HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2006 vp

HaVM 9/2006 vp - HE 48/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi kirkkolain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 2 päivänä toukokuuta 2006 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi kirkkolain muuttamisesta (HE 48/2006 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

ylitarkastaja Matti Hietanen, opetusministeriö

lainsäädäntöneuvos Paulina Tallroth, oikeusministeriö

kirkkoneuvos Matti Halttunen, Kirkkohallitus

puheenjohtaja Pekka Aikio, Saamelaiskäräjät

toiminnanjohtaja Esko Jossas, Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI ry edustaen Suomen kirkon pappisliitto ry:tä

lakimies Anna-Maria Numminen, Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Liitto SVTL ry

professori Olli Mäenpää

professori Kaarlo Tuori

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut

  • Svenska Finlands folkting.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi kirkkolain kielisäännöksiä uuden kielilain ja saamen kielilain säätämisen johdosta.

Kirkkolakia ehdotetaan tarkistettavaksi seurakuntayhtymän kielen määrittelyn osalta samalla tavalla kuin kuntayhtymän kielestä säädetään uudessa kielilaissa. Seurakunnan kielen osalta voimassa oleviin säännöksiin ei esitetä muutoksia. Säännös suomalais-saamelaisesta seurakunnasta ehdotetaan kuitenkin muutettavaksi siten, että saamelaisten kotiseutualueen seurakunnat säädettäisiin kaksikielisiksi. Saamelaisten kotiseutualueen seurakunnassa noudatettaisiin soveltuvin osin saamen kielilakia kuten kunnassa. Lakiin esitetään lisättäväksi uusi säännös, jonka mukaan kaikki kirkon keskushallinnon viranomaiset olisivat kaksikielisiä ja hiippakunnan viranomaiset yksikielisiä, jos hiippakuntaan kuuluu vain yksikielisiä seurakuntia, ja kaksikielisiä, jos hiippakuntaan kuuluu vähintään yksi kaksikielinen seurakunta.

Kirkollishallinnossa noudatettaisiin soveltuvin osin, mitä uudessa kielilaissa säädetään oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia viranomaisissa, asian käsittelykielestä viranomaisissa, toimituskirjan ja muun asiakirjan kielestä, kielellisten oikeuksien turvaamisesta, viranomaisten työkielestä, yleisessä tiedottamisessa käytettävästä kielestä sekä kielellisten oikeuksien edistämisestä. Mitä kielilaissa säädetään valtion viranomaisista, koskisi soveltuvin osin kirkon keskushallinnon ja hiippakunnan viranomaisia, ja mitä kunnallisista viranomaisista säädetään, koskisi soveltuvin osin seurakunnan ja seurakuntayhtymän viranomaisia. Saamen kielilaki omaksuttaisiin kirkollishallintoon vastaavanlaisten periaatteiden mukaisesti kuin laki saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa. Kirkkolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka nojalla kielitaitoa koskevasta kelpoisuusvaatimuksesta voitaisiin erityisestä syystä myöntää erivapaus.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan ensi tilassa.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Esitetyllä kirkkolain muutoksella tarkistetaan kirkkolain kielisäännöksiä uuden kielilain (423/2003) ja saamen kielilain (1086/2003) säätämisen johdosta. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää lakiehdotusta tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.

Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota kaksikielisyys-termin käyttämiseen lakiehdotuksen 3 luvun 5 §:n 2 momentissa, joka koskee saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvien seurakuntien kielellistä asemaa ja jonka yhteydessä kaksikielisyydellä viitataan suomen ja saamen kieliin, kun taas kielilakiin liittyen kaksikielisyydellä tarkoitetaan suomen ja ruotsin kieltä.

Kielilaissa säädetään Suomen kansalliskielistä, suomesta ja ruotsista. Valiokunta toteaa, että kielilaki on luonteeltaan yleislaki. Kielilaissa on viittaukset muita kieliä koskevaan lainsäädäntöön sekä kielisäännöksiä sisältävään erityislainsäädäntöön. Kielilain 3 §:n mukaan kielilakia ei sovelleta evankelis-luterilaiseen kirkkoon, jonka kielistä säädetään kirkkolaissa (1054/1993). Kielilain tarkoituksena on mahdollistaa joustava sääntely ja kirkon erityistarpeiden huomioiminen kirkkolaissa (HE 92/2002 vp). Kirkkolain kielisäännöksissä säädetään suomen ja ruotsin lisäksi saamen kielestä.

