KESKUSTELUALOITE 15/2013 vp

KA 15/2013 vp - Leena Harkimo /kok ym.

Tarkistettu versio 2.1

Liikunnan ja urheilun edistäminen

Eduskunnan puhemiehelle

Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiselle on suuri tarve, sillä valtaosa suomalaisista liikkuu riittämättömästi. Suositusten mukaiseen liikunnan määrään yltää vain noin puolet lapsista, kymmenes aikuisväestöstä ja muutama prosentti ikäihmisistä. Osittain tämän vuoksi ylipaino, tyypin 2 diabetes ja masennus ovat lisääntyneet sekä fyysinen kunto on heikentynyt eri ikäryhmissä. Tutkijat rinnastavat liikkumattomuuden jo tupakointiin ja lihavuuteen verrattavaksi terveyshaitaksi.

Väestön vähäisen liikunnan kansantaloudellisen vaikutuksen on arvioitu olevan miljardiluokkaa. Liikkumattomuuden hinta pelkästään diabeteksen osalta on Suomessa noin 700 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa vähäisen liikunnan kustannusten arvioidaan kaksinkertaistuvan, ja kehittyvissä talouksissa, kuten Kiinassa ja Intiassa, kasvavan jopa 500 prosenttia seuraavien 20 vuoden aikana.

Työurien pidentäminen on kirjattu pääministeri Kataisen hallituksen ohjelman keskeiseksi tavoitteeksi. Hallituksen budjettiriihessä esitettiin rakenteellisia toimia työurien pidentämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi kestävyysvajeen paikkaamiseksi. Näissä yhteyksissä liikunta on jäänyt vähäiselle huomiolle peilaten sitä taustaa vasten, että merkittävimmät työkyvyttömyyden syyt ovat masennus, tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä sydän- ja verisuonisairaudet, joiden ehkäisyssä liikunnalla on ratkaiseva asema. Väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee Suomessa lähivuosikymmeninä suurten ikäluokkien eläköityessä. Tulevaisuuden työntekijät valikoituvat jatkossa väestöstä, jonka terveydentila ja fyysinen kunto ovat voimakkaasti polarisoituneet. Työkyvyttöminä eläkkeelle siirtyneiden nuorten määrä on myös kasvanut rajusti, mikä tekee tilanteesta haastavan.

Merkittävin muutos väestön liikuntakäyttäytymisessä on tapahtunut arki- ja muun fyysisen aktiivisuuden romahtamisessa. Länsimaisesta ihmisestä on tullut fyysisesti passiivinen, eikä liikunnan aktiivinen harrastaminen yksistään riitä väestön hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitoon. Yhteiskunta suosii liikkumista autoilla sekä runsasta istumista tietoteknisten välineiden äärellä.

Liikunnan edistämisen johtaminen, kehittäminen ja yhteensovittaminen kuuluvat liikuntalain mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriölle. Arvioinnit osoittavat, että liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen ei ole riittävästi integroitunut osaksi koko yhteiskunnan hyvinvointi- ja terveyspoliittisia toimia eikä liikunnan edistäminen systemaattisesti näy muiden hallinnonalojen linjapapereissa ja resursoinnissa. Tämä on ongelmallista, sillä liikuntapolitiikan vaikutusmahdollisuudet arkiliikunnan edistämisessä ovat rajalliset. Liikkumattomuuden poikkihallinnollinen koordinointi tulee saattaa valtioneuvostotasolla uudelle tasolle. Muun muassa varhaiskasvatuksen, koulun, työelämän, vanhustenhuollon ja yhdyskunta- ja liikennesuunnittelun päätökset ovat ratkaisevia väestön fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. Tätä korostaa myös valtiovarainvaliokunta vuoden 2013 talousarviomietinnössään. Myös liikunta-alan yrittäjyys ja kansalaistoiminnan yleisten edellytysten turvaaminen vaativat muiden ministeriöiden vahvempaa ulostuloa.

