KIRJALLINEN KYSYMYS 1011/2008 vp
KK 1011/2008 vp - Liisa Jaakonsaari /sd
Tarkistettu versio 2.0
Vaalilain muuttaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Demokratian ja poliittisen järjestelmän
toimivuus on kansanvallan ydinkysymyksiä. Erityisesti nyt,
kun kansainvälinen taloudellinen kriisi ravistelee Suomea,
poliittisen järjestelmän toimivuutta ja oikeutusta
on vaalittava huolellisesti niin Suomessa kuin Euroopan unionin
tasollakin.
Julkisuudessa on keskusteltu mahdollisuudesta asettua ehdolle
EU:n parlamenttiin sillä tarkoituksella, että saatuaan
riittävästi ääniä ja
tultuaan valituksi henkilö ei kuitenkaan ottaisi edustajan
paikkaa vastaan.
Median haastattelemien oikeusoppineiden taholta kyseisen kaltaista
kuvitteellista temppua on pidetty demokratian pilkkaamisena ja äänestäjien
vedättämisenä. Näennäistä ehdokkuutta
vain äänien kalastelutarkoituksessa on myös
poliittisen moraalin kannalta laajalti paheksuttu.
Vaalilaissa on selkeät säännökset
siitä, mitä ehdokkaaksi asettuvalta edellytetään.
Ennen vaaleja ehdokkaaksi asettuva laatii kirjallisen ehdokashakemuksen,
jossa ilmoittaa asettuvansa ehdolle vaaleissa tullakseen valituksi
vaalien kohteena olevaan demokraattiseen elimeen, tässä tapauksessa
Euroopan parlamenttiin. Kirjallisen ja etukäteisen suostumuksen
sitovuus on nyt kuitenkin julkisuudessa asetettu kyseenalaiseksi. Erityisesti
on kysymys siitä, tulisiko kieltäytyminen paikan
vastaanottamisesta olla rajattu asiallisiin tai kenties painaviin
syihin ja kuinka painavaksi juridinen sitovuus etukäteisellä suostumuksella
tulkitaan.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Aikooko hallitus ryhtyä lainsäädännöllisiin
toimiin, jotka estävät perusteluissa mainittujen
tyylittömien temppujen viljelyn äänten
haravoimiseksi parlamentin demokraattisen vaaliprosessin kustannuksella
eli aikooko oikeusministeri Brax muuttaa lainsäädäntöä niin,
että henkilön, joka tulee valituksi EU:n parlamenttiin,
tulee ottaa paikka vastaan ja vaalikampanjassa tavoitellun paikan vastaanottamisesta
kieltäytyminen on mahdollista vain erityisen painavasta syystä sekä
mikä arvo oikeusministerin juridisen tulkinnan mukaan
tulee antaa ehdokashakemuksessa ilmaistun suostumuksen kieltämiselle
ilman hyväksyttäviä perusteita eli onko
oikeusministerin mielestä suostumus ehdokkaaksi sitova
toimi ja velvoittaako se ministerin käsityksen mukaan ehdokkaan
toimimaan niin kuin hän ehdokashakemuksessa on kirjallisesti
ilmaissut?
