KIRJALLINEN KYSYMYS 106/2012 vp

KK 106/2012 vp - Ville Vähämäki /ps ym.

Tarkistettu versio 2.0

Homeoireiden diagnosointi ja diagnoosinumeron perustaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Kansanterveyslaitoksen raportin (Pientalojen kosteusvauriot — yleisyyden ja korjauskustannusten selvittäminen) mukaan suomalaisissa rakennuksissa on paljon kosteusvaurioita. Hoitamattomat kosteusvauriot johtavat rakenteiden homehtumiseen. Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan noin 100 000 rakennuksessa hoitamaton kosteusvaurio on johtanut rakenteiden homehtumiseen.

Erään tutkimuksen mukaan jopa 27 % suomalaisista pientaloasujista on havainnut asunnossaan hometta. Myös julkisissa rakennuksissa on havaittu paljon kosteusvaurioita. Julkisten tilojen hometilanne voi huonontua entisestään huonon taloudellisen tilanteen ja vähäisten korjausinvestointien vuoksi. Mielestämme esimerkiksi koulujen homeongelmat tulisi korjata nykyistä nopeammin.

Jatkuva homeelle altistuminen joko kotona tai julkisissa tiloissa saattaa johtaa sairastumiseen tai jopa työkyvyttömyyteen. Homeongelmista kärsiville ihmisille on saatavissa vain vähän helpotusta. Pahimmassa tapauksessa elimistö joutuu niin huonoon tilaan, että eristys on ainoa vaihtoehto.

Taudille ei ole olemassa diagnoosinumeroa kansainvälisessä ICD-10-luokituksessa. Luokituksessa on huomioitu vain homeongelmasta aiheutunut astma ja hengitystiesairaudet. Joissakin maissa kansainvälistä luokitusta on laajennettu kattamaan myös muut homeongelmat.

Tällä hetkellä diagnoosin ulkopuolelle jäävät ihmiset joutuvat pahaan loukkuun. Vaikka lääkäri saattaa määrätä sairausloman, voi Kelan lääkäri silti hylätä sairauspäivärahan. Työnantaja saattaa evätä sairausajan palkan maksamisen, koska potilas ei saa Kelalta korvausta. Sosiaalitoimiston mielestä sairaalle taasen kuuluisi maksaa sairauspäivärahaa, joten sekään ei anna tukea. Tuloksena saattaa olla siis täysi tulottomuus.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta homeen aiheuttaman astman ja hengitystieoireiden lisäksi muut homeen aiheuttamat oireet saavat Suomessa diagnoosinumeron ja

miten hallitus huolehtii siitä, että jo sairastuneet ja sairastuvat ihmiset eivät jää eri viranomaisten väliin, vaan saavat tarvitsemansa avun?

Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2012

  • Ville Vähämäki /ps
  • Ari Jalonen /ps

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ville Vähämäen /ps ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 106/2012 vp:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta homeen aiheuttaman astman ja hengitystieoireiden lisäksi muut homeen aiheuttamat oireet saavat Suomessa diagnoosinumeron ja

miten hallitus huolehtii siitä, että jo sairastuneet ja sairastuvat ihmiset eivät jää eri viranomaisten väliin, vaan saavat tarvitsemansa avun?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomessa käytetään sairauksien luokituksessa kansainvälistä tautiluokitusta (International Classification of Diseases, 10. versio, ICD-10). Se perustuu WHO:n kansainväliseen tautiluokitukseen ja sen julkaisemisesta Suomessa vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luokitus on systemaattinen tapa luokitella sairauksia ja oireita. Tautiluokitusnumeron puuttuminen ei sinänsä estä lääkäriä diagnosoimasta tilaa.

Tieteellisten tutkimusten perusteella tiedetään, että rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat yhteyksissä terveyshaittoihin. Äskettäin julkaistun ns. Cochrane-katsauksen (Sauni ym. 2011) mukaan tieto riittää siihen, että kosteusvaurioiden tunnistamista ja korjausta viiveettä voidaan suositella terveyshaittojen ehkäisemiseksi. WHO on julkaissut vuonna 2009 laajan kirjallisuuskatsauksen koskien rakennusten kosteus- ja homevaurioita ja niiden terveysvaikutuksia. Katsaukseen on koottu lääketieteellinen tieto kosteus- ja homevaurioiden ja terveysvaikutusten välisestä yhteydestä. Osoitusta yhteydestä on esimerkiksi hengitystieoireilun, hengitystieinfektioiden ja astman osalta.

