KESKUSTELUALOITE 9/2012 vp

KA 9/2012 vp - Pia Kauma /kok ym.

Tarkistettu versio 2.0

Vanhempien tasa-arvoinen asema huoltajuus- ja tapaamiskiistoissa

Eduskunnan puhemiehelle

Vanhempien tasa-arvoinen asema huoltajuus- ja tapaamiskiistoissa on puhuttanut viime vuosina paljon. Lasten asumista ja huoltajuutta koskevat kysymykset nousevat esiin vanhempien eron yhteydessä.

Erotilanteessa vanhemmat voivat yhdessä tehdä päätöksen lapsen huoltajuudesta tai, jos yksimielistä päätöstä ei saavuteta, huoltajuus ratkaistaan tuomioistuimessa. THL:n raportin mukaan Suomessa sovitellaan vuosittain yli 40 000 lapsen huoltajuus-, tapaamis- ja asumisoikeutta koskevaa tapausta, jotka vahvistetaan sosiaalilautakuntien sopimuksilla.

(Lähde: Lapsen huolto ja elatus 2010, THL)

Vuonna 2010 sosiaalilautakunnan vahvistamista sopimuksista noin 90 prosenttia päätyi yhteishuoltajuuteen. Niistä sopimuksista, joissa on sovittu asumisjärjestelyistä, alle 20 prosenttia tehdään isän luona asumisesta.

Vuosittain noin 2 000 huoltajuuskiistaa päätyy tuomioistuimeen. Vajaa kolmannes (27 %) tuomioistuimeen menevistä huoltajuuskiistoista puolestaan ratkaistaan isän hyväksi.

Miehet kokevat oman asemansa erittäin heikoksi huoltajuutta, asumista ja tapaamisoikeutta koskevissa kiistoissa. Isät kokevat sosiaaliviranomaisten suosivan äitejä niiden arvioidessa vanhempia. Useat tukijat vahvistavat miesten kokemusten ja pelkojen olevan todellisia ja esittävät, että Suomessa elää voimakas "äitimyytti", joka saa sosiaaliviranomaiset painottamaan äidin merkitystä hellyyden antamisessa ja huolenpidossa, vaikka tähän ei aina ole perusteita.

Huoltajuuskiistat ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet huomattavasti viime vuosina. Usein oikeustaistelut ovat raskaita ja voivat olla kestoltaan vuosien mittaisia. Tämän vuoksi miehet saattavat jättää ryhtymättä oikeustaisteluun lapsen huoltajuudesta.

Epätasa-arvoinen kohtelu lasten tapaamisoikeutta koskevissa kiistoissa ei välttämättä ole suoranaisesti sukupuoleen kohdistuvaa. Koska lapset asuvat eron jälkeen usein äitinsä luona, reaalisesti tapaamiseen oikeutetut ja oikeuttaan puolustavat ovat useimmiten miehiä.

Lapsen huoltaja voi kohtalaisen helposti evätä tapaamisoikeuden lapsen toiselta vanhemmalta joko konkreettisesti estämällä tapaamisen tai kertomalla totuudenvastaisia tietoja toisesta vanhemmasta. Vanhempi, joka ei ole huoltaja, ei välttämättä pääse tapaamaan lapsiaan, vaikka tapaamisoikeus on molempien vanhempien oikeus.

Asiasta on tehty kaksi lakialoitetta viikolla 23. Pauli Kiuru (kok) ehdottaa rikoslakiin lisäystä tapaamisoikeuden tahallisesta estämisestä (Rikoslain 25. lukuun lisättäväksi pykälä 5 b) ja Juha Eerola (ps) ehdottaa lisättäväksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin vieraannuttamiskieltoa, joka estäisi antamasta lapselle totuudenvastaista tietoa tai mielikuvia siitä vanhemmasta, jonka luona lapsi ei asu (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 2 pykälän muuttamisesta).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun vanhempien tasa-arvon toteutumisesta huoltajuus- ja tapaamiskiistoissa.

Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2012

  • Pia Kauma /kok
  • Pauli Kiuru /kok
  • Kari Tolvanen /kok
  • Eero Suutari /kok
  • Markku Eestilä /kok
  • Markku Mäntymaa /kok
  • Sinuhe Wallinheimo /kok
  • Eeva Maria Maijala /kesk
  • Janne Sankelo /kok
  • Lasse Hautala /kesk
  • Sauli Ahvenjärvi /kd
  • Annika Saarikko /kesk
  • Mikko Savola /kesk
  • Markus Lohi /kesk
  • Arto Pirttilahti /kesk
  • Juha Sipilä /kesk
  • Juho Eerola /ps
  • Jussi Niinistö /ps
  • Kimmo Kivelä /ps
  • Kaj Turunen /ps
  • Reijo Hongisto /ps
  • Johanna Karimäki /vihr
  • Jani Toivola /vihr
  • Pauliina Viitamies /sd
  • Leena Rauhala /kd
  • Sanna Lauslahti /kok
  • Tapani Tölli /kesk