Perustelut
Esitetyllä kirkkolain muutoksella tarkistetaan kirkkolain
kielisäännöksiä uuden kielilain (423/2003)
ja saamen kielilain (1086/2003) säätämisen
johdosta. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää lakiehdotusta
tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.
Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota kaksikielisyys-termin
käyttämiseen lakiehdotuksen 3 luvun 5 §:n
2 momentissa, joka koskee saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvien
seurakuntien kielellistä asemaa ja jonka yhteydessä kaksikielisyydellä viitataan
suomen ja saamen kieliin, kun taas kielilakiin liittyen kaksikielisyydellä tarkoitetaan
suomen ja ruotsin kieltä.
Kielilaissa säädetään Suomen
kansalliskielistä, suomesta ja ruotsista. Valiokunta toteaa,
että kielilaki on luonteeltaan yleislaki. Kielilaissa on viittaukset
muita kieliä koskevaan lainsäädäntöön
sekä kielisäännöksiä sisältävään
erityislainsäädäntöön.
Kielilain 3 §:n mukaan kielilakia ei sovelleta evankelis-luterilaiseen
kirkkoon, jonka kielistä säädetään
kirkkolaissa (1054/1993). Kielilain
tarkoituksena on mahdollistaa joustava sääntely
ja kirkon erityistarpeiden huomioiminen kirkkolaissa (HE
92/2002 vp). Kirkkolain kielisäännöksissä säädetään
suomen ja ruotsin lisäksi saamen kielestä.
Lakiehdotuksen 3 luvun 5 §:n 2 momentin taustalla on
selvityksen mukaan se, että voimassa oleva 3 luvun 5 §:n
7 momentin säännös, jonka mukaan saamelaisten
kotiseutualueelle voidaan perustaa kaksikielinen suomalaissaamelainen
seurakunta, ei ole osoittautunut toimivaksi siihen liittyvän
raskaan hallinnollisen menettelyn vuoksi. Säännöksen
soveltaminen edellyttäisi nykyisten saamelaisten kotiseutualueen
seurakuntien lakkauttamista ja uuden seurakunnan perustamista. Hallituksen
esityksen mukaan lakiehdotuksen 3 luvun 5 §:n 2 momentti
ei materiaalisessa mielessä anna kielelliseen sääntelyyn
uutta sisältöä nykytilanteeseen nähden, vaan
materiaalinen sisältö ilmenee muista säännöksistä nykyiseen
tapaan. Samassa yhteydessä esitetään
luovuttavaksi määreestä suomalaissaamelainen.
Selvityksen mukaan muidenkaan seurakuntien nimissä ei käytetä kaksikielisyyttä osoittavaa
määrettä eli suomalaisruotsalainen tai ruotsalaissuomalainen.
Valiokunta toteaa, että kirkkolain sääntely muodostaa
oman kokonaisuutensa. Lakiehdotuksen 3 luvun 5 §:n 2 momentti
on saamelaisten kotiseutualueen seurakuntia koskeva erityissäännös.
Säännöksen sanamuoto ilmaisee tarkkaan
sen sisällön. Saamelaisten kotiseutualueeseen
kuuluvat seurakunnat ovat kaksikielisiä nimenomaan siten,
että niissä noudatetaan, mitä saamen
kielestä kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädetään.
Säännös saa materiaalisen sisältönsä kirkkolain
3 luvun ehdotetusta 8 §:n 2 momentista ja 4 luvun 4 §:n
3 momentista sekä kirkkojärjestyksen 6 luvun 8
c §:n 1 ja 5 momentista.
Valiokunta ei näe estettä sille, että saamelaisten
kotiseutualueen seurakuntien osalta käytetään
yleiskielen mukaista ilmaisua kaksikielinen tarkoittaen suomen ja
saamen kieliä. Muissa yhteyksissä kyse on kielilain
tarkoittamasta kaksikielisyydestä eli suomesta ja ruotsista.
Valiokunnan näkemyksen mukaan asianomaisista säännöksistä ja
niiden perusteluista käy ilmi, mihin kieliin kaksikielisyys
kulloinkin viittaa. Sääntelyssä otetaan
huomioon kirkon erityistarpeet. Lakiehdotuksen 3 luvun 5 §:n
2 momentti ei koske saamelaisten kotiseutualueen seurakuntien hallinnollisorganisatorisia
järjestelyjä, esimerkiksi seurakuntayhtymää.
Kirkollishallinnossa noudatettavista kielisäännöksistä säädetään
lakiehdotuksen 8 §:ssä.
Kirkkolakiin esitetään sisällytettäväksi
myös säännökset kielitaitoa
koskevasta erivapausmenettelystä. Valiokunta pitää tätä johdonmukaisena
ratkaisuna. Asia liittyy nyt käsiteltävänä olevaan
kokonaisuuteen, jossa kirkkolain kielisäännöksiä tarkistetaan
uuden kielilain ja saamen kielilain säätämisen
johdosta.
Saadun selvityksen mukaan erivapausmenettelyä koskeva
asiakokonaisuus on laajemmin tarkasteltavana valmisteilla olevan
kirkollishallinnon virkamiesoikeuden kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Kirkkohallituksen asettaman, uudistusta valmistelleen toimikunnan
mietintö on parhaillaan lausuntokierroksella.
Edellä todettuun viitaten valiokunta puoltaa lakiehdotuksen
hyväksymistä muuttamattomana.