohjausvaikutus ei myöskään kohdistu
erityisen hyvin niihin kuntiin, joissa nyt on alhainen kiinteistöveroprosentti.
Suurimmillaan kuntakohtaiset menetykset ovat enemmän kuin
kunnan koko kiinteistöveron tuotto. Vajetta ei voida paikata,
vaikka tällaisissa kunnissa nostettaisiin kiinteistöverokannat
lain sallimille ylärajoille. Jo voimassa oleva laki antaa
mahdollisuuden kunnille korottaa kiinteistöverokantoja,
joten lakiesitys on tarpeeton.
Valiokunnassa käydyissä keskusteluissa sekä asiantuntijakuulemisissa
on käynyt ilmi, että hallituksen esitys on perustunut
vääriin mielikuviin verotulojen tasausjärjestelmästä sekä kiinteistöveron
merkityksestä sen osana.
Yleisin virhekäsitys on, ettei kuntien, joissa on vahva
verotulopohja, kannata korottaa kiinteistöverokantojaan,
koska hyöty valuisi kunnalta pois verotulojen tasauksessa.
Väite on virheellinen. Asiantuntijakuulemisten perusteella
yksittäisen kunnan tekemät veronkorotusratkaisut
eivät pääsääntöisesti
vaikuta verotulojen tasaukseen millään tavalla,
koska tasausraja määritellään
koko kuntakentän veroprosenttien keskiarvon mukaisesti.
Ainoana poikkeuksena, ja silloinkin teoreettisesti, on Helsinki.
Jos se korottaisi kaikki kiinteistöverokantansa lain sallimiin
ylärajoihin, hyötyisi se 96,5 prosenttia.
Pidämme verotulojen tasausjärjestelmään
esitettävää muutosta poliittisena arvovalintana
ja kuntien välisiä suhteita voimakkaasti eriarvoistavana.
Lakiesitys on valmisteltu puutteellisesti
Keskustan hallintovaliokuntaryhmä kiinnittää huomiota
myös verotulotasaukseen esitettävän muutoksen
puutteelliseen valmisteluun. Siitä päätettiin
hallitusohjelmaneuvotteluiden yhteydessä ilman kuntakohtaisia
vaikuttavuusarvioita, asiantuntijakuulemisia tai että voimakkaita muutosvaikutuksia
olisi edes pyritty lieventämään siirtymä-,
järjestelmämuutos- tai muilla tasauksilla.
Valtionosuusjärjestelmään tehtävät
vaikutuksiltaan merkittävät muutokset tulisi aina
tehdä, kuten tähän asti on ollut käytäntönä,
valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Vain silloin on mahdollisuus tarkastella muutosten yhteisvaikutuksia
kuntakohtaisesti ja päättää keinoista,
joilla torjutaan yksittäisille kunnille aiheutuvat liian
suuret hyödyt tai menetykset. Valtionosuusjärjestelmän
tehtävänä on turvata kuntien mahdollisuudet
järjestää lakisääteiset
palvelut.
Edellä olevin perustein pidämme epäasiallisena
ja vastuuttomana, että valtionosuusjärjestelmään
tehdään vaikutuksiltaan näin radikaaleja muutoksia
valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta
irrallisilla päätöksillä.