Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallituksen päätöksessä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanossa on tavoite iäkkäiden laitoshoidon vähentämisestä. Sama tavoite on linjattu jo vanhuspalvelulaissa ja sen toimeenpanoa tukevassa laatusuosituksessa. Päätös vahvistaa kunnissa jo meneillään olevaa rakennemuutosta ja vauhdittaa sitä. Rakennepoliittinen ohjelma tukee nykyisen hallituksen ohjelmaan sisältyvää tavoitetta avo- ja laitoshoidon rajanvedon asteittaisesta poistamisesta. Ikääntyneiden laitoshoito terveyskeskussairaaloissa ja vanhainkodeissa on vähentynyt 2000-luvulla. Sen sijaan tehostettu palveluasuminen on lisääntynyt. Lisäksi ryhmäkoteja tehostetun palveluasumisen yksiköissä on nykyisin enemmän.

Laitospaikkoja vähennettäessä on samanaikaisesti kehitettävä asumisen vaihtoehtoja. Keväällä 2013 on annettu Valtioneuvoston periaatepäätös ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta. Siinä sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt hyvää yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa. Periaatepäätöksen toimeenpano on meneillään ja tukee osaltaan rakennemuutosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on korostanut iäkkään ihmisen oikeutta kodikkaaseen asuin- ja hoitoympäristöön ja arkeen silloinkin, kun hänen toimintakykynsä ja terveydentilansa edellyttää hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Laitos laitoskulttuureineen ja -ympäristöineen ei välttämättä ole tarkoituksenmukaisin vaihtoehto ympärivuorokautiseen hoivaan. Ikääntyneet ihmiset tarvitsevat nykyistä kodinomaisempaa pitkäaikaishoivaa ja ennen kaikkea terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja. Tätä vanhuspalvelulaissa korostetaan. Näin voidaan vaikuttaa tuleviin palvelutarpeisiin myös pidemmällä aikavälillä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan 31.1.2014 mennessä toimintaohjelma. Sillä varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen, mm. laitospaikkojen vähentämisen osalta. Toimintaohjelma sisältää mm. täsmäohjauksen ja valvonnan, joiden pohjana ovat THL:n kyselyllä kerätyt kattavat tiedot tilanteesta ennen vanhuspalvelulain voimaan tuloa sekä sen jälkeen. Käytettävissä olevan tiedon pohjalta arvioidaan, missä kunnissa on ongelmia. Näin valvontaa voidaan kohdistaa erityisesti sinne. Valvira koordinoi tehostettua valvontaa. Syksyllä 2013 toteutetun ns. vanhuspalvelulain toimeenpanon aluekierroksen jatkoksi toteutetaan keväällä 2014 alkaen uusi kierros. Siellä ovat esillä erityisesti palvelurakenteen uudistamiseen liittyvät kysymykset.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

I regeringens beslut om genomförande av det strukturpolitiska programmet målet är att den slutna vården av äldre ska minskas. Samma mål ingår redan i äldreomsorgslagen och i den kvalitetsrekommendation som stöder genomförandet av lagen. Det beslutet om att starkar och påskyndar den strukturomvandling som redan pågår i kommunerna. Det strukturpolitiska programmet stöder genomförandet av målet i det nuvarande regeringsprogrammet om att gradvis slopa gränserna mellan öppen- och slutenvård. På 2000-talet har andelen slutenvård av åldringar minskat på hälsocentralsjukhus och ålderdomshem, medan det effektiviserade serviceboendet ökat. Grupphem vid enheter för effektiviserat serviceboende finns nuförtiden mer.

När antalet platser inom slutenvården minskar måste man utveckla andra boendealternativ. Våren 2013 utfärdade statsrådet ett principbeslut om ett utvecklingsprogram för äldreboende. I det här programmet har samarbetet mellan social- och hälsovårdsministeriet och miljöministeriet varit gott. Principbeslutet genomförs för närvarande, vilket för sin del stöder strukturomvandlingen.

Social- och hälsovårdsministeriet betonat äldre människors rätt att bo i en hemlik boende- och vårdmiljö och till en vardag också när deras funktionsförmåga och hälsotillstånd kräver vård och omvårdnad dygnet runt. Slutenvården med sin institutionella kultur och miljö är inte nödvändigtvis det lämpligaste alternativet för den som behöver vård dygnet runt. Äldre människor behöver få långtidsomvårdnad som är mer hemlik än vad nu är fallet och framför allt service som främjar deras hälsa och funktionsförmåga. Detta betonas i äldreomsorgslagen. På detta sätt kan man påverka kommande servicebehov också på längre sikt.

Vid social- och hälsovårdsministeriet kommer man senast den 31 januari 2014 att ha förberett ett handlingsprogram som ska garantera att målen uppnås. I programmet anges bl.a. hur arbetet ska inriktas och övervakas baserat på heltäckande uppgifter som Institutet för hälsa och välfärd samlat in genom en enkät om situationen dels innan, dels efter att äldreomsorgslagen trädde i kraft. Utifrån stående information görs en bedömning av vilka kommuner som har problem, vilket gör att övervakningen särskilt kan inriktas på dem. Valvira samordnar den effektiviserade övervakningen. Regionrundan hösten 2013 i samband med genomförandet av den s.k. äldreomsorgslagen fortsätter våren 2014 med en ny runda där man i första hand kommer att ta upp frågor som gäller reformen av servicestrukturen.