Perustelut

Esitetyllä kirkkolain muutoksella tarkistetaan kirkkolain kielisäännöksiä uuden kielilain (423/2003) ja saamen kielilain (1086/2003) säätämisen johdosta. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää lakiehdotusta tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.

Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota kaksikielisyys-termin käyttämiseen lakiehdotuksen 3 luvun 5 §:n 2 momentissa, joka koskee saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvien seurakuntien kielellistä asemaa ja jonka yhteydessä kaksikielisyydellä viitataan suomen ja saamen kieliin, kun taas kielilakiin liittyen kaksikielisyydellä tarkoitetaan suomen ja ruotsin kieltä.

Kielilaissa säädetään Suomen kansalliskielistä, suomesta ja ruotsista. Valiokunta toteaa, että kielilaki on luonteeltaan yleislaki. Kielilaissa on viittaukset muita kieliä koskevaan lainsäädäntöön sekä kielisäännöksiä sisältävään erityislainsäädäntöön. Kielilain 3 §:n mukaan kielilakia ei sovelleta evankelis-luterilaiseen kirkkoon, jonka kielistä säädetään kirkkolaissa (1054/1993). Kielilain tarkoituksena on mahdollistaa joustava sääntely ja kirkon erityistarpeiden huomioiminen kirkkolaissa (HE 92/2002 vp). Kirkkolain kielisäännöksissä säädetään suomen ja ruotsin lisäksi saamen kielestä.

Lakiehdotuksen 3 luvun 5 §:n 2 momentin taustalla on selvityksen mukaan se, että voimassa oleva 3 luvun 5 §:n 7 momentin säännös, jonka mukaan saamelaisten kotiseutualueelle voidaan perustaa kaksikielinen suomalaissaamelainen seurakunta, ei ole osoittautunut toimivaksi siihen liittyvän raskaan hallinnollisen menettelyn vuoksi. Säännöksen soveltaminen edellyttäisi nykyisten saamelaisten kotiseutualueen seurakuntien lakkauttamista ja uuden seurakunnan perustamista. Hallituksen esityksen mukaan lakiehdotuksen 3 luvun 5 §:n 2 momentti ei materiaalisessa mielessä anna kielelliseen sääntelyyn uutta sisältöä nykytilanteeseen nähden, vaan materiaalinen sisältö ilmenee muista säännöksistä nykyiseen tapaan. Samassa yhteydessä esitetään luovuttavaksi määreestä suomalaissaamelainen. Selvityksen mukaan muidenkaan seurakuntien nimissä ei käytetä kaksikielisyyttä osoittavaa määrettä eli suomalaisruotsalainen tai ruotsalaissuomalainen.

Valiokunta toteaa, että kirkkolain sääntely muodostaa oman kokonaisuutensa. Lakiehdotuksen 3 luvun 5 §:n 2 momentti on saamelaisten kotiseutualueen seurakuntia koskeva erityissäännös. Säännöksen sanamuoto ilmaisee tarkkaan sen sisällön. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat seurakunnat ovat kaksikielisiä nimenomaan siten, että niissä noudatetaan, mitä saamen kielestä kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädetään. Säännös saa materiaalisen sisältönsä kirkkolain 3 luvun ehdotetusta 8 §:n 2 momentista ja 4 luvun 4 §:n 3 momentista sekä kirkkojärjestyksen 6 luvun 8 c §:n 1 ja 5 momentista.

Valiokunta ei näe estettä sille, että saamelaisten kotiseutualueen seurakuntien osalta käytetään yleiskielen mukaista ilmaisua kaksikielinen tarkoittaen suomen ja saamen kieliä. Muissa yhteyksissä kyse on kielilain tarkoittamasta kaksikielisyydestä eli suomesta ja ruotsista. Valiokunnan näkemyksen mukaan asianomaisista säännöksistä ja niiden perusteluista käy ilmi, mihin kieliin kaksikielisyys kulloinkin viittaa. Sääntelyssä otetaan huomioon kirkon erityistarpeet. Lakiehdotuksen 3 luvun 5 §:n 2 momentti ei koske saamelaisten kotiseutualueen seurakuntien hallinnollisorganisatorisia järjestelyjä, esimerkiksi seurakuntayhtymää. Kirkollishallinnossa noudatettavista kielisäännöksistä säädetään lakiehdotuksen 8 §:ssä.

Kirkkolakiin esitetään sisällytettäväksi myös säännökset kielitaitoa koskevasta erivapausmenettelystä. Valiokunta pitää tätä johdonmukaisena ratkaisuna. Asia liittyy nyt käsiteltävänä olevaan kokonaisuuteen, jossa kirkkolain kielisäännöksiä tarkistetaan uuden kielilain ja saamen kielilain säätämisen johdosta.

Saadun selvityksen mukaan erivapausmenettelyä koskeva asiakokonaisuus on laajemmin tarkasteltavana valmisteilla olevan kirkollishallinnon virkamiesoikeuden kokonaisuudistuksen yhteydessä. Kirkkohallituksen asettaman, uudistusta valmistelleen toimikunnan mietintö on parhaillaan lausuntokierroksella.

Edellä todettuun viitaten valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.