JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 23 päivänä huhtikuuta
2002 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti
käsiteltäväksi hallituksen esityksen
alueiden kehittämislaiksi (HE 55/2002 vp).
Lausunto
Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta
on antanut asiasta lausunnon (PeVL 21/2002 vp),
joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
ylijohtaja Veijo Kavonius ja lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen, sisäasiainministeriö
lainsäädäntöneuvos Eija Siitari-Vanne, oikeusministeriö
neuvotteleva virkamies Tuomas Pöysti, valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies Juha Mäntyvaara, opetusministeriö
ylitarkastaja Marja Kokkonen, maa- ja metsätalousministeriö
neuvotteleva virkamies Riitta Viren, liikenne- ja viestintäministeriö
teollisuusneuvos Liisa Mieskylä, kauppa- ja teollisuusministeriö
johtaja Anssi Paasivirta, työministeriö
aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski, ympäristöministeriö
osastopäällikkö Arja Ylönen, Oulun lääninhallitus
johtaja Raimo Harjunen, Etelä-Pohjanmaan työvoima-
ja elinkeinokeskus
johtaja Pekka Savolainen, Hämeen työvoima- ja
elinkeinokeskus
johtaja Marketta Ahtiainen, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus
maakunta-asiamies Antti Iso-Koivisto, Suomen Kuntaliitto
maakuntajohtaja Timo Puttonen, Etelä-Karjalan
liitto
maakuntajohtaja Hannu Penttilä, Hämeen
liitto
kehittämispäällikkö Hannu Huikuri, Pohjois-Karjalan
liitto
maakuntaneuvos, puheenjohtaja Risto Koivisto, Pirkanmaan
liiton maakuntahallitus
maakuntajohtaja Hannu Vesa, Etelä-Savon maakunnan
yhteistyöryhmä
maakuntajohtaja Altti Seikkula, Keski-Pohjanmaan maakunnan
yhteistyöryhmä
asiamies Risto Lammi, Helsingin kaupunki
elinkeinojohtaja Mikko Karvo, Oulun kaupunki
kunnanjohtaja Stig Östdahl, Kruunupyyn kunta
johtaja Pentti Mäkinen, Keskuskauppakamari
ohjelmajohtaja Jukka Alasentie, Valkeakosken Seudun
Kehitys VASKE Oy
elinkeinopoliittinen sihteeri Outi Ervasti, AKAVA
ry
johtaja Olli-Pekka Väänänen, Maa-
ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
projektipäällikkö Eine Mikkonen, Suomen Ammattiliittojen
Keskusjärjestö SAK ry
johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät
ry
osastopäällikkö Hannele Pohjola, Teollisuuden
ja Työnantajain Keskusliitto ry
järjestösihteeri Sari Paatsama-Korvenkontio, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
ry
hallituksen jäsen, rehtori Juha Kettunen, Ammattikorkeakoulujen
rehtorineuvosto ARENE ry
jäsen, rehtori Markku Lukka, Suomen yliopistojen rehtorien
neuvosto
professori Liisa Horelli
professori Olli Mäenpää
professori Kaarlo Tuori
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
- Ahvenanmaan maakuntahallitus
- Saamelaiskäräjät
- Tiehallinto
- johtaja Pirkko Nieminen, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus
- Palvelutyönantajat ry.
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
uusi alueiden kehittämislaki. Sillä kumottaisiin
vuonna 1993 alueiden kehittämisestä annettu laki.
Alueiden kehittämislain tavoitteita ehdotetaan uudistettavaksi
vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön asettamia
vaatimuksia.
Laissa ehdotetaan säädettäväksi
alueiden kehittämisessä noudatettavasta suunnittelujärjestelmästä ja
alueiden kehittämistä koskevia tehtäviä toteuttavista
viranomaisista. Lisäksi laissa ehdotetaan säädettäväksi
tuen myöntämisestä alueiden kehittämiseen
sisäasiainministeriön hallinnonalalla.
