KESKUSTELUALOITE 9/2012
vp
KA 9/2012
vp - Pia Kauma /kok ym.
Tarkistettu versio 2.0
Vanhempien tasa-arvoinen asema huoltajuus- ja tapaamiskiistoissa
Eduskunnan puhemiehelle
Vanhempien tasa-arvoinen asema huoltajuus- ja tapaamiskiistoissa
on puhuttanut viime vuosina paljon. Lasten asumista ja huoltajuutta
koskevat kysymykset nousevat esiin vanhempien eron yhteydessä.
Erotilanteessa vanhemmat voivat yhdessä tehdä päätöksen
lapsen huoltajuudesta tai, jos yksimielistä päätöstä ei
saavuteta, huoltajuus ratkaistaan tuomioistuimessa. THL:n raportin
mukaan Suomessa sovitellaan vuosittain yli 40 000 lapsen
huoltajuus-, tapaamis- ja asumisoikeutta koskevaa tapausta, jotka
vahvistetaan sosiaalilautakuntien sopimuksilla.
(Lähde: Lapsen huolto ja elatus 2010, THL)
Vuonna 2010 sosiaalilautakunnan vahvistamista sopimuksista noin
90 prosenttia päätyi yhteishuoltajuuteen. Niistä sopimuksista,
joissa on sovittu asumisjärjestelyistä, alle 20
prosenttia tehdään isän luona asumisesta.
Vuosittain noin 2 000 huoltajuuskiistaa päätyy
tuomioistuimeen. Vajaa kolmannes (27 %) tuomioistuimeen
menevistä huoltajuuskiistoista puolestaan ratkaistaan isän
hyväksi.
Miehet kokevat oman asemansa erittäin heikoksi huoltajuutta,
asumista ja tapaamisoikeutta koskevissa kiistoissa. Isät
kokevat sosiaaliviranomaisten suosivan äitejä niiden
arvioidessa vanhempia. Useat tukijat vahvistavat miesten kokemusten
ja pelkojen olevan todellisia ja esittävät, että Suomessa
elää voimakas "äitimyytti", joka saa
sosiaaliviranomaiset painottamaan äidin merkitystä hellyyden
antamisessa ja huolenpidossa, vaikka tähän ei
aina ole perusteita.
Huoltajuuskiistat ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet huomattavasti
viime vuosina. Usein oikeustaistelut ovat raskaita ja voivat olla kestoltaan
vuosien mittaisia. Tämän vuoksi miehet saattavat
jättää ryhtymättä oikeustaisteluun lapsen
huoltajuudesta.
Epätasa-arvoinen kohtelu lasten tapaamisoikeutta koskevissa
kiistoissa ei välttämättä ole suoranaisesti
sukupuoleen kohdistuvaa. Koska lapset asuvat eron jälkeen
usein äitinsä luona, reaalisesti tapaamiseen
oikeutetut ja oikeuttaan puolustavat ovat useimmiten miehiä.
Lapsen huoltaja voi kohtalaisen helposti evätä tapaamisoikeuden
lapsen toiselta vanhemmalta joko konkreettisesti estämällä tapaamisen
tai kertomalla totuudenvastaisia tietoja toisesta vanhemmasta. Vanhempi,
joka ei ole huoltaja, ei välttämättä pääse
tapaamaan lapsiaan, vaikka tapaamisoikeus on molempien vanhempien
oikeus.
Asiasta on tehty kaksi lakialoitetta viikolla 23. Pauli Kiuru
(kok) ehdottaa rikoslakiin lisäystä tapaamisoikeuden
tahallisesta estämisestä (Rikoslain 25. lukuun
lisättäväksi pykälä 5 b)
ja Juha Eerola (ps) ehdottaa lisättäväksi
lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin vieraannuttamiskieltoa,
joka estäisi antamasta lapselle totuudenvastaista tietoa
tai mielikuvia siitä vanhemmasta, jonka luona lapsi ei
asu (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983)
2 pykälän muuttamisesta).
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun
vanhempien tasa-arvon toteutumisesta huoltajuus- ja tapaamiskiistoissa.
Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta
2012
- Pia Kauma /kok
- Pauli Kiuru /kok
- Kari Tolvanen /kok
- Eero Suutari /kok
- Markku Eestilä /kok
- Markku Mäntymaa /kok
- Sinuhe Wallinheimo /kok
- Eeva Maria Maijala /kesk
- Janne Sankelo /kok
- Lasse Hautala /kesk
- Sauli Ahvenjärvi /kd
- Annika Saarikko /kesk
- Mikko Savola /kesk
- Markus Lohi /kesk
- Arto Pirttilahti /kesk
- Juha Sipilä /kesk
- Juho Eerola /ps
- Jussi Niinistö /ps
- Kimmo Kivelä /ps
- Kaj Turunen /ps
- Reijo Hongisto /ps
- Johanna Karimäki /vihr
- Jani Toivola /vihr
- Pauliina Viitamies /sd
- Leena Rauhala /kd
- Sanna Lauslahti /kok
- Tapani Tölli /kesk