Kosteusvaurioituneessa rakennuksessa esiintyy paitsi mikrobeja (homesieniä ja bakteereita) myös näiden aineenvaihduntatuotteita sekä sisustus- ja rakennusmateriaalien hajoamistuotteita. Mikrobien aineenvaihduntatuotteista osa on sopivissa olosuhteissa myrkyllisiä yhdisteitä. Näitä ns. toksiineja epäillään yhdeksi kosteus- ja homevaurioiden terveyshaitan aiheuttajaksi, mutta mikrobitoksiinien mahdollista yhteyttä terveyshaittoihin ei ole vielä riittävästi selvitetty. Oireiden ja sairauksien spesifit aiheuttajat kosteusvaurioympäristössä ja niiden mekanismit ovat edelleen suurelta osin selvittämättä. Diagnostiikka tarkentuu sitä mukaa, kun tieto oireita aiheuttavista mekanismeista lisääntyy. Tieteellistä tutkimustyötä tarvitaan siis edelleenkin. Yhteiskunnallisen, koko väestöön vaikuttavan päätöksenteon tulee perustua tieteellisesti tutkittuun tietoon.

Sosiaali- ja terveysministeriö on jo vuosien ajan suhtautunut vakavasti homeongelmaan. Työterveyslaitos (TTL) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat tehneet ja tekevät edelleen aktiivista ja pitkäjänteistä tutkimustyötä sisäilmaongelmien tunnistamiseksi ja niiden aiheuttamien terveyshaittojen arvioimiseksi. Suomalaiset asiantuntijat ovat osallistuneet kansainväliseen tiedeyhteistyöhön. Muun muassa edellä mainitun Cochrane-katsauksen tekemiseen on osallistunut TTL:n asiantuntijoita ja WHO-katsauksen tekemiseen THL:n asiantuntijoita.

Homeille altistuminen sekä asunnoissa että julkisilla paikoilla (esimerkiksi kouluissa) liittyy pääsääntöisesti huonoon rakentamiseen tai korjausrakentamiseen. Valtioneuvosto käynnisti edellisellä hallituskaudella ympäristöministeriön johdolla kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelman, jonka ensisijaisena tarkoituksena on suomalaisen rakentamisen sekä rakennusten kuntoarvioiden laadun parantaminen ja sitä kautta homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen ehkäiseminen. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu talkoisiin aktiivisesti ja sen tehtävänä on muun muassa etsiä uusia ja nopeampia menetelmiä homevaurioiden löytämiseen rakennuksista erityisesti silloin, kun perinteisillä menetelmillä vaurioita ei löydy. Kosteus- ja hometalkoita jatketaan myös kuluvalla hallituskaudella. Tietoa talkoiden etenemisestä löytyy Internetistä osoitteesta www.hometalkoot.fi.

Silloin, kun kosteusmikrobialtistuksen aiheuttama sairaus on työympäristössä tapahtuneen altistuksen aiheuttama, sairaus korvataan ammattitautina työnantajan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Korvaus edellyttää kuitenkin, että työssä tapahtuneen altistuksen ja sairauden välillä voidaan osoittaa todennäköinen, pääasiallinen syy-yhteys. Pelkkä mahdollisuus, että sairaus liittyy työympäristöön, ei siten ole riittävä edellytys ammattitautikorvauksen maksamiselle. Syy-yhteyden tietyn työympäristössä yksilöitävissä olevan altisteen ja tietyn sairauden välillä pitää olla osoitettu kiistattomien ja kattavien lääketieteellisten tutkimusten perusteella. Lisäksi on oltava käytettävissä menetelmät altistuksen toteamiseen ja mittaamiseen. Myös altistuksen ja sairauden välisen vaikutusmekanismin ja annos-vastesuhteiden tulee olla tunnettuja. Tästä syystä ammattitauteina korvataan kosteusmikrobialtistukseen liittyen pääasiassa ammattitautiluettelossa mainittuja sairauksia (keuhkoastma, keuhkoalveoliitti, ODTS). Nykyinen ammattitautilainsäädäntö sinänsä mahdollistaa muunkin kuin luettelossa mainitun sairauden korvaamista ammattitautina, mikäli mainitut syy-yhteydet täyttyvät.

