KIRJALLINEN KYSYMYS 1166/2014 vp
KK 1166/2014 vp - Pia Kauma /kok
Tarkistettu versio 2.1
Humanitaarinen tilanne Ukrainassa
Eduskunnan puhemiehelle
Ukrainan kriisi on johtanut vakavaan humanitaariseen
katastrofiin. Viime kevään jälkeen Venäjä-mielisten
kapinallisten ja hallituksen välisissä taisteluissa
on YK:n arvion mukaan kuollut jo yli 5 000 ihmistä.
Yli 600 000 ihmistä on paennut konfliktia naapurimaihin.
Myös maan sisäisistä pakolaisista on
tullut Ukrainalle kasvava ongelma. Venäjään
liitetyltä Krimin niemimaalta ja maan itäosien
konfliktialueilta on lähtenyt pakoon muualle Ukrainaan
jo lähes miljoona ihmistä. Viime kuukauden raskaat
taistelut Donetskin alueella ovat aiheuttaneet massiivista tuhoa
rakennuksille ja infrastruktuurille. Alueen peruspalvelut ovat käytännössä romahtaneet,
eikä apua ole voitu toimittaa kaikkialla perille heikon turvallisuustilanteen
vuoksi.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan noin 5,2
miljoonaa ukrainalaista asuu konfliktialueilla. Heistä 1,4
miljoonaa tarvitsisi kiireellisesti apua kylmän talven,
rahaongelmien ja palveluiden puutteen vuoksi. Suomen ulkoasiainministeriö on
koordinoinut humanitaarista apuaan UNHCR:n kautta. Järjestö pyrkii
kartoittamaan sisäisten pakolaisten tarpeita yhdessä Ukrainan
viranomaisten sekä YK- ja kansalaisjärjestöjen kanssa
ja auttaa hallitusta luomaan uutta lainsäädäntöä,
jolla pakolaisten asemaa voidaan parantaa. Humanitaarista apua pyritään
jakamaan kaikkein suurimmassa tarpeessa oleville ihmisille. Viime
elokuussa tehdyn apusuunnitelman koko on yhteensä noin
25 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on 500 000 euroa.
Kehitysapua on kritisoitu viime aikoina julkisuudessa tehottomuudesta.
Projektien todellinen vaikuttavuus on usein jäänyt
heikoksi kohdemaiden korruption ja muiden ongelmien vuoksi. Ukrainan
kriisialueella on meneillään akuutti hätätilanne,
jossa Suomen avulla voisi olla tärkeä merkitys.
Lähialueemme humanitaarisen katastrofin lieventämisen
tulisi olla ulkoasiainministeriön prioriteettilistan kärjessä.
Konfliktin eskaloituminen on edelleen todellinen ongelma.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Suomen
toimittamaa humanitaarista apua Ukrainan kriisialueille voidaan nopeasti
lisätä?
Helsingissä 20 päivänä helmikuuta
2015
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Pia Kauman /kok näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 1166/2014 vp:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Suomen
toimittamaa humanitaarista apua Ukrainan kriisialueille voidaan nopeasti
lisätä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Suomi myönsi humanitaarista apua Ukrainan kriisiin
vuonna 2014 miljoona euroa, josta 500 000 euroa kanavoitiin
Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n ja 500 000
euroa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta.
Parhaillaan käynnissä olevassa vuoden 2015 ensimmäisessä humanitaarisen
avun varainjaossa tullaan Ukrainan humanitaariseen kriisiin myöntämään
yhteensä 1 miljoonaa euroa. Tästä summasta
kanavoidaan 500 000 euroa terveydenhuollon tarpeisiin Maailman
terveysjärjestön WHO:n kautta ja 500 000
euroa UNHCR:n kautta pakolais- ja maan sisällä siirtymään
joutuneiden (IDP) kriisiin vastaamiseen.
Suomen Punaisen Ristin ulkoministeriölle 23.2.2015
lähettämään 500 000
euron suuruiseen ns. salamavetoomukseen on jo vastattu myönteisesti.
SPR:n ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liiton kautta kanavoitavalla
avulla tuetaan Ukrainan Punaista Ristiä ja katetaan erityisesti
materiaaliapua, kuten suojia, vaatetusta, kotitaloustarvikkeita
ja hygieniavälineitä. SPR lähettää maahan
myös kenttäkommunikaatioyksikön keräämään
viestintämateriaalia maan sisällä siirtymään
joutuneiden tilanteesta.
Suomen humanitaarisen avun kokonaissumma Ukrainalle (mukaan
lukien salamavetoomus) on tällä hetkellä vuosille
2014 ja 2015 2,5 miljoonaa euroa. Lisäksi sisäministeriö on
toimittanut yhteensä 300 000 euron arvosta telttoja
humanitaariseen käyttöön vuoden 2015
alussa. Yhteensä Suomi on tukenut Ukrainaa vuonna 2014 ja
vuoden 2015 alussa lähes 7 miljoonalla eurolla. Lisäksi
Suomi on varautunut neljällä miljoonalla eurolla
ns. Ukrainan jälleenrakennusapuun.