Alueiden kehittäminen perustuisi lakiehdotuksen mukaan
edelleen määräaikaisiin ohjelmiin. Tavoitteena
on parantaa eri ohjelmien yhteensovittamista siten, että alueelliset
ja valtakunnalliset tavoitteet voitaisiin nykyistä paremmin
ottaa huomioon ohjelmia laadittaessa.
Maakunnan liitto toimisi edelleen aluekehittämisviranomaisena
maakunnassa. Se laatisi maakunnan aluetta koskevan maakuntaohjelman,
joka sisältäisi maakunnan mahdollisuuksiin ja
tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan
kehittämisen kannalta olennaiset toimenpiteet tavoitteiden
saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Maakuntaohjelmassa
sovitettaisiin yhteen valtioneuvoston hyväksymät
valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet ja muut
maakuntaa koskevat alueiden kehittämiseen liittyvät
ohjelmat. Maakuntaohjelma laadittaisiin valtuustokausittain.
Maakuntaohjelman perusteella ehdotetaan laadittavaksi vuosittainen
maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, joka sisältäisi
ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien kannalta keskeisistä toimenpiteistä
sekä arvion
niiden rahoittamisesta. Maakuntaohjelman toteuttamiseksi voitaisiin
kuten nykyisin laatia ohjelmasopimuksia.
Valtioneuvosto hyväksyisi hallituskauden alussa valtakunnalliset
alueiden kehittämistä koskevat tavoitteet. Valtioneuvosto
voisi tavoitteiden toteuttamiseksi päättää laadittavaksi
erityisohjelmia. Erityisohjelmat sovitetaan yhteen maakuntaohjelman
kanssa. Erityisohjelmien toteuttamiseksi ehdotetaan laadittavaksi
ohjelmasopimuksia.
Valtioneuvoston päätöksellä määrätyt
ministeriöt määrittelisivät
lakiehdotuksen mukaan hallinnonalaansa varten alueiden kehittämistä koskevat
tavoitteet ja toimenpiteet. Alueiden kehittämistä koskeva
suunnittelu olisi osa hallinnonalan suunnittelua. Se sisältäisi
myös periaatteet toimenpiteiden alueellisesta kohdentamisesta
ja rahoituksesta. Ministeriöt määrittelisivät myös
vuosittain toimenpiteiden alueellisen rahoituksen.
Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset
Euroopan yhteisön alueellisten rakennerahasto-ohjelmien
valmistelusta, hyväksymisestä ja muuttamisesta.
Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset myös
tuen hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta
sekä tuen käytön valvontaa ja tarkastusta
koskevat säännökset.
Esityksessä otettaisiin lisäksi huomioon eräät kansallisen
lainsäädännön ja Euroopan yhteisön lainsäädännön
muutoksesta johtuvat muutostarpeet.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
2003.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Yleisperustelut
Yleisiä näkökohtia
Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kansallista
aluepolitiikkaa muun muassa tehostamalla ja parantamalla aluepoliittista
suunnittelua ja yksinkertaistamalla ohjelmatyötä niin,
että päällekäisyyksiä voidaan
vähentää. Esityksessä toimenpiteiden
tehostamisen tarvetta perustellaan viime vuosikymmenellä tapahtuneella
alueellisella kehityksellä. Lisäksi Euroopan yhteisön
rakennerahasto-ohjelmat ovat osaksi syrjäyttäneet
puhtaasti kansallisin varoin tapahtuvaa alueiden kehittämiseen
liittyvää ohjelmatyötä. Maan
eri alueita on säädettävän lain pohjalta
tarkoitus kehittää siten, että otetaan huomioon
kunkin alueen erilaiset väestö-, elinkeino- ja
aluerakenteen mahdollisuudet ja kehittämistarpeet. Lisäksi
otetaan huomioon Euroopan yhteisön alue- ja rakennepolitiikan
tavoitteet.
Esityksellä pyritään ohjaamaan maakunnan
ja valtakunnan tasoilla eri osapuolten yhteistyötä siten,
että kehittämistyö muodostaa alue- ja
keskushallinnon toimenpiteiden sekä muiden eri toimijoiden
vuorovaikutteisen kokonaisuuden ja samalla jatkuvan prosessin.