Suomalaisen liikuntakulttuurin näkyvin osa-alue on huippu-urheilu, jonka toimintamalleja ja rakennetta on viime vuosien aikana kehitetty laajalla rintamalla. Nykyinen huippu-urheilumenestys heijastaa pitkälti laajempaa liikuntakulttuurin ja yhteiskunnan muutosta, jonka seurauksena menestys perinteisissä kestävyyslajeissa on romahtanut painopisteen siirtyessä sitä vastoin taito-, tekniikka- ja joukkuelajeihin. Huippu-urheilulla on mm. esikuvien ja näkyvyyden perusteella heijastusvaikutuksia mm. lasten ja nuorten liikuntaan. Elinvoimainen liikuntakulttuuri ja menestyvä huippu-urheilu tukevat toinen toisiaan, eikä niitä tule kehittää toisistaan erillisinä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan. Saman periaatteen tulisi toteutua myös liikunnan edistämisessä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2013

  • Leena Harkimo /kok
  • Ritva Elomaa /ps
  • Silvia Modig /vas
  • Timo Heinonen /kok
  • Sari Palm /kd
  • Sinuhe Wallinheimo /kok
  • Anneli Kiljunen /sd
  • Lenita Toivakka /kok
  • Pauli Kiuru /kok
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Katri Komi /kesk
  • Jari Myllykoski /vas
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Marjo Matikainen-Kallström /kok
  • Jaana Pelkonen /kok
  • Sanna Lauslahti /kok
  • Anu Urpalainen /kok
  • Sofia Vikman /kok
  • Raija Vahasalo /kok
  • Jukka Kopra /kok
  • Jouko Jääskeläinen /kd
  • Suna Kymäläinen /sd
  • Arto Satonen /kok
  • Harri Jaskari /kok
  • Teuvo Hakkarainen /ps
  • Reijo Tossavainen /ps
  • Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
  • Mika Niikko /ps
  • Anne Holmlund /kok
  • Erkki Virtanen /vas
  • Sirkka-Liisa Anttila /kesk
  • Timo Kalli /kesk
  • Ilkka Kanerva /kok
  • Juha Rehula /kesk
  • Seppo Kääriäinen /kesk
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Ben Zyskowicz /kok
  • Eeva-Maria Maijala /kesk
  • Antti Rantakangas /kesk
  • Kauko Tuupainen /ps
  • Tuula Peltonen /sd
  • Ville Vähämäki /ps
  • Sampsa Kataja /kok
  • Kimmo Kivelä /ps
  • Leena Rauhala /kd
  • Matti Saarinen /sd
  • Janne Sankelo /kok
  • Kari Tolvanen /kok
  • Elisabeth Nauclér /r
  • Eero Reijonen /kesk
  • Saara Karhu /sd
  • Sirpa Paatero /sd
  • Jukka Gustafsson /sd
  • Pauliina Viitamies /sd
  • Kari Uotila /vas
  • Stefan Wallin /r
  • Peter Östman /kd
  • Sauli Ahvenjärvi /kd
  • Tuomo Puumala /kesk
  • Juho Eerola /ps
  • Aila Paloniemi /kesk
  • Jouko Skinnari /sd
  • Mikko Savola /kesk
  • Juha Väätäinen /ps
  • Pentti Kettunen /ps
  • Johanna Karimäki /vihr
  • Tuula Väätäinen /sd
  • Raimo Piirainen /sd
  • Mikko Alatalo /kesk
  • Tapani Mäkinen /kok
  • Lasse Männistö /kok
  • Lars Erik Gästgivars /r
  • Pertti Salolainen /kok
  • Pia Kauma /kok
  • Markku Eestilä /kok
  • Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
  • Eila Tiainen /vas
  • Jyrki Yrttiaho /vr
  • Markus Mustajärvi /vr
  • Pertti Virtanen /ps
  • Pietari Jääskeläinen /ps
  • Tapani Tölli /kesk
  • Outi Mäkelä /kok
  • Lasse Hautala /kesk
  • Arja Juvonen /ps
  • Laila Koskela /ps
  • Ilkka Kantola /sd
  • Markku Mäntymaa /kok
  • Maria Guzenina-Richardson /sd
  • Hanna Tainio /sd
  • Jörn Donner /r
  • Pekka Haavisto /vihr
  • Antti Lindtman /sd
  • Rakel Hiltunen /sd
  • Oras Tynkkynen /vihr
  • Ismo Soukola /ps
  • Jani Toivola /vihr
  • Hanna Mäntylä /ps
  • Merja Mäkisalo-Ropponen /sd
  • Ari Torniainen /kesk
  • Mari Kiviniemi /kesk
  • Anu Vehviläinen /kesk
  • Aino-Kaisa Pekonen /vas
  • Esko Kiviranta /kesk