KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2008 vp
KK 133/2008 vp - Kimmo Sasi /kok ym.
Tarkistettu versio 2.0
Kirjeäänestyksen järjestäminen
ulkosuomalaisille
Eduskunnan puhemiehelle
Ulkosuomalaisten parlamentin edustajat kävivät 4.3.2008
ja esittivät, että kirjeäänestäminen
on ulkokansalaisten kannalta toimiva vaihtoehto. Jopa 47 maata ympäri
maailmaa ja suurin osa Euroopan maista ovat jo mahdollistaneet kirjeäänestyksen
ulkokansalaisilleen. Kirjeäänestys on käytössä joko
pelkästään tai yhdessä toisten menetelmien
kanssa. Yleisimmin on sallittu yhtä aikaa sekä henkilökohtaisesti äänestäminen
konsulaatissa että kirjeäänestäminen.
Kirjeäänestys on käytössä mm.
Australiassa, Kanadassa, USA:ssa ja Uudessa Seelannissa. Euroopan maista
kirjeäänestys on käytössä seuraavissa maissa:
Belgia, Bosnia Hertsegovina, Espanja, Gibraltar, Irlanti, Iso-Britannia,
Italia, Itävalta, Hollanti, Latvia, Liechtenstein, Liettua,
Luxemburg, Norja, Portugali, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Sveitsi, Tanska
ja Viro.
Ulkosuomalaisten parlamentin edustajat uskovat, että ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus
nousisi
huomattavasti, jos kirjeäänestys saataisiin meilläkin
vaihtoehtoiseksi ennakkoäänestystavaksi ulkomailla
ennakkoäänestysaikaan oleskeleville tai asuville.
Kirjeäänestys on teknisesti helppo toteuttaa,
eikä se vaadi suuria investointeja laitteistoihin tai ohjelmistoihin.
Ulkosuomalaisten parlamentin edustajat ehdottivat esimerkiksi
Ruotsin mallin mukaista toimintaa: Äänestäjä voisi
tilata kirjeäänestysmateriaalin joko
Suomesta keskusvaalilautakunnalta tai Suomen edustustoista ulkomailla
(samat kuin ennakkoäänestyspaikat). Äänestystilanteessa
vaalisalaisuuden ja äänestäjän
henkilöllisyyden voisivat todistaa allekirjoituksellaan
kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä.
Lisäksi he ehdottivat, että vaalilakia muutetaan
niin, että kirjeäänestys tulisi voimaan
ulkosuomalaisille jo eduskuntavaaleissa 2011.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi
seuraavan kysymyksen:
Onko hallituksella tarkoitus muuttaa vaalilakia siten, että ulkomailla
asuville tai äänestysaikaan ulkomailla oleskeleville äänioikeutetuille
Suomen kansalaisille annetaan mahdollisuus äänestää myös
kirjeitse?
Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta
2008
- Kimmo Sasi /kok
- Jacob Söderman /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies,
olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja
Kimmo Sasin /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 133/2008 vp:
Onko hallituksella tarkoitus muuttaa vaalilakia siten, että ulkomailla
asuville tai äänestysaikaan ulkomailla oleskeleville äänioikeutetuille
Suomen kansalaisille annetaan mahdollisuus äänestää myös
kirjeitse?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Oikeusministeriö suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti
ulkosuomalaisparlamentin aloitteeseen sallia kirjeäänestysmahdollisuus
ulkosuomalaisille, mutta toteaa samalla, että asia sisältää myös
joitakin periaatteellisia kysymyksiä, joita on syytä tarkkaan
pohtia.
Kirjeäänestysmenettely epäilemättä helpottaisi
merkittävästi niiden ulkosuomalaisten äänestämistä,
jotka asuvat äänestysaikaan sellaisessa paikassa,
josta on kohtuuttoman pitkä matka äänestyspaikalle,
joka ulkomailla on jokin Suomen edustusto tai sen toimipiste. Vuoden
2007 eduskuntavaaleissa ulkomailla olevia ennakkoäänestyspaikkoja
oli yhteensä 234 yhteensä 87 valtiossa. Monille
ulkosuomalaisille äänestyspaikat ovat melko lähelläkin,
mutta monille taas niin kaukana, että äänioikeuden
käyttämiselle voidaan katsoa muodostuvan tosiasiallinen
este.
