KESKUSTELUALOITE 11/2002 vp

KA 11/2002 vp - Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.

Tarkistettu versio 2.1

Verotuksen kehittäminen

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa on parhaillaan valmisteilla ja tekeillä suuria veropoliittisia ratkaisuja. Ne liittyvät vuoden 2003 talousarvioesitykseen, syksyllä käytäviin tulopoliittisiin neuvotteluihin sekä verotuksen rakennetta ja muutostarpeita parhaillaan pohtivan kahden merkittävän työryhmän työhön.

Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän tarkoituksenahan on selvittää ja arvioida tulo- ja varallisuusverotuksen kehittämistarpeet muun muassa kansainvälisen verokilpailun voimistuvia paineita silmällä pitäen. Pääministeri Lipposen johtaman talousneuvoston nimittämä huippuekonomisteista koostuva työryhmä puolestaan selvittää perusteellisesti koko verotuksen rakenne- ja muutostarpeet aina vuoteen 2010 asti. Molempien työryhmien työn on määrä valmistua lokakuun lopulla.

Myös julkisuudessa on viime aikoina käyty varsinkin eräiden yritysjohtajien virittämänä vilkasta verokeskustelua.

Ainoa paikka, jossa verotuksesta ei ole ollut mahdollisuutta kunnolla keskustella, on eduskunta. Kuitenkin juuri eduskunnan osallistuminen keskusteluun jo ennen lopullista päätöksentekoa olisi äärimmäisen tärkeää.

Korkeana pysyvän työttömyyden nujertaminen ja työllisyyskehityksen odotettavissa oleva heikkeneminen lähikuukausien aikana ovat myös osaltaan korostamassa tarvetta keskustella siitä, miten ja millaisilla veroratkaisuilla parhaiten voitaisiin kohentaa työllisyyttä ja edistää yrittäjyyttä.

Erityisesti elinkeinoelämän piirissä on esitetty verotuksen korkean tason muodostuvan kestämättömäksi menestyvän yritystoiminnan harjoittamiselle Suomessa pitkällä aikavälillä. Veropoliittisessa keskustelussa on noussut esille myös kysymys siitä, miten hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja Suomessa tulevaisuudessa turvataan.

Verotukseen ja sen taustalla olevaan veropolitiikkaan liittyy monenlaisia kysymyksiä, odotuksia ja vaatimuksia. Hyvän veropolitiikan odotetaan olevan ennustettavaa, johdonmukaista ja pitkäjänteistä. Vaatimukset liittyvät ennen muuta verotuksen kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin, verorasituksen jakautumiseen ja verotuksen kustannuksiin.

Verotuksen fiskaalisten — tulojen kerryttäminen julkiselle sektorille — ja muiden taloudellisten vaikutusten tulee vastata niille asetettuja talous- ja muita yhteiskuntapoliittisia tavoitteita. Verorasituksen edellytetään jakautuvan oikeudenmukaisesti ja verojärjestelmän odotetaan toimivan hallinnollisesti tehokkaasti. Hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia arvioitaessa joudutaan ottamaan huomioon myös erinäiset kansainväliset näkökohdat ja reunaehdot. Erityisesti Suomen EU-jäsenyyden myötä verolainsäädännön liikkuma-ala on kaventunut verotuksen harmonisointipyrkimysten takia.

Veropolitiikan suunnittelu ja verolakien valmistelu ovat osa talous- ja yhteiskuntapoliittista suunnittelua. Veropoliittista päätöksentekoa leimaavatkin erityisen vahvat talous- ja yhteiskuntapoliittiset sidokset. Kyse on hyvinvointiyhteiskunnan perustan turvaamisesta.

Tästä syystä verojärjestelmän kehittäminen ja merkittävät uudistukset tulee toteuttaa laaja-alaisen selvitystyön pohjalta. Veropoliittisen keskustelun ja selvitystyön keskeisin tavoite liittyy siihen, millaisella rahoituspohjalla suomalaista hyvinvointivaltiota jatkossa hoidetaan. Palkka-, yritys- ja muiden pääomaverojen ohella tarkastelun kohteeksi on otettava muun muassa energia- ja kulutusverotus, alkoholiverotus sekä liikenteen verotus.

Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittavasti,

että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun Suomen verojärjestelmästä ja sen kehittämisestä sekä verotuksen tulevista linjauksista ottaen huomioon hyvinvointiyhteiskunnan perustan turvaamisen ja työllisyyden parantamisen.

_________