Ammattitautikorvaus edellyttää myös osoitusta työntekijän altistumisesta kosteusmikrobeille työympäristössään siinä määrin, että se riittää aiheuttamaan hänellä todetun sairauden. Työpaikalla oireileva sairaus ei ole välttämättä työpaikan olosuhteiden aiheuttama, vaan se voi liittyä esimerkiksi asuinympäristössä tapahtuneeseen altistukseen, koska kosteusvauriot ovat yleisiä myös asuinrakennuksissa ja muualla elinympäristössä. Taudinmäärityksessä noudatetaan myös ammattitautidiagnostiikassa yleisiä kansainvälisiä tautiluokituksia.

Käytännössä esiintyneiden ongelmien vuoksi ministeriön toimesta laadittiin vuonna 2009 uusi suositus helpottamaan työpaikan kosteusmikrobialtistuksen aiheuttaman keuhkoastman ammattitautidiagnostiikkaa. Suosituksen mukaan syy-yhteyden arvioinnissa käytettäisiin työpaikalla tapahtuvaa PEF-työpaikkaseurantatutkimusta. Keuhkoputkialtistuskokeen suorittamista ei edellytetä. Suositus on annettu tiedoksi muun muassa keuhkolääkäreille ja tapaturmakorvauksia ratkaiseville vakuutusyhtiöille. Saatujen tietojen mukaan vakuutuslaitokset ovat siirtyneet noudattamaan tätä suositusta. Homeoireilun korvattavuutta selvitetään parhaillaan vireillä olevan tapaturmavakuutuslainsäädännön uudistuksen yhteydessä.

Siinä tapauksessa, ettei sairauden ja työympäristössä tapahtuneen altistuksen välistä syy-yhteyttä voida osoittaa, työkyvyttömyysetuuksia voidaan maksaa sairausvakuutus-, kansaneläke- ja työeläkejärjestelmästä. Päinvastoin kuin lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa, niiden maksamien etuuksien suhteen ei ole merkitystä sillä, missä olosuhteissa sairaus on aiheutunut.

Vakuutetulla on sairausvakuutuslain mukaan oikeus sairauspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt tekemästä työtään sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Arvioitaessa perusteita työkyvyttömyysetuuksille otetaan huomioon paitsi sairaus myös sairauden vaikutus toiminta- ja työkykyyn ja henkilön jäljellä oleva työkyky. Mikään nimike tai koodi ei sellaisenaan ole riittävä peruste sairausperäiselle etuudelle. Etuudet ratkaistaan aina yksilöllisen harkinnan perusteella kunkin hakijan tilanteen mukaisesti.

Työntekijällä, joka on sairauden vuoksi estynyt tekemästä työtään, on työsopimuslain mukaan oikeus sairausajan palkkaan esteen ajalta sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Työehtosopimuksin on kuitenkin sovittu yleisesti tätä pidemmästä työnantajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Kansaneläkelaitoksen tulkintaa ei ole mahdollista laajentaa työnantajiin, joille on laissa ja työehtosopimuksissa asetettu omat vastuut ja velvollisuudet.

Myös toimeentulotukea koskevat omat säännöksensä. Sen luonteesta viimesijaisena toimeentuloturvamuotona johtuu, että ensin tulee selvittää henkilön mahdollisuudet toimeentuloon muista lähteistä. Kuitenkin toimeentulotukilain mukaan jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Myös toimeentulotukea tulee siis myöntää, jos mainitut edellytykset ovat olemassa.

Eri lakisääteisiä etuuksia koskevat omat säännöksensä, joiden täytäntöönpanosta yksittäistapauksessa on valitusoikeus asianomaisessa laissa säädettyyn muutoksenhakuelimeen. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa toimialaansa kuuluvan lainsäädännön toimeenpanoa ja jos aihetta ilmenee, ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2012

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 106/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Ville Vähämäki /saf m.fl.:

Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att de symptom, förutom astma och lunglidanden, som mögel orsakar får ett diagnosnummer i Finland och

hur ser regeringen till att de som redan insjuknat och är sjuka inte faller mellan olika myndigheter, utan får den hjälp de behöver?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

I Finland klassificeras sjukdomar enligt den internationella sjukdomsklassfikationen (International Classification of Diseases, version 10, ICD-10). Den grundar sig på WHO:s internationella sjukdomsklassifikation och publiceras i Finland av Institutet för hälsa och välfärd. Klassificeringen är ett systematiskt sätt att klassificera sjukdomar och symptom. Skulle en diagnoskod saknas, hindrar detta inte en läkare från att diagnosticera tillståndet.