Helsingissä 19 päivänä joulukuuta
2008
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies,
olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja
Liisa Jaakonsaaren /sd näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 1011/2008 vp:
Aikooko hallitus ryhtyä lainsäädännöllisiin
toimiin, jotka estävät perusteluissa mainittujen
tyylittömien temppujen viljelyn äänten
haravoimiseksi parlamentin demokraattisen vaaliprosessin kustannuksella
eli aikooko oikeusministeri Brax muuttaa lainsäädäntöä niin,
että henkilön, joka tulee valituksi EU:n parlamenttiin,
tulee ottaa paikka vastaan ja vaalikampanjassa tavoitellun paikan vastaanottamisesta
kieltäytyminen on mahdollista vain erityisen painavasta syystä sekä
mikä arvo oikeusministerin juridisen tulkinnan mukaan
tulee antaa ehdokashakemuksessa ilmaistun suostumuksen kieltämiselle
ilman hyväksyttäviä perusteita eli onko
oikeusministerin mielestä suostumus ehdokkaaksi sitova
toimi ja velvoittaako se ministerin käsityksen mukaan ehdokkaan
toimimaan niin kuin hän ehdokashakemuksessa on kirjallisesti
ilmaissut?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Euroopan parlamentin työjärjestyksen 4 artiklassa
säädetään muun ohella seuraavaa:
Euroopan parlamentin jäsenen toimikausi alkaa ja päättyy
20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen
(EU:n vaalisäädös, 76/787/EHTY,
ETY, Euratom) mukaisesti. Toimikausi päättyy myös
kuolemantapauksessa tai toimesta luopumisen seurauksena. Jäsen
pysyy toimessaan ensimmäisen vaalien jälkeisen
istunnon avaamiseen asti. Edustajantoimestaan luopuva jäsen
ilmoittaa puhemiehelle luopumisestaan sekä ajankohdasta,
jona se tulee voimaan. Luopumisesta voi ilmoittaa aikaisintaan kolme
kuukautta ennen sen voimaantuloa. Ilmoitus tehdään pääsihteerin
tai tämän edustajan läsnä ollessa laadittavana
pöytäkirjana, jonka pääsihteeri
tai hänen edustajansa allekirjoittaa yhdessä toimesta
luopuvan jäsenen kanssa. Pöytäkirja toimitetaan
välittömästi asiasta vastaavalle valiokunnalle,
joka ottaa asian asiakirjan vastaanottoa seuraavan kokouksensa esityslistalle.
Jos asiasta vastaava valiokunta hyväksyy luopumisen,
edustajantoimen katsotaan tulleen va-paaksi edustajantoimesta luopuvan
jäsenen luopumispöytäkirjassa ilmoittamana
ajankohtana. Jos taas valiokunta katsoo, että edustajantoimesta
luopuminen ei ole vaalisäädöksen hengen
tai kirjaimen mukainen, se antaa siitä tiedon parlamentille,
jotta parlamentti päättää, onko
edustajantoimen katsottava tulleen vapaaksi.
EU:n vaalisäädöksen 12 artiklan mukaan
Euroopan parlamentti tarkastaa Euroopan parlamentin jäsenten
valtuudet. Tätä varten se merkitsee tiedoksi jäsenvaltioiden
virallisesti julkistamat tulokset.
Vaalisäädöksen 13 artiklan mukaan
Euroopan parlamentin jäsenen paikka vapautuu, kun hänen toimikautensa
päättyy hänen erottuaan, kuoltuaan
tai kun hänen edustajan toimensa päättyy. Jollei
vaalisäädöksen muista säännöksistä muuta johdu,
kukin jäsenvaltio vahvistaa asianmukaiset menettelytavat
mahdollisesti vapautuvan jäsenenpaikan täyttämiseksi
jäsenten toimikauden (viisi vuotta) loppuun asti. Jos Euroopan
parlamentin jäsenen toimikausi päättyy
jäsenvaltion lainsäädännön
perusteella, noudatetaan toimikauden päättymisessä jäsenvaltion
lainsäädännön säännöksiä.
Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ilmoittavat siitä Euroopan
parlamentille. Kun jäsenen paikka vapautuu eroamisen tai kuoleman
vuoksi, Euroopan parlamentin puhemies ilmoittaa siitä viipymättä kyseisen
jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.
Edellä mainituissa EU-säädöksissä ei
ole otettu huomioon sitä mahdollisuutta, että europarla-menttivaaleissa
valittu ehdokas ei lainkaan ottaisi vastaan Euroopan parlamentin
jäsenen tehtävää. Säännökset
koskevat vain jäsenyydestä luopumista. Sääntelyn
lähtökohtana lienee se yleinen periaate, että ehdokas
ottaa vastaan sen tehtävän, johon hän
on ollut ehdolla ja johon äänestäjät
ovat hänet vaaleissa valinneet.
Suomen vaalilain (714/1998) 172 §:n 1 momentin
ja 174 §:n 1 momentin mukaan europarla-menttivaalien ehdokashakemukseen
on liitettävä ehdotus puolueen ehdokaslistaksi
sekä kunkin ehdokkaan allekirjoittama ja hänen
henkilötunnuksellaan varustettu suostumus hänet
asettaneen puolueen ehdokkaaksi ja suostumus ottaa vastaan Euroopan
parlamentin jäsenen toimi sekä vakuutus, ettei
hän ole samoissa vaaleissa suostunut toisen puolueen eikä valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi.