Suomen humanitaarisen avun linjauksen mukaisesti (2012) humanitaarinen
apu kanavoidaan YK-järjestöjen, kansainvälisen
Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen sekä EU-komission
humanitaarisen ja pelastuspalvelun pääosaston
(DG ECHO) sertifioimien kotimaisten järjestöjen
kautta. Apu perustuu humanitaarisiin periaatteisiin ja kansainväliseen
humanitaariseen oikeuteen ja sitä annetaan yksinomaan tarpeeseen perustuen,
ei muista syistä. Avun antamisen edellytyksenä on
ao. järjestön tarvearvioitu apuvetoomus, ja se
kohdennetaan löyhästi korvamerkattuna joko maittain
tai alueellisesti. Apu jaetaan kahdesti vuodessa, tammi—helmikuussa
ns. vuoden alun ensimmäisessä varainjaossa ja syys—lokakuussa.
Sen lisäksi voidaan akuutteihin kriiseihin myöntää apua
järjestöjen salamavetoomusten pohjalta.
Suomen avun painopiste on köyhimmissä kehitysmaissa
ja se kohdistuu kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten
avustamiseen.
Tällä hetkellä YK:n Ukrainan yhteisvetoomus on
arvoltaan alle 190 miljoonaa dollaria. 24.2.2015 julkaistu YK:n
tarkistettu tarvearvio Ukrainaan vuodelle 2015 on 316 miljoonaa
dollaria.
Parhaillaan käynnissä on useita muitakin vakavia
humanitaarisia kriisejä ja globaalisti humanitaarisen avun
tarvitsijoita on liki 78 miljoonaa ihmistä. Rahallisesti
suurimmat tarpeet ovat Syyrian kriisissä (7,2 miljardia
USD), Etelä-Sudanissa (2,58 miljardia USD), Irakissa (1,2
miljardia USD) ja Sudanissa (1 miljardi USD).
Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta
2015
Kehitysministeri Sirpa Paatero
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 1166/2014 rd undertecknat
av riksdagsledamot Pia Kauma /saml:
Vilka åtgärder ämnar regeringen
vidta för att det humanitära biståndet
som Finland sänder till krisområdet i Ukraina
snabbt ska kunna ökas?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
År 2014 beviljade Finland en miljon euro i humanitärt
bistånd för krisen i Ukraina. Av dessa kanaliserades
500 000 euro via Röda Korsets internationella
kommitté ICRC och 500 000 euro via FN:s flyktingorgan
UNHCR.
Den första utdelningen av medel för humanitärt
bistånd för år 2015 pågår
just nu och man kommer att bevilja sammanlagt en miljon euro för
den humanitära krisen i Ukraina. Av den här summan
kanaliseras 500 000 euro för hälso- och sjukvårdsbehov
via Världshälsoorganisationen WHO och 500 000
euro via UNHCR för att bemöta flyktingkrisen och
internflyktingkrisen (IDP).
Den 23 februari 2015 sände Finland Röda Kors
en så kallad blixtvädjan om 500 000 euro till
utrikesministeriet och pengarna har redan beviljats. Med det bistånd
som kanaliseras via FRK och Internationella rödakors- och
rödahalvmånefederationen stöds Röda
Korset i Ukraina och det täcker i synnerhet materiellt
bistånd, såsom skydd, kläder, hushållsartiklar,
och hygienartiklar. FRK sänder också en kommunikationsenhet till
landet för att samla in kommunikationsmaterial om internflyktingarnas
situation.
Finlands sammanlagda humanitära bistånd till Ukraina
(inklusive blixtvädjan) uppgår för närvarande
till 2,5 miljoner euro för åren 2014 och 2015.
Dessutom har inrikesministeriet i början av år
2015 levererat tält för humanitärt bruk
till ett värde av 300 000 euro. Finland har under år
2014 och början av år 2015 stöttat Ukraina
med närmare 7 miljoner euro. Dessutom har Finland reserverat
4 miljoner euro som återuppbyggnadsbistånd för
Ukraina.
I enlighet med Finlands riktlinje för humanitärt
bistånd (2012) kanaliseras det humanitära biståndet
via FN-organ, internationella Röda Korset och Röda
Halvmånen och de inhemska organisationer som certifierats
av Europeiska kommissionens generaldirektorat för humanitärt
bistånd och civilskydd (GD Echo). Biståndet baseras
på humanitära principer och internationell humanitär
rätt, och det är strikt behovsbaserat, utan andra överväganden.
En förutsättning för bistånd är
att organisationen gjort en behovsprövad vädjan
om hjälp, och biståndet fördelas vagt öronmärkt
antingen per land eller regionvis. Biståndet delas ut två gånger
per år, i januari—februari som är årets
första utdelning av medel, och i september—oktober.
Dessutom kan man för akuta kriser bevilja bistånd
utgående från blixtvädjanden från
organisationerna.
I Finlands biståndsarbete prioriteras de allra fattigaste
länderna och biståndet är inriktat på att hjälpa
de mest utsatta människorna.
För närvarande uppgår FN:s gemensamma vädjan
om bistånd till Ukraina till under 190 miljoner dollar.
Den 24 februari 2015 publicerade FN en reviderad behovsbedömning
för Ukraina för år 2015 och enligt den är
behovet 316 miljoner dollar.
Det pågår också många andra
allvarliga humanitära kriser just nu och globalt behöver
nästan 78 miljoner människor humanitärt
bistånd. De ekonomiskt största behoven finns i
krisens Syrien (7,2 miljarder USD), Sydsudan (2,58 miljarder USD),
Irak (1,2 miljarder USD) och Sudan (1 miljard USD).
Helsingfors den 13 mars 2015
Utvecklingsminister Sirpa Paatero