Vetenskaplig forskning har visat att det finns ett samband mellan fukt- och mögelskador i byggnader och hälsoskador. Enligt den nyligen publicerade s.k. Cochrane-översikten (Sauni m.fl. 2011) finns det tillräcklig information för att kunna rekommendera att identifiera och reparera fuktskador omedelbart för att förebygga hälsoskador. WHO har 2009 publicerat en omfattande litteraturöversikt över hälsokonsekvenser vid fukt- och mögelskador hos byggnader. Översikten innehåller samlad medicinsk information om sambandet mellan fukt- och mögelskador och hälsokonsekvenser. Man har visat ett samband mellan till exempel luftvägssymptom, luftvägsinfektioner och astma.

I en fuktskadad byggnad finns det utom mikrober (mögelsvamp och bakterier) även deras ämnesomsättningsprodukter samt nedbrytningsprodukter från inrednings- och byggnadsmaterial. En del av mikrobernas ämnesomsättningsprodukter är under gynnsamma förhållanden giftiga. Dessa s.k. toxiner misstänks vara en av orsakerna till hälsoskador av fukt- och mögelskador, men mikrobtoxinernas eventuella samband med hälsoskadorna har inte undersökts tillräckligt. De specifika orsakerna till och mekanismerna bakom symptomen och sjukdomarna i en fuktskademiljö är fortfarande till stora delar okända. Diagnostiken bli mer specifik allt eftersom man får mer kunskap om mekanismerna bakom symptomen. Det behövs alltså mer vetenskaplig forskning. Samhälleliga beslut som påverkar hela befolkningen skall grunda sig på vetenskaplig dokumentation.

Social- och hälsovårdsministeriet har redan under många år tagit mögelproblemet på allvar. Arbetshälsoinstitutet (TTL) och Institutet för hälsa och välfärd (THL) har utfört och utför kontinuerligt aktiv och långsiktig forskning för att identifiera problem med inomhusluft och för att utvärdera hälsoskador. Finländska experter har deltagit i internationellt forskningssamarbete. Experter från TTL har deltagit bland annat i den ovan nämnda Cochrane-översikten och experter från THL har arbetat med WHO-översikten.

Exponering för mögel har i regel samband med dålig byggnadsteknik eller reparationsteknik både i bostäder och på offentliga platser (t.ex. skolor). Statsrådet inledde under den förra regeringsperioden ett åtgärdsprogram, fukt- och mögeltalkot, under miljöministeriets ledning. Åtgärdsprogrammets primära mål är att förbättra kvaliteten i finländskt byggande samt utvärderingen av byggnadernas kondition och därigenom förebygga hälsoskador från mögel. Social- och hälsovårdsministeriet deltar aktivt i talkot och dess uppgift är bland annat att finna nya och snabbare metoder för att hitta mögelskadorna i byggnader särskilt då skadorna inte går att hitta med traditionella metoder. Fukt- och mögeltalkot fortsätter under den pågående regeringsperioden. Information om hur talkot fortskrider finns på Internet på adressen www.hometalkoot.fi.

Då exponering i arbetsmiljön lett till en sjukdom orsakad av fuktmikrobexponering ersätts sjukdomen som en yrkessjukdom genom arbetsgivarens lagstadgade olycksfallsförsäkring. Ersättningen förutsätter dock, att man kan visa på ett sannolikt, huvudsakligt orsakssamband mellan ex-poneringen i arbetet och sjukdomen. Att det finns en möjlighet att sjukdomen har samband med arbetsmiljön är inte tillräcklig förutsättning för yrkessjukdomsersättning. Orsakssambandet mellan exponering för en viss faktor och en viss sjukdom måste vara bevisad med hjälp av obestridlig och omfattande medicinsk forskning. Dessutom måste man ha tillgång till metoder för att konstatera och mäta exponeringen. Även verkningsmekanismen och dos-responsförhållandena mellan exponeringen och sjukdomen måste vara kända. Av detta skäl ersätts i samband med fuktmikrobexponering huvudsakligen de sjukdomar som nämns i förteckningen över yrkessjukdomar (astma, alveolit, ODTS). Den gällande lagstiftningen om yrkessjukdomar ger dock möjlighet till ersättning för yrkessjukdom även för andra sjukdomar än de som nämns i förteckningen, om de nämnda kraven på orsakssamband fylls.