Oikeuskirjallisuudessa omaksutun näkemyksen mukaisesti
ehdokkaan suostumusta ei voida enää peruuttaa
sen jälkeen kun ehdokaslistojen jättämiselle
asetettu määräaika (40. päivä ennen vaalipäivää ennen
kello 16) on umpeutunut. Suostumuksella on siten merkittävä rooli
vaalien ehdokasasettelussa. Muutoinkin Suomen vaalilainsäädännössä on
omaksuttu periaate, jonka mukaan vaaleissa valitut ottavat vastaan
tehtävän, johon heidät on valittu ja
johon he ovat suostuneet.
Perustuslain 28 §:n 1 momentissa säädetään, että kansanedustajan
edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka edustaja
toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Eduskunnan työjärjestyksen
77 §:n mukaan Euroopan parlamentin jäseneksi valitun
edustajan tulee ilmoittaa puhemiehelle, hoitaako hän edustajantointaan
vai toimiiko hän jäsenenä Euroopan parlamentissa.
Euroopan parlamentin vaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä ennen
parlamentin ensimmäistä täysistuntoa.
Eduskuntavaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä viimeistään
kello 12 kolmantena päivänä siitä,
kun hänen kansanedustajan valtakirjansa on tullut tarkastetuksi.
Jos hän toimii jäsenenä Euroopan parlamentissa,
hänen edustajantoimensa hoitaminen keskeytyy silloin, kun hänen
varaedustajansa valtakirja on tarkastettu.
Euroopan parlamentin jäsenyyden aloittamista ja lopettamista
koskevat ratkaisut tehdään Eu-roopan parlamentissa,
eikä niihin voida vaikuttaa Suomen lainsäädännöllä.
Mikäli eduskunta katsoo aiheelliseksi, se voi harkita oman
työjärjestyksensä 77 §:n täsmentämistä tässä suhteessa.
Helsingissä 12 päivänä tammikuuta
2009
Oikeusministeri Tuija Brax
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 1011/2008 rd undertecknat
av riksdagsledamot Liisa Jaakonsaari /sd:
Tänker regeringen vidta lagstiftningsåtgärder
för att hindra att ovannämnda stillösa
knep används för att samla röster på bekostnad
av parlamentets demokratiska valprocess dvs. tänker justitieminister
Brax ändra vallagstiftningen så att den som blir
vald till ledamot av Europaparlamentet ska ta emot uppdraget och
att det enbart av särskilt vägande skäl är
möjligt att vägra ta emot uppdraget som man enligt
valkampanjen strävat efter samt
vilket värde ska det enligt justitieministerns juridiska
tolkning sättas på det att man utan godtagbara
grunder förnekar det samtycke som uttrycks i kandidatansökan
dvs. anser justitieministern att givandet av samtycke till att ställa
upp som kandidat är en bindande åtgärd
och anser ministern att kandidaten på grund av detta samtycke är
skyldig att förfara på det sätt som skriftligen
uttrycks i kandidatansökan?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
I artikel 4 i Europaparlamentets arbetsordning föreskrivs
bland annat följande:
Mandatet börjar och slutar i enlighet med rättsakten
(EU:s valrättsakt, 76/787/EKSG, EEG, Euratom)
av den 20 september 1976. Det upphör också när
en ledamot dör eller begär sitt entledigande.
Alla ledamöter har kvar sina befattningar till dess parlamentets
första sammanträde efter valet öppnas.
En ledamot som begär sitt entledigande ska anmäla
detta till ordföranden tillsammans med det datum från
och med vilket avgången ska ta sin verkan, vilket inte
får vara senare än tre månader efter
anmälan. Anmälan ska ske i form av ett skriftligt
protokoll som upprättas i närvaro av generalsekreteraren
eller dennes ställföreträdare. Det ska
undertecknas av denne och den berörde ledamoten samt omgående överlämnas
till behörigt utskott, vilket ska ta upp det på föredragningslistan
till sitt första sammanträde efter det att dokumentet
mottagits.