Alueiden kehittämisen poliittinen ohjaus toteutuu valtakunnan
tasolla valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten
alueiden kehittämisen tavoitteiden kautta. Aluetasolla
poliittinen ohjaus toteutuu keskeisesti siten, että maakunnan liiton
ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto,
hyväksyy maakuntaohjelman.
Ohjelmatyön aikataulu sopeutetaan valtioneuvoston,
valtion vuosittaisen talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnittelun
laadinnan ja maakuntavaltuustojen työskentelyrytmiin.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä
ilmenevin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Alueellisesta kehittämistyöstä
Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset
maakuntaohjelmasta, jolla on keskeinen asema alueen kehittämisen
kannalta. Ohjelma sisältää esityksen
mukaan maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen
tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta olennaiset toimenpiteet
tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi
(10 §:n 1 momentti).
Lakiehdotus sisältää yleisen kuvauksen
maakuntaohjelman sisällöstä. Sen rakenne
määriteltäisiin tarkemmin asetuksessa.
Valiokunnalla on ollut käytettävissään
24.4.2002 päivätty asetusluonnos. Maakuntaohjelman
toimenpiteet esiteltäisiin sen mukaan toimintalinjoittain.
Tärkeää on huomata, että maakuntaohjelma sisältää myös
rahoitussuunnitelman. Perustelujen mukaan pääsääntönä olisi,
että ohjelmassa kuvattaisiin eri hallinnonalojen toimenpiteitä yleisemmällä tasolla,
vaikka ohjelmaan voisivat sisältyä maakunnan kehittämisen
kannalta olennaiset hankkeet.
Jotta aluetason keskeisimmällä kehittämisasiakirjalla
on myös tosiasiallisesti perustavaa laatua oleva merkitys
alueiden kehittämisessä, on huolehdittava siitä,
ettei maakuntaohjelma jää liian yleiselle tasolle.
Ohjelman vaikuttavuuden varmistamiseksi valiokunta pitää tarpeellisena,
että se sisältää myös
keskeisimmät hankkeet ja hankekokonaisuudet neljän
vuoden aikajänteellä. Ohjelman merkitys riippuu
paljolti siitä, miten kehittämistavoitteiden ohella
maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset hankkeet ja muut
olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelma
ohjelman rahoittamisesta kyetään esittämään
maakuntaohjelmassa.
Lakiehdotuksen 10 §:n 4 momenttiin perustuen
valtion viranomaisten on otettava toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat,
edistettävä niiden toteutumista ja arvioitava
toimenpiteiden vaikutuksia aluekehitykseen. Hallintovaliokunta painottaa
tämän säännöksen merkitystä. Maakuntaohjelma
on luonteensa mukaisesti alueellisten tarpeiden ja tahdonmuodostuksen
ilmentymä, joka kaikkien valtion viranomaisten on asianmukaisesti
otettava huomioon. Yleisellä tasolla myös maakuntaohjelmaan
vaikuttavat valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet,
hallinnonaloittaiset alueiden kehittämisen strategiat ja
maakuntaa koskevat tässä laissa tarkoitetut erityisohjelmat.
Esityksen mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan vuosittain
maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, jonka lakiehdotuksen 12 §:n
nojalla hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä.
Toteuttamissuunnitelma sisältää ehdotuksen
maakuntaohjelman ja erityisohjelmien kannalta keskeisiksi toimenpiteiksi
sekä arvion niiden rahoittamisesta. Suunnitelman laatimisella
pyritään vaikuttamaan valtion seuraavan vuoden
talousarvion laadintaan ja talousarvion määrärahojen
alueelliseen jakoon. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman rakenne
säänneltäisiin tarkemmin asetuksella.
Valiokunnan käytettävissä olevan asetusluonnoksen
perusteella siihen kuuluisi siten arvio maakuntaohjelman valtion
määrärahojen tarpeista, arvio kuntarahoituksesta
sekä arvio maakuntaohjelman yksityisestä rahoituksesta.
Valiokunta katsoo, että suunnitelmasta on syytä ilmetä myös
alueen kannalta keskeiset hankkeet, jolloin toteuttamissuunnitelma
tarkentuu luonteeltaan käyttösuunnitelmaksi seuraavan
vuoden osalta hankkeittain ja määrärahoittain.
Valiokunta korostaa sitä, että maakuntaohjelma
ja sen toteuttamissuunnitelma valmistellaan aidosti yhteistyössä eri
osapuolten — mukaan lukien esimerkiksi niin sanotut sosiaalipartnerit sekä yliopistot
ja korkeakoulut — kesken. Lakiehdotuksen perusteluissa
käsitellään mm. alueellista
kilpailukykyä kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta.
Valiokunta painottaakin yritysten ja elinkeinoelämän
merkitystä alueellisessa kehittämistyössä.
Maakuntasuunnitelmasta säädetään
maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999)
25 §:ssä. Pykälän mukaan maakunnan
suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön
suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämissuunnitelma.
Maakuntasuunnitelmassa, jossa on kysymys pitkän aikavälin
suunnittelusta (20—30 vuotta), osoitetaan maakunnan tavoiteltu
kehitys.
Esityksen perustelujen mukaan tarkoituksena on, että maakuntasuunnitelmaan
sisältyvä tulevaisuuden ennakointi ja pitkän
aikavälin tavoitetilan määrittely suuntaisi
maakuntaohjelmassa määriteltäviä lähivuosien
toimenpiteitä. Tarkoituksena on myös, että maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan
ja maakuntaohjelman laatimisprosessit voisivat lomittua keskenään
ja hyödyntää samaa tietopohjaa ja samoja
tietokanavia. Tätä kautta maakuntaohjelma ja maakuntakaava kytkeytyisivät
toisiinsa. Valiokunta katsoo, ettei maakuntasuunnitelman lakitasoisen
normipohjan tule jäädä yksinomaan maankäyttö-
ja rakennuslain varaan, vaan esillä olevassa lakiehdotuksessa
tarkoitetun maakuntaohjelman tulee pohjautua maakuntasuunnitelmaan.
Valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden
toteuttamiseksi ehdotetaan lakiehdotuksen 14 §:n mukaan
laadittavaksi määräaikaisia erityisohjelmia,
jotka on sovitettava yhteen maakuntaohjelmien kanssa. Erityisohjelmat
hyväksyy valtioneuvosto. Ohjelmia koskevia esityksiä voivat
laatia kunnat tai muut julkisoikeudelliset yhteisöt, julkisoikeudelliset
säätiöt taikka yksityisoikeudelliset
yhteisöt tai säätiöt. Erityisohjelmien
sisältöön vaikuttavat myös lakiehdotuksen
17 §:ssä tarkoitetun yhteistyöryhmän ohjelmien
valmistelua varten määrittämät
kriteerit.
Maakuntaohjelmista tulee ilmetä kaikki maakunnan alueella
toteutettavat ohjelmat. Tässä vaiheessa ei vielä ole
voitu laatia maakuntaohjelmia, mistä johtuen ohjelmatyön
vuorovaikutteisuus ilmenee muun muassa siitä, että olemassa
olevat erityisohjelmat otetaan huomioon laadittaessa maakuntaohjelmia.
Lisäksi maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on
sovittaa yhteen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamista
ja rahoitusta.
Lakiehdotuksen 16 §:n nojalla laissa tarkoitettujen
ohjelmien toteuttamiseksi voidaan laatia ohjelmasopimuksia. Niissä voidaan
sopia ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden ja hankkeiden
toteuttamisesta. Maakuntaohjelmaan perustuva ohjelmasopimus laaditaan
maakunnan liiton johdolla. Sen sijaan erityisohjelmiin liittyvien
ohjelmasopimusten osalta tarkoituksena on, että valtioneuvosto
päättää ohjelman hyväksymisen
yhteydessä myös toimeenpanosta vastaavan tahon.
