Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat sellaiset Suomen valtion, Suomen kansalaisten, Suomessa oleskelevien henkilöiden tai Suomessa toimivien yhteisöjen suhteita toisen valtion viranomaisiin, henkilöihin tai yhteisöihin koskevat asiakirjat, joista tiedon antaminen aiheuttaisi vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille tai edellytyksille toimia kansainvälisessä yhteisössä. Saman momentin 9 kohdan mukaan salassa pidettäviä asiakirjoja ovat myös suojelupoliisin ja muiden viranomaisten asiakirjat, jotka koskevat valtion turvallisuuden ylläpitämistä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna valtion turvallisuutta.

Yksilöimättömien vihjetietojen käsittelyssä kiinnitetään erityistä huomiota perustuslaissa turvatun yksityisyyden suojan toteutumiseen. Toisaalta tämän ja aihepiiriin liittyvien tietojen salassa pidettävyyden vuoksi myös viranomaisten mahdollisuus oikaista perättömiä huhuja on rajallinen. Tähän tapaukseen liittyvien erilaisten huhujen lähteiden osalta on kuitenkin huomattava, että suojelupoliisin mukaan kysymyksessä mainitun listan ovat nähneet vain sellaiset henkilöt, joilla on ollut virkatehtäviensä vuoksi tarve saada tieto siitä. Puheena olevan listan ovat voineet nähdä ainoastaan salassapitovelvolliset, virkavastuulla toimivat virkamiehet. Tämä on syytä ottaa huomioon arvioitaessa lähteiksi väitettyjen tahojen luotettavuutta. Kysymyksessä mainitut nimet eivät ole kyseessä olevalla listalla.

Helsingin hallinto-oikeus on 2.4.2003 tekemällään päätöksellä hylännyt valituksen suojelupoliisin päätöksestä olla antamatta Stasi-tutkimuksiin liittyvää asiakirjaa. Hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Poliisin lakisääteisenä tehtävänä on suorittaa esitutkinta niissä tapauksissa, joissa on syytä epäillä rikosta. Esitutkinnan keskeisenä tehtävänä on selvittää kussakin tapauksessa tapahtumainkulku ja tarvittaessa saattaa esitutkinta-aineisto syyttäjäviranomaiselle syyteharkinnan suorittamista varten. Esitutkinta tulee voida kaikissa tapauksissa suorittaa ilman tutkinnan politisointia, joka pahimmillaan saattaa vaarantaa asianosaisten oikeusturvan ja jopa maamme kansallista etua.

Suojelupoliisi on ottanut Stasi-tutkimuksissaan huomioon oman valvonta-aineistonsa sekä muut tähän mennessä haltuunsa saamansa tiedot. Niiden pohjalta on saatettu loppuun lainsäädännön edellyttämät, kulloistenkin tietojen laadusta riippuneet eriasteiset toimet esille tulleiden henkilöiden Stasi-kytkentöjen selvittämiseksi. Saadun selvityksen perusteella suojelupoliisilla ei ole ollut vain oikeutta, vaan myös lakisääteinen velvollisuus ryhtyä julkisuudessakin esille nousseisiin Stasi-tutkimuksiin.

Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande:

Enligt 24 § 1 mom. 2 punkten lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet är sådana handlingar sekretessbelagda som gäller förhållandet mellan finska staten, finska medborgare, personer som vistas i Finland eller sammanslutningar som är verksamma i Finland och myndigheter, personer eller sammanslutningar i en främmande stat, om utlämnandet av uppgifter ur dem skulle medföra skada för Finlands internationella förhållanden eller förutsättningar att delta i internationellt samarbete. Enligt 9 punkten i samma moment är även skyddspolisens och andra myndigheters handlingar som gäller upprätthållande av statens säkerhet sekretessbelagda, om det inte är uppenbart att utlämnandet av uppgifter ur dessa inte äventyrar statens säkerhet.

När det gäller hanteringen av icke specificerade tips fästs särskild uppmärksamhet vid hur det integritetsskydd förverkligas som tryggas enligt grundlagen. Med hänsyn till att detta fall och uppgifter som anknyter till temat är sekretessbelagda, är också myndigheternas möjligheter att rätta till ogrundade rykten begränsade. I fråga om källorna till olika rykten som hänför sig till det aktuella fallet bör man emellertid beakta att enligt skyddspolisen har den i spörsmålet nämnda listan endast setts av sådana personer som på grund av sina tjänsteuppgifter har haft behov av att få uppgifter om den. Endast tjänstemän som har tystnadsplikt och som handlar under tjänsteansvar har fått se den aktuella listan. Detta är skäl att beakta då man bedömer hur pålitliga de påstådda källorna är. De namn som nämns i spörsmålet finns inte på den aktuella listan.

Helsingfors förvaltningsdomstol har genom sitt utslag av den 2 april 2003 förkastat besvären över skyddspolisens beslut att inte överlåta dokument som anknyter till Stasi-undersökningarna. Besvär över förvaltningsdomstolens beslut har anförts hos högsta förvaltningsdomstolen.

Till polisens lagstadgade uppgifter hör att utföra förundersökning då det föreligger skäl att misstänka ett brott. En viktig uppgift vid förundersökningen är att i varje enskilt fall utreda händelseförloppet och vid behov föra förundersökningsmaterialet till åklagarmyndigheten för åtalsprövning. Förundersökning skall alltid kunna utföras utan politisering av undersökningen. En politisering kan i värsta fall äventyra parternas rättsskydd och rentav vårt lands nationella bästa.

Skyddspolisen har i sina Stasi-undersökningar beaktat uppgifterna i sitt eget övervakningsmaterial samt andra uppgifter som den har haft tillgång till. Utgående från dessa uppgifter har man slutfört olika åtgärder som lagstiftningen kräver för att utreda respektive personers Stasi-anknytning. Utgående från erhållen utredning har skyddspolisen inte endast haft rätt, utan även lagstadgad skyldighet att inleda de Stasi-undersökningar som även fått offentlighet.