Godkänner det behöriga utskottet avgången konstateras
platsen vakant från och med det datum som den avgående
ledamoten har angivit i det skriftliga protokollet. Däremot
om det behöriga utskottet anser att begäran strider
mot andan eller bokstaven i valrättsakten ska parlamentet underrättas
härom, så att detta kan avgöra om mandatet
ska förklaras vakant eller inte.
Enligt artikel 12 i EU:s valrättsakt ska Europaparlamentet
pröva företrädarnas behörighet.
I detta syfte ska Europaparlamentet beakta de valresultat som medlemsstaterna
officiellt har tillkännagivit.
Enligt artikel 13 i valrättsakten blir en plats blir
vakant när mandatet för en ledamot av Euro-paparlamentet
upphör på grund av att han begär sitt
entledigande, avsätts eller avlider, eller på grund
av att mandattiden löper ut. Om inte annat följer
av de övriga bestämmelserna i valrätts-akten,
ska varje medlemsstat fastställa lämpliga förfaranden
för hur en plats som blir vakant ska besättas
under återstoden av mandatperioden (fem år). Om
det fastställs i en medlemsstats lagstiftning när
mandattiden för en ledamot av Europaparlamentet löper
ut, ska dennes mandat upphöra i enlighet med bestämmelserna
i respektive medlemsstats lagstiftning. De behöriga nationella
myndigheterna ska underrätta Europaparlamentet om detta.
Om en plats blir vakant på grund av att ledamoten begär
sitt entledigande, avsätts eller avlider, skall Europaparlamentets ordförande
utan dröjsmål underrätta de behöriga myndigheterna
i den berörda medlemsstaten.
I ovannämnd EU-lagstiftning beaktas inte den möjligheten
att en kandidat som blivit vald vid Europaparlamentsvalet inte alls
tar emot uppdraget som ledamot av Europaparlamentet. Be-stämmelserna
gäller enbart avgång från uppdraget. Lagstiftningen
torde utgå från den allmänna principen
att den som uppställts som kandidat och som väljarna
genom val väljer till uppdraget tar emot uppdraget.
Enligt 172 § 1 mom. och 174 § 1 mom. i Finlands
vallag (714/1998) ska till en kandidatansökan
vid Europaparlamentsvalet fogas ett förslag till partiets
kandidatlista samt ett av varje kandidat undertecknat och med kandidatens
personbeteckning försett samtycke till att ställa
upp som kandidat för det parti som nominerat honom eller henne
och samtycke till att ta emot ett uppdrag som ledamot av Europaparlamentet
samt en försäkran om att han eller hon inte vid
samma val har samtyckt till att ställa upp som kandidat
för något annat parti eller för någon
valmansförening.
I juridisk litteratur har det ansetts att kandidatens samtycke
inte kan återkallas efter att tids-fristen (den 40 dagen
före valdagen före klockan 16) för inlämnandet
av kandidatlistorna har löpt ut. Samtycket spelar således
en viktig roll vid kandidatuppställningen. I den finska
vallagstiftningen utgås det också i övrigt
från den principen att de som väljs genom val
tar emot det uppdrag som de har valts till och till vilket de har
gett sitt samtycke.
I 28 § 1 mom. i grundlagen föreskrivs att
uppdraget som riksdagsledamot avbryts för den tid en riksdagsledamot är
ledamot av Europaparlamentet. Enligt 77 § i riksdagens
arbetsordning ska en riksdagsledamot som har valts till ledamot
av Europaparlamentet meddela talmannen om han eller hon ämnar
handha sitt uppdrag som riksdagsledamot eller vara ledamot av Europaparlamentet.
Efter Europaparlamensvalet ska meddelandet lämnas före
parlamentets första sammanträde. Efter riksdagsvalet
ska meddelandet lämnas senast klockan 12 den tredje dagen
efter det hans eller hennes fullmakt som riksdagsledamot har granskats.
Om den valde ämnar vara ledamot av Europaparlamentet avbryts
uppdraget som riksdagsledamot när fullmakten för
ersättaren har granskats.
Beslut som gäller början och slutet av mandatet
för en ledamot av Europaparlamentet fattas inom Europaparlamentet
och dessa beslut kan inte påverkas genom finsk lagstiftning.
Riksdagen kan överväga precisering av 77 § i
sin arbetsordning i detta avseende, om den anser detta vara befogat.
Helsingfors den 12 januari
2009
Justitieminister Tuija Brax