Esityksessä ehdotetaan seurakuntayhtymähallinnon kehittämistä siten, että nykyisistä osittaisen ja täydellisen yhteistalouden seurakuntayhtymämalleista luovuttaisiin. Uusimuotoisessa seurakuntayhtymässä olisi piirteitä molemmista malleista. Seurakuntayhtymän hallintoeliminä olisivat yhteinen kirkkovaltuusto ja yhteinen kirkkoneuvosto. Seurakuntayhtymän jokaisella seurakunnalla olisi seurakuntaneuvosto. Yhteinen kirkkovaltuusto ja seurakuntaneuvostot valittaisiin seurakuntavaaleilla. Yhteinen kirkkovaltuusto valitsisi yhteisen kirkkoneuvoston.

Seurakuntayhtymä hoitaisi lakisääteisinä tehtävinä asiat, jotka koskevat yhtymään kuuluvien seurakuntien kirkollisverotusta, keskusrahastomaksuja, talousarviota, rahatointa, kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja tilintarkastusta. Lisäksi seurakuntayhtymälle kuuluisivat eräät laissa määritellyt seurakuntien henkilöstöhallinnon asiat. Näitä tehtäviä ei voitaisi siirtää seurakuntatasolle.

Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyisi koko seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien menot kattavan talousarvion. Seurakunnille voitaisiin osoittaa kokonaismääräraha, jonka puitteissa niiden olisi mahdollista perustaa ja lakkauttaa virkoja, jos perussäännössä niin määrätään. Seurakunnat päättäisivät itse talousarviossa niille osoitettujen varojen käytöstä.

Myös arkkipiispan vaalitapaan ehdotetaan muutosta. Äänioikeuden arkkipiispan vaalissa saisivat kaikkien hiippakuntavaltuustojen jäsenet sekä kirkkohallituksen jäsenet. Äänivaltaisia olisivat edelleen arkkihiippakunnan papisto ja lehtorit sekä yhtä moni maallikkovalitsijamies, kaikkien tuomiokapitulien jäsenet sekä kaikkien hiippakuntien kirkolliskokousedustajat. Uudistuksen jälkeen koko valitsijakunnasta arkkihiippakunnan osuus olisi noin 71 prosenttia ja muiden hiippakuntien osuus noin 29 prosenttia.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.