KIRJALLINEN KYSYMYS 1238/2014 vp

KK 1238/2014 vp - Pirkko Ruohonen-Lerner /ps 

Tarkistettu versio 2.1

Ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Nykyinen laki ehdokkaan vaalirahoituksesta (273/2009) tuli voimaan 1.5.2009. Laissa säädetään ehdokkaan vaalirahoituksesta ja sen ilmoittamisesta eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa, kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa. Lakiin vuonna 2010 tehdyt muutokset (L 684/2010) tulivat voimaan 1.9.2010. Vaalirahoituksella tarkoitetaan laissa rahoitusta, jolla katetaan ehdokkaan vaalikampanjan toteuttamisesta aikaisintaan kuusi kuukautta ennen vaalipäivää ja viimeistään kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen aiheutuneita kuluja riippumatta siitä, milloin nämä maksetaan.

Vaalirahoituslain mukaan ehdokkaat voivat tehdä vaalirahoituksestaan vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen verkkopalvelussa tai lomakkeella. Vaalirahoitusta on valvonut 1.5.2009 lähtien Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV). Puoluerahoitusta VTV on valvonut 1.9.2010 lähtien. Vaalirahoituslain 11 §:n mukaan Valtiontalouden tarkastusviraston on julkistettava ennakkoilmoitukset viipymättä.

Vaalirahoituslainsäädännön uudistamisen tarkoituksena oli lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua. Lain mukaan ilmoitusvelvollisia ovat kuitenkin vain eduskuntavaaleissa valituiksi tulleet ja varalle sijoittuneet sekä vastaavasti europarlamenttivaaleissa parlamentin jäseniksi valitut ja varajäseniksi sijoittuneet. Valitsematta jääneiden ehdokkaiden ei tarvitse ilmoitusta tehdä. Näin ollen suurin osa ehdokkaiden vaalirahoituksesta jää kokonaan ilmoittamatta ja suurin osa rahoituksen alkuperästä pysyy hämärän peitossa.

Sekä eduskuntavaaleissa että Euroopan parlamentin vaaleissa ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolella on suuri joukko ehdokkaita, joiden vaalikampanjoita voidaan rahoittaa täysin anonyymisti merkittävillä summilla. Yleensä eduskuntavaaliehdokkaat ovat kotikuntiensa vaikutusvaltaisimpia kuntapäättäjiä. Jo tämänkin vuoksi olisi saatava päivänvaloon, mitkä tahot heidän vaalikampanjoitaan rahoittavat. Euroopan parlamentin vaaleissa ja eduskuntavaaleissa kampanjat voivat kasvaa massiivisiksi. Esimerkiksi vuoden 2014 eurovaaleissa useiden suomalaisten ehdokkaiden kampanjakulut ylittivät 100 000 euroa. Koska kampanjoissa liikkuu suuria summia rahaa, jokaisen kansalaisen olisi halutessaan saatava tietää, mistä kunkin ehdokkaan vaalirahoitus on peräisin.

Poliittiset puolueet käyttävät huomattavaa yhteiskunnallista valtaa. Puolueiden keskinäiset suhteet ratkaistaan vaaleissa, joissa rahan merkitys on viime vuosina kasvanut. Kansalaisten kiinnostus vaalikampanjoiden ja puolueiden rahoitusta kohtaan on oikeutettua. Päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi ilmoitusvelvollisuus on saatava koskemaan kaikkia eduskuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa ehdolla olevia. Myös ennakkoilmoituksen tekeminen on säädettävä ehdokkaiden kohdalla laissa pakolliseksi.

Vuonna 2011 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:n vaalitarkkailun asiantuntijaryhmä esitti, että Suomessa voitaisiin harkita esimerkiksi pakollista vaaleja edeltävää vaalirahoitusilmoitusta, käteislahjoitusten rajoittamista sekä valitsematta jääneiden ehdokkaiden kampanjarahoituksen tarkastamista.

Suomessa tulisi aidosti kiinnittää huomiota Euroopan neuvoston korruption vastaisen elimen (GRECO) periaatteisiin poliittisen rahoituksen avoimuuden lisäämisestä ja sen valvonnan tehostamisesta. Parhaiten näitä periaatteita voidaan edistää säätämällä laki, jonka mukaan kaikki europarlamenttivaalien ja eduskuntavaalien ehdokkaat ovat ilmoitusvelvollisia vaalirahoituksestaan ennen vaaleja ja vaalien jälkeen. Niin kutsutun harmaan vaalirahoituksen esille saaminen ja talousrikollisuuteen kytkeytyvän rahoituksen karsiminen päätöksenteon taustalta ovat tärkeitä tavoitteita. Samalla vahvistettaisiin poliittisen järjestelmämme kaipaamaa hyväksyttävyyttä ja luottamusta demokraattista päätöksentekoa kohtaan, mikä voisi nostaa kansalaisten äänestysaktiivisuuden pohjoismaiselle tasolle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamiseksi?

Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2015

  • Pirkko Ruohonen-Lerner /ps

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lernerin /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1238/2014 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Vuosina 2009—2010 uudistettua vaali- ja puoluerahoituslainsäädäntöä (laki ehdokkaan vaalirahoituksesta 273/2009 ja puoluelain muutokset 683/2010) on vähintään kertaalleen sovellettu kaikissa eri vaaleissa: europarlamenttivaaleissa 2009 ja 2014, eduskuntavaaleissa 2011, presidentinvaalissa 2012 ja kunnallisvaaleissa 2012. Euroopan neuvoston korruption vastainen elin GRECO on vuonna 2011 todennut Suomen uudistetun lainsäädännön parantaneen merkittävästi poliittisen rahoituksen läpinäkyvyyttä.

Olen 21.11.2014 asettanut työryhmän selvittämään vaali- ja puoluerahoituslainsäädännön tarkistamistarpeita 1.12.2014—15.4.2015 väliseksi toimikaudeksi. Työryhmään on kutsuttu jäseniksi edustaja kahdeksasta eduskunnassa edustettuna olevasta puolueesta ja asiantuntijoita oikeusministeriöstä, valtioneuvoston kansliasta ja Valtiontalouden tarkastusvirastosta. Ministeri Lauri Tarasti toimii työryhmän pysyvänä asiantuntijana.

Työryhmän tehtävänä on selvittää vaali- ja puoluerahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnöissä TrVM 9/2013 vp ja TrVM 6/2014 vp esitettyjen havaintojen pohjalta ja tehdä ehdotukset lainsäädännön tai muun sääntelyn tarkistamiseksi tarvittavilta osin. Työryhmä käsittelee toimeksiantonsa mukaisesti myös ehdotuksia siitä, että ennakkoilmoituksista tulisi tehdä pakollisia ja että ilmoitusvelvollisten alaa laajennettaisiin.

Työryhmän ehdotusten perusteella oikeusministeriössä ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamiseksi seuraavalla hallituskaudella.

Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2015

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1238/2014 rd undertecknat av riksdagsledamot Pirkko Ruohonen-Lerner /saf:

Vad avser regeringen göra för att ändra lagen om kandidaters valfinansiering?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Lagstiftningen om val- och partifinansiering, som reviderats 2009—2010 (lagen om kandidaters valfinansiering 273/2009 och ändringarna i partilagen 683/2010), har åtminstone en gång tillämpats i alla olika val: i europaparlamentsvalet 2009 och 2014, i riksdagsvalet 2011, i presidentvalet 2012 och i kommunalvalet 2012. Europarådets organ mot korruption GRECO har 2011 konstaterat att den reviderade finländska lagstiftningen avsevärt ökat transparensen i den politiska finansieringen.

Jag har 21.11.2014 inrättat en arbetsgrupp för att utreda behoven av att se över lagstiftningen om val- och partifinansiering för en mandatperiod som sträcker sig mellan 1.12.2014 och 15.4.2015. Företrädare från åtta partier som är företrädda i riksdagen och sakkunniga från justitieministeriet, statsrådets kansli och statens revisionsverk har bjudits in som medlemmar av arbetsgruppen. Minister Lauri Tarasti fungerar som permanent sakkunnig i arbetsgruppen.

Arbetsgruppen har till uppgift att utreda behovet av att revidera lagstiftningen om val- och partifinansiering utifrån de observationer som lagts fram i betänkandena ReUB 9/2013 rd och ReUB 6/2014 rd av riksdagens revisionsutskott och att framföra förslag om justering av lagstiftningen eller den övriga regleringen till nödvändiga delar. I enlighet med sitt uppdrag behandlar arbetsgruppen också förslag om att förhandsredovisningar borde göras obligatoriska och att omfattningen på redovisningsskyldigheten ska utvidgas.

Utifrån arbetsgruppens förslag vidtar justitieministeriet nödvändiga åtgärder för att ändra lagen om kandidaters finansiering under nästa regeringsperiod.

Helsingfors den 7 april 2015

Justitieminister Anna-Maja Henriksson