Ersättning för yrkessjukdom förutsätter också bevis för att arbetstagaren har exponerats för fuktmikrober i sin arbetsmiljö i tillräcklig grad för att den sjukdom som diagnosticerats. Symptom på sjukdom på en arbetsplats är inte nödvändigtvis orsakade av förhållandena på arbetsplatsen, utan kan bero på exponering till exempel i bostadsmiljön, eftersom fuktskador är vanliga även i bostadshus och annanstans i miljön. Även i yrkessjukdomsdiagnostiken följer man den allmänna internationella klassificeringen av sjukdomar.

På grund av de problem som uppstod i praktiken lät ministeriet 2009 utarbeta en ny rekommendation för att underlätta yrkessjukdomsdiagnostiken gällande astma orsakad av fuktmikrobexponering på arbetsplatsen. Enligt rekommendationen skall arbetsplatsen använda PEF-arbetsplatsuppföljning i utvärderingen av orsakssamband. Bronkiella provokationstester behöver inte utföras. Rekommendationen har givits för kännedom till bland annat lungläkare och försäkringsanstalter som besluter om olycksfallsersättningar. Enligt information har försäkringsanstalterna börjat följa denna rekommendation. Rätten att få ersättning för symptom orsakade av mögel utreds som bäst i samband med att lagstiftningen om olycksfallsförsäkring förnyas.

I de fall man inte kan visa något orsakssamband mellan sjukdomen och exponering i arbetsmiljön, kan sjukförsäkrings-, folkpensions- och arbetspensionssystemet betala ersättning för arbetsoförmåga. När det gäller dessa förmåner har det ingen betydelse under vilka omständigheter sjukdomen har uppkommit, vilket är fallet för den lagstadgade olycksfallsförsäkringen.En försäkrad har enligt sjukförsäkringslagen rätt till sjukdagpenning för den tid han eller hon är förhindrad att utföra sitt arbete på grund av arbetsoförmåga till följd av sjukdom. Då man bedömer grunder för ersättning för arbetsoförmåga beaktar man förutom sjukdomen även sjukdomens inverkan på funktions- och arbetsförmåga och personens återstående arbetsförmåga. Det finns ingen rubrik eller kod som i sig är tillräcklig grund för sjukdomsförmåner. Förmånerna besluts alltid efter individuell bedömning av den sökandes situation.

En arbetstagare som på grund av sjukdom är förhindrad att utföra sitt arbete har rätt till lön för sjukdomstid till utgången av den nionde vardagen efter den dag han eller hon insjuknade enligt arbetsavtalslagen. Allmänt har man dock genom kollektivavtal kommit överens om en längre lönebetalningsskyldighetstid än så för arbetsgivaren. Folkpensionsanstaltens tolkning är inte möjlig att utvidga till arbetsgivarna, som har egna ansvarsområden och skyldigheter enligt lagar och kollektivavtal.

Även utkomststöd har sina bestämmelser. Det är en form av försörjning som kommer i sista hand och därför skall man först utreda personens möjlighet till utkomst från andra källor. Men enligt lagen om utkomststöd har var och en som är i behov av stöd och inte kan få sin utkomst genom förvärvsarbete, verksamhet som företagare, med hjälp av andra förmåner som tryggar utkomsten, genom andra inkomster eller tillgångar, genom omvårdnad från en sådan persons sida som är försörjningspliktig gentemot honom eller på något annat sätt rätt till utkomststöd. Det kan alltså bli aktuellt att bevilja utkomststöd ifall de nämnda förutsättningarna finns.

Olika lagstadgade förmåner har sina bestämmelser, med rätt att söka ändring i verkställighet i de individuella fallen hos de besvärsinstanser som respektive lag anger. Social- och hälsovårdsministeriet följer verkställigheten av lagar inom sitt ansvarsområde och vidtar nödvändiga åtgärder vid behov.

Helsingfors den 15 mars 2012

Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko