KIRJALLINEN KYSYMYS 12/2005 vp
KK 12/2005 vp - Sari Essayah /kd
Tarkistettu versio 2.0
Äänioikeusilmoitusten kieliversiot
Eduskunnan puhemiehelle
Maassamme on erinomainen käytäntö ilmoittaa ennen
vaaleja jokaiselle äänioikeutetulle hänen äänioikeudestaan
ja äänestyspaikastaan. Ilmoitus annetaan lain
mukaan suomen tai ruotsin kielellä. Viimeksi kuluneiden
10—15 vuoden aikana on maahanmuuttajien määrä kasvanut.
Valitettavasti kotouttamistoimet eivät ole onnistuneet
niin hyvin, että heistä läheskään
kaikki pystyisivät selviytymään suomen
tai ruotsin virkakielellä.
Käytännössä ovat eri alojen
viranomaiset, esimerkiksi työvoimaministeriö,
tuottaneet tietoa maahanmuuttajille useilla eri kielillä.
Myös sellaisissa kunnissa, joissa on paljon maahanmuuttajia,
on kunnan palveluista tuotettu monenkielistä tietoa. Palvelukielinä on
käytetty esimerkiksi englantia, venäjää,
arabiaa ja kurdia.
Viime syksyn kunnallisvaalien aikaan moni maahanmuuttaja ei
ollut ymmärtänyt saamansa äänioikeusilmoituksen
sisältöä, ja ilmoitusposti oli jopa heitetty
pois. Tuntumaksi jäi, että monelta jäi äänioikeus
käyttämättä pelkästään
kieliongelmien vuoksi. Jotta kansalaiset eivät joutuisi eriarvoiseen
asemaan, pitäisi olla mahdollista tuottaa äänioikeusilmoituksia
myös esimerkiksi edellä mainituilla palvelukielillä äänioikeutetun kielen
mukaan. Vähintään ilmoituksen olisi oltava
suomen ja ruotsin kielen lisäksi englannin kielellä.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Ryhtyykö hallitus selvittämään
maahanmuuttajien äänioikeuden käyttämättä jättämistä kieliongelmien
vuoksi ja
aikooko hallitus ryhtyä valmistelemaan tarvittavien
palvelukielien käyttöönottoa äänioikeusilmoituksissa?
Helsingissä 3 päivänä helmikuuta
2005
Eduskunnan
puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sari Essayahin /kd näin
kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 12/2005 vp:
Ryhtyykö hallitus selvittämään
maahanmuuttajien äänioikeuden käyttämättä jättämistä kieliongelmien
vuoksi ja
aikooko hallitus ryhtyä valmistelemaan tarvittavien
palvelukielien käyttöönottoa äänioikeusilmoituksissa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Perustuslain (731/1999) 14 §:n
mukaan Suomessa asuvalla ulkomaalaisella on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa
ja kunnallisissa kansanäänestyksissä,
ja julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön
mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa
häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
Vaalilain (714/1998) 2 §:n
2 momentin mukaan europarlamenttivaaleissa äänioikeutettuja
ovat myös ne Euroopan unionin muun jäsenvaltion
kansalaiset, jotka asuvat Suomessa ja ovat ilmoittautuneet täällä äänioikeutetuiksi.
Vaalilain 21 §:n mukaan Väestörekisterikeskus
laatii jokaiselle äänioikeusrekisteriin otetulle
henkilölle ilmoituskortin (ilmoitus äänioikeudesta)
ja lähettää kortit viimeistään
torstaina 24. päivänä ennen vaalipäivää niille äänioikeutetuille,
joiden osoite on tiedossa. Ilmoituskortti on suomenkielinen, jos
väestötietojärjestelmään
on henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi
merkitty suomi, ja ruotsinkielinen, jos henkilön äidinkieleksi
on merkitty islanti, norja, ruotsi tai tanska tai asiointikieleksi
on merkitty ruotsi. Jos äidinkieli on jokin muu ja asiointikieltä ei
ole merkitty, kortti kirjoitetaan yksikielisessä kunnassa kunnan
kielellä ja kaksikielisessä kunnassa kunnan enemmistön
kielellä. Ahvenanmaalla vakinaisesti asuville lähetetään
ruotsinkielinen kortti ja ulkomailla vakinaisesti asuville muuttumattomien
tietojen osalta kaksikielinen kortti.
Asiointikielestä säädetään
väestötietolain (507/1993)
4 §:n 1 momentin 4 kohdassa, jonka mukaan Suomen
kansalaisesta tallennetaan väestötietojärjestelmään
henkilön ilmoittamat tiedot äidinkielestä ja
asiointikielestä, suomesta tai ruotsista, jos kumpikaan
näistä ei ole henkilön äidinkieli.
Lain 4 §:n 4 momentissa puolestaan todetaan, että ulkomaalaisesta
voidaan tallettaa samat tiedot, jos se on mm. Suomessa asumisen vuoksi
tarpeen.