Maakunnan liiton rooli erityisohjelmien osalta tulee esiin valmisteltaessa
sen johdolla toteuttamissuunnitelman rahoitusta, joka käsittää kaikki
maakunnan alueella toteutettavat ohjelmat.
Muita kannanottoja
Lakiehdotukseen sisältyvä kokonaisvaltainen, koordinoitu
kehittämismenettely eri osa-alueineen antaa hyvät
mahdollisuudet tehostaa ja jäntevöittää erityisesti
kansallista aluepolitiikkaa. Alueiden toimijoista, suunnitelmien
ja ohjelmien asiallisesta sisällöstä sekä käytettävistä resursseista
riippuu, toteutuvatko asetetut tavoitteet.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että valtion talousarviomenettelyssä otetaan huomioon säädettävän
lain edellyttämä suunnittelujärjestelmä.
Tämä merkitsee mm. sitä, että talousarviosta
ilmenee, paljonko määrärahoja on kohdennettu
eri hallinnonaloilla alueiden kehittämiseen, mikä vaikuttavuus
kohdentamisella on ollut ja millä tavalla varoja kohdennetaan
talousarvion perusteella toimintavuotena alueellisin perustein.
Lain toimivuutta on muutoinkin tarkkaan seurattava sen vaikutusten
arvioimiseksi.
Yksityiskohtaiset perustelut
1 §. Tavoite.
Lakiehdotuksen tavoitteena on vähentää alueiden
kehittyneisyyseroja ja siten tasapainottaa alueellista kehitystä.
Kehittyneisyyserojen vähentäminen on myös
Euroopan yhteisön rakennerahastojen ensisijainen tavoite. Tavoitteeseen
sisältyy myös se, että alueen perusinfrastruktuuri,
erilaisten palvelujen saatavuus ja nykyaikaiset tieto- ja liikenneyhteydet turvataan.
Alueiden kehittyneisyyseroja on tarkoitus vähentää myös
siten, että parannetaan väestön
elinoloja. Tämä tavoite korostuu sellaisilla alueilla,
jotka ovat jääneet tai jäämässä jälkeen
kehityksestä tai joiden taloudellinen lähtökohta
on sellainen, että kehityksen käyntiin saaminen
on hidasta. Sellaisilla alueilla suuria ongelmia ovat työttömyys
ja sosiaalinen syrjäytyminen. Valiokunta ehdottaakin, että nykyiseen tapaan
lainsäädännön tavoitteissa nimenomaisesti
mainitaan tasapainoisen alueellisen kehityksen edistäminen.
Pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan
toimenpiteitä alueiden kehittämiseksi toteutetaan
ottaen huomioon alueiden erilaiset väestö-, elinkeino-
ja aluerakenteen kehittämismahdollisuudet ja kehittämistarpeet.
Valiokunta ehdottaa sääntelyn terävöittämistä ilmaisulla
"on otettava huomioon".
4 §. Vastuu alueiden kehittämisestä.
Aluekehittämisviranomaisena kussakin maakunnassa on lakiehdotuksen
4 §:n 2 momentin mukaan maakunnan liitto, jossa alueen
kuntien on oltava jäseninä. Selvyyden vuoksi valiokunta
ehdottaa lakiin lisättäväksi maininnan
maakunnan liiton asemasta kuntalaissa (365/1995)
tarkoitettuna kuntayhtymänä.
5 §. Alueiden kehittämisen suunnittelu.
Yleisperusteluissa lausuttuun viitaten valiokunta ehdottaa
5 §:n 1 momentin alkuun lisättäväksi virkkeen,
jossa säädetään, että maakunnan
tavoitellun alueellisen kehityksen osoittamiseksi maakunnan liitossa
laaditaan maakuntasuunnitelma.
6 §. Sisäasiainministeriön tehtävät.
Valiokunta ehdottaa ilmaisun "maakuntien liitot" korvaamista
6 §:n 1 ja 3 momentissa monikollisella käsitteellä "maakunnan
liitot".
7 §. Maakunnan liiton tehtävät.
Jäljempänä 12 §:n perusteluihin
viitaten valiokunta ehdottaa 7 §:n 3 kohtaan lisättäväksi,
että maakunnan liitto osaltaan myös hyväksyy
maakuntaohjelman vuosittaisen toteuttamissuunnitelman.
10 §. Maakuntaohjelma.
Edellä yleisperusteluissa lausutun perusteella valiokunta
ehdottaa 10 §:n 1 momentin täsmentämistä siten,
että maakuntaohjelma sisältää myös
maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet.
Lakiehdotuksen 5 §:ään tehdyn muutoksen johdosta
valiokunta ehdottaa 10 §:n 2 momentista poistettavaksi
viittauksen maankäyttö- ja rakennuslakiin. Samalla
valiokunta ehdottaa järjestelmän systematiikan
kannalta, että maakuntasuunnitelma mainitaan ensimmäisenä huomioon
otettavana asiana pykälän 2 momentissa.
Pykälän 3 momenttiin valiokunta ehdottaa hallituksen
esityksen perusteluista ilmenevään tarkoitukseen
perustuen, että Lapin maakunnassa saamelaiskulttuuria koskevan
osan valmistelee saamelaiskäräjät.
11 §. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma.
Valiokunta ehdottaa yleisperusteluissa lausuttuun liittyen
11 §:n 1 momentissa säädettäväksi,
että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sisältää myös
ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta
keskeisiksi hankkeiksi.
12 §. Maakunnan yhteistyöryhmän
tehtävät.
Valiokunta ehdottaa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman
hyväksymiseen liittyvän menettelyn muuttamista
siten, että maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee
toteuttamissuunnitelman sekä että sen hyväksyvät
tahoillaan maakunnan liitto ja asianomaiset valtion viranomaiset.
Valmistelu tapahtuu hallituksen esityksen 11 §:n mukaisesti,
eikä hyväksymismenettely mahdollista miltään
osin uutta tai poikkeavaa valmistelua. Hyväksyminen tapahtuu
edellä mainittujen tahojen yhtäpitävin
päätöksin ilman minkäänlaisia
huomautuksia tai varaumia. Käytännössä toteuttamissuunnitelma
saa lopullisen sisältönsä maakunnan yhteistyöryhmän
käsittelyssä. Näin voidaan varmistaa
myös sosiaalipartnereiden asianmukaiset vaikuttamismahdollisuudet
kumppanuusperiaatteen mukaisesti.
13 §. Euroopan yhteisön alueelliset rakennerahasto-ohjelmat.
Valiokunta ehdottaa 6 §:n kohdalla lausuttuun viitaten
13 §:n 1 ja 2 momentin muuttamista.
17 §. Yhteistyöryhmät.
Lakiehdotuksessa tarkoitettujen erityisohjelmien valmistelua,
yhteensovittamista ja arviointia varten voidaan 17 §:n nojalla
asettaa yhteistyöryhmiä. Ryhmän jäseninä ovat
edustajat ministeriöistä sekä sellaisista oikeushenkilöistä,
joilla on huomattava merkitys alueiden kehittämisessä.
Ryhmien puheenjohtajat ja muut jäsenet määrää valtioneuvosto.
Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että yhteistyöryhmää on
asettamistapansa perusteella pidettävä valtion
toimielimenä, vaikka siihen kuuluu myös yksityisten
oikeushenkilöiden edustajia. Tällaisen toimielimen
toiminnassa on noudatettava valtion viranomaisia koskevia yleishallinto-oikeudellisia
säännöksiä. Sääntelyn
selkeyden vuoksi hallintovaliokunta ehdottaa uudessa 2 momentissa
säädettäväksi yleishallinto-oikeudellisen
lainsäädännön soveltamisesta
yhteistyöryhmän toimintaan. Muutoksen johdosta
hallituksen esityksen 2 momentti siirtyy lakiehdotuksen 3 momentiksi.
18 §. Ohjelmien arviointi ja seuranta.
Valiokunta ehdottaa 6 §:n kohdalla lausuttuun viitaten
18 §:n 2 momentin muuttamista.
21 §. Valtionavustuslain soveltaminen.