Lakiehdotuksen 3 luvun 5 §:n 2 momentin taustalla on selvityksen mukaan se, että voimassa oleva 3 luvun 5 §:n 7 momentin säännös, jonka mukaan saamelaisten kotiseutualueelle voidaan perustaa kaksikielinen suomalaissaamelainen seurakunta, ei ole osoittautunut toimivaksi siihen liittyvän raskaan hallinnollisen menettelyn vuoksi. Säännöksen soveltaminen edellyttäisi nykyisten saamelaisten kotiseutualueen seurakuntien lakkauttamista ja uuden seurakunnan perustamista. Hallituksen esityksen mukaan lakiehdotuksen 3 luvun 5 §:n 2 momentti ei materiaalisessa mielessä anna kielelliseen sääntelyyn uutta sisältöä nykytilanteeseen nähden, vaan materiaalinen sisältö ilmenee muista säännöksistä nykyiseen tapaan. Samassa yhteydessä esitetään luovuttavaksi määreestä suomalaissaamelainen. Selvityksen mukaan muidenkaan seurakuntien nimissä ei käytetä kaksikielisyyttä osoittavaa määrettä eli suomalaisruotsalainen tai ruotsalaissuomalainen.

Valiokunta toteaa, että kirkkolain sääntely muodostaa oman kokonaisuutensa. Lakiehdotuksen 3 luvun 5 §:n 2 momentti on saamelaisten kotiseutualueen seurakuntia koskeva erityissäännös. Säännöksen sanamuoto ilmaisee tarkkaan sen sisällön. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat seurakunnat ovat kaksikielisiä nimenomaan siten, että niissä noudatetaan, mitä saamen kielestä kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädetään. Säännös saa materiaalisen sisältönsä kirkkolain 3 luvun ehdotetusta 8 §:n 2 momentista ja 4 luvun 4 §:n 3 momentista sekä kirkkojärjestyksen 6 luvun 8 c §:n 1 ja 5 momentista.

Valiokunta ei näe estettä sille, että saamelaisten kotiseutualueen seurakuntien osalta käytetään yleiskielen mukaista ilmaisua kaksikielinen tarkoittaen suomen ja saamen kieliä. Muissa yhteyksissä kyse on kielilain tarkoittamasta kaksikielisyydestä eli suomesta ja ruotsista. Valiokunnan näkemyksen mukaan asianomaisista säännöksistä ja niiden perusteluista käy ilmi, mihin kieliin kaksikielisyys kulloinkin viittaa. Sääntelyssä otetaan huomioon kirkon erityistarpeet. Lakiehdotuksen 3 luvun 5 §:n 2 momentti ei koske saamelaisten kotiseutualueen seurakuntien hallinnollisorganisatorisia järjestelyjä, esimerkiksi seurakuntayhtymää. Kirkollishallinnossa noudatettavista kielisäännöksistä säädetään lakiehdotuksen 8 §:ssä.

Kirkkolakiin esitetään sisällytettäväksi myös säännökset kielitaitoa koskevasta erivapausmenettelystä. Valiokunta pitää tätä johdonmukaisena ratkaisuna. Asia liittyy nyt käsiteltävänä olevaan kokonaisuuteen, jossa kirkkolain kielisäännöksiä tarkistetaan uuden kielilain ja saamen kielilain säätämisen johdosta.

Saadun selvityksen mukaan erivapausmenettelyä koskeva asiakokonaisuus on laajemmin tarkasteltavana valmisteilla olevan kirkollishallinnon virkamiesoikeuden kokonaisuudistuksen yhteydessä. Kirkkohallituksen asettaman, uudistusta valmistelleen toimikunnan mietintö on parhaillaan lausuntokierroksella.

Edellä todettuun viitaten valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Matti Väistö /kesk
  • jäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
  • Nils-Anders Granvik /r
  • Lauri Kähkönen /sd
  • Kari Kärkkäinen /kd
  • Heli Paasio /sd
  • Mauri Salo /kesk
  • Satu Taiveaho /sd
  • Tapani Tölli /kesk
  • Ahti Vielma /kok
  • Tuula Väätäinen /sd
  • vjäs. Pertti Hemmilä /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne

​​​​