Mainittakoon myös, että kielilain (423/2003) 19 §:n
3 momentin mukaan mm. viranomaisten lähettämissä ilmoituksissa
on käytettävä vastaanottajan kieltä (suomea
tai ruotsia), jos se on tiedossa tai kohtuudella selvitettävissä,
taikka sekä suomea että ruotsia. Saamen kielilain (1086/2003)
8 §:n 5 momentin mukaan yleisten vaalien tai kansanäänestysten
ilmoituskortteja ei laadita saamen kielellä.
Vaikka ilmoituskortteja ei siis olekaan lähetetty kuin
suomen- ja ruotsinkielisinä, on kuitenkin huomattava, että europarlamenttivaaleissa
ja kunnallisvaaleissa Väestörekisterikeskus informoi
vaalilain 22 §:n mukaisesti henkilökohtaisella
kirjeellä Suomessa asuvia ulkomaalaisia äänioikeudesta
ja vaalioikeudesta sekä menettelystä, joka on
tarpeen äänioikeuden käyttämiseksi
ja vaalikelpoisuuden toteuttamiseksi. Tämä kirje
on ollut suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen.
Oikeusministeriö pitää tärkeänä,
että myös Suomessa asuvat ulkomaalaiset voivat
mahdollisimman vaivattomasti käyttää vaali-
ja osallistumisoikeuksiaan. Ministeriö tulee jatkossa omalta osaltaan
selvityttämään, millaisia toimenpiteitä tämän
tavoitteen toteuttamiseen tarvitaan.
Helsingissä 23 päivänä helmikuuta
2005
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 12/2005 rd undertecknat
av riksdagsledamot Sari Essayah /kd:
Har regeringen för avsikt att utreda det att invandrarna
inte använde sin rösträtt på grund
av språkproblem och
ämnar regeringen vidta åtgärder
för att bereda ibruktagande av behövliga servicespråk
i anmälan om rösträtt?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Enligt 14 § i grundlagen (731/1999)
har varje i Finland bosatt utlänning rätt att
rösta i kommunalval och kommunala folkomröstningar
och det allmänna skall främja den enskildes möjligheter att
delta i samhällelig verksamhet och att påverka
beslut som gäller honom eller henne själv. Enligt
2 § 2 mom. i vallagen (714/1998) är
röstberättigade vid Europaparlamentsvalet också medborgare
i andra medlemsstater i Europeiska unionen som bor i Finland och
som här har anmält sig som röstberättigade.
Enligt 21 § i vallagen utarbetar Befolkningsregistercentralen över
var och en som införts i rösträttsregistret
ett meddelandekort (anmälan om rösträtt)
och sänder det senast torsdagen den 24 dagen före
valdagen till de röstberättigade vilkas adress är
känd. Meddelandekortet är finskspråkigt
om det i befolkningsdatasystemet har registrerats att personens
modersmål eller kontaktspråk är finska,
och svenskspråkigt om det i befolkningsdatasystemet har
registrerats att personens modersmål är isländska,
norska, svenska eller danska eller om kontaktspråket är
svenska. Om modersmålet är något annat
och det inte finns någon uppgift om kontaktspråket
skrivs kortet i en enspråkig kommun på kommunens
språk och i en tvåspråkig kommun på kommunens
majoritetsspråk. För dem som bor stadigvarande
på Åland sänds ett svenskspråkigt
kort och för dem som bor stadigvarande utomlands sänds
ett tvåspråkigt kort om uppgifterna är
oförändrade.
I 4 § 1 mom. 4 punkten i befolkningsdatalagen
(507/1993) föreskrivs om kontaktspråket. Enligt
denna punkt registreras i befolkningsdatasystemet i fråga
om finska medborgare de uppgifter som personen lämnat om
modersmål och kontaktspråk, finska eller svenska,
om ingetdera av dessa språk är personens modersmål.
I lagens 4 § 4 mom. bestäms
att samma uppgifter kan registreras om en utlänning om
det är behövligt bland annat på grund
av boende i Finland.
Det bör också nämnas att enligt 19 § 3 mom.
i språklagen (423/2003) skall
bland annat i meddelanden som myndigheten sänder användas
mottagarens språk (finska eller svenska) om myndigheten
vet vilket det är eller utan oskäligt besvär kan
ta reda på det, eller använda både finska
och svenska. I 8 § 5 mom. i samiska språklagen (1086/2003)
föreskrivs att meddelandekort för val och folkomröstningar
inte upprättas på samiska.
Det bör också påpekas att även
om meddelandekortet inte har sänts på andra språk än
finska och svenska, enligt 22 § i vallagen informerar
befolkningsregistercentralen vid Europaparlamentsvalet och kommunalvalet
med ett personligt brev utlänningar som bor i Finland om
att de kommer att ha rösträtt och vara valbara
vid valet samt om det förfarande som skall iakttas för
utövande av rösträtten och
rätten att bli uppställd som kandidat. Detta brev
har varit finsk-, svensk- och engelskspråkigt.
Justitieministeriet anser att det är viktigt att även
utlänningar som bor i Finland så lätt
som möjligt kan utöva sin rätt att rösta
och delta i valet. Ministeriet kommer i fortsättningen
att för sin del utreda vilka åtgärder
som behövs för att detta mål kan nås.
Helsingfors den 23 februari
2005
Justitieminister Johannes Koskinen