Valiokunta ehdottaa 21 §:ään kielellistä korjausta
siten, että sana "noudatetaan" korvataan sanalla "sovelletaan".
26 §. Tuen määrä.
Pykälän 1 momentin mukaan tuen hakijan tulee
itse osallistua hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin. Erityisistä syistä tästä vaatimuksesta
voidaan kuitenkin poiketa. Yliopistojen ja korkeakoulujen osallistuminen kehittämistyöhön
perustuu osaamiseen, joka on tunnustettu kehitystä edistäväksi
tekijäksi. Muun muassa tätä seikkaa on
pidettävä lain tarkoittamana erityisenä syynä.
29 §. Interreg- tai Urban-yhteisöaloiteohjelman ja
Euroopan aluekehitysrahaston innovatiivisia toimia koskevan ohjelman
mukaisen tuen myöntäminen.
Valiokunta ehdottaa 6 §:n kohdalla lausuttuun viitaten
29 §:n 2 momentin muuttamista.
32 §. Tuen takaisinperintä.
Pykälän 3 momentissa säädetään,
että sisäasiainministeriötä koskee
soveltuvin osin, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään
maakunnan liitosta, kun sisäasiainministeriö päättää tässä laissa
tarkoitettujen varojen käyttöön liittyvästä takaisinperinnästä.
Valiokunta ehdottaa sääntelyn täsmentämiseksi
sanojen "soveltuvin osin" poistamista 32 §:n 3 momentista.
33 §. Sisäasiainministeriön velvollisuus
takaisinperintään.
Lain 33 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi
sisäasiainministeriön velvollisuudesta määrätä maakunnan
liitolle maksettuja varoja perittäväksi takaisin.
Edellytyksenä on muun muassa, että aluekehitysviranomainen
on rikkonut varojen käyttämistä koskevia
säännöksiä tai varojen osoittamispäätöksessä asetettuja
ehtoja. Lakiehdotus vastaa tältä osin voimassa
olevan alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993)
10 c §:ää, joka on tullut voimaan 1.7.2001.
Vaikka ehdotettu sääntely kohdistuu viranomaiseen,
hallintovaliokunta kiinnittää perustuslakivaliokunnan
tavoin huomiota rikkomuksen vakavuuteen perintätoimen oikeasuhtaisuuden
kannalta. Tämän vuoksi hallintovaliokunta ehdottaa
33 §:n muuttamista siten, että sisäasiainministeriöllä on
velvollisuuden sijasta oikeus takaisinperintään.
Tarkoituksena on, että yksittäistapauksissa vähäisten
rikkomusten johdosta takaisinperintään ei ryhdytä.
Pääsääntönä on
kuitenkin, että selkeissä rikkomustapauksissa
tuki peritään takaisin.
36 §. Takaisinperinnän määräaika
ja vanheneminen.
Pykälässä tarkoitetun takaisinperinnän määräaikaan
ja vanhenemiseen sovelletaan, mitä Euroopan yhteisön
lainsäädännössä tai
sen nojalla säädetään. Viittaus
EY:n lainsäädännön nojalla annettavaan
sääntelyyn on epäselvä, minkä vuoksi
valiokunta ehdottaa sen poistamista lakiehdotuksesta.
37 §. Lausunto- ja neuvottelumenettely.
Valiokunta ehdottaa 6 §:n kohdalla lausuttuun viitaten
37 §:n 2 momentin muuttamista.
38 §. Aluejaot.
Valiokunta ehdottaa 6 §:n kohdalla lausuttuun viitaten
38 §:n 1 momentin muuttamista.
Valiokunta ehdottaa 38 §:n 2 ja 3 momentin täsmentämistä.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi,
että myös tukialueisiin kuuluvien seutukuntien
nimeämisestä säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
Pykälän 3 momentin viimeisen virkkeen muuttamista
ehdotetaan siten, että myös säännökset
kuntien nimeämisestä momentissa tarkoitettuihin
alueisiin annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Säätämisjärjestys
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan lakiehdotus voidaan
säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.