Kirjeäänestysmenettely kuitenkin poikkeaisi selkeästi
siitä Suomen vaalien toimittamisen periaatteesta, että äänestys
tapahtuu vaaliviranomaisen edessä, jotta voidaan turvata
vaalitoimituksen yleinen luotettavuus sekä äänestäjien
vaalisalaisuus ja vaalivapaus. Ilman viranomaisvalvontaa toimitetussa äänestyksessä
mahdollisiksi tulisivat
esimerkiksi äänestäjän painostaminen tai
manipulointi, äänten osto ja myynti sekä myös vapaaehtoinen
vaalisalaisuuden rikkominen. Jos väärinkäytöksiä esiintyisi,
niiden estäminen ja todentaminen jälkikäteen
olisi kirjeäänestyksessä käytännössä mahdotonta.
Periaatteellinen kysymys on myös se, kuka saisi äänestää kirjeitse.
Perustuslain 6 §:n mukaisesti kansalaiset ovat yhdenvertaisia
lain edessä. Ulkosuomalaisparlamentin ehdotus koskisi kirjeäänestyksen
sallimista lähinnä ulkosuomalaisille. Ulkosuomalaiset
asuvat ennakkoäänestyspaikkoina toimivien Suomen
edustustojen toimipisteiden sijaintiin nähden hyvin erilaisten
matkojen päässä. Joillakin, esimerkiksi
Australiassa asuvilla matkaa äänestyspaikalle
saattaa kertyä useita satoja kilometrejä, mutta
esimerkiksi Ruotsissa asuvien äänestysmatkoja
voidaan nykyisinkin pitää varsin kohtuullisina,
koska äänestyspaikkoja siellä on paljon.
Tärkeä kysymys on myös se, tulisiko kirjeäänestys
sallia muillekin ulkomailla oleskeleville kuin ulkosuomalaisille, esimerkiksi äänestysaikaan
lyhyehköllä lomamatkalla oleville äänioikeutetuille.
Ja vielä voidaan kysyä, joutuisivatko kotimaan
haja-asutusalueilla asuvat äänestäjät
eriarvoiseen asemaan ulkomailla asuviin nähden.
Kirjeäänestysmenettelyä on vuodesta
1990 lukien käytetty Suomessa neuvoa-antavissa kunnallisissa
kansanäänestyksissä (laki 656/1990). Niissä vaaliviranomaisen
valvonnan ulkopuolella tapahtuva äänestäminen
on katsottu voitavan sallia, koska äänestyksen
aiheena olevasta asiasta lopullisen päätöksen
tekee aina valtuusto. Kirjeäänestys on kuitenkin
hyvin suosittu äänestysmuoto kansanäänestyksissä:
yleensä noin 70—80 prosenttia äänestäneistä äänestää kirjeitse.
Oikeusministeriö selvittää kirjeäänestykseen liittyviä kysymyksiä tarkemmin
vuoden 2008 aikana.
Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta
2008
Oikeusministeri Tuija Brax
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 133/2008 rd undertecknat
av riksdagsledamot Kimmo Sasi /saml m.fl.:
Tänker regeringen ändra vallagen så att röstberättigade
finska medborgare som bor i utlandet eller vistas i utlandet under
röstningstiden ges möjlighet att rösta även
per brev?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Justitieministeriet ställer sig i princip positivt
till utlandsfinländarparlamentets motion om att arrangera
möjlighet till brevröstning för utlandsfinländare,
men konstaterar dock att detta ärende innehåller
vissa principiella frågor som bör utredas noggrant.
Brevröstningsförfarandet skulle utan tvivel betydligt
underlätta röstningen för sådana
utlandsfinländare, som under röstningstiden bor
på ett sådant ställe som ligger oskäligt
långt ifrån röstningsstället,
dvs. den finska beskickningen eller dess verksamhetsställe.
Vid riksdagsvalet 2007 var det möjligt att rösta
på totalt 234 förhandsröstningsställen
i sammanlagt 87 länder. För många utlandsfinländare
låg förhandsröstningsstället
ganska nära, men för många andra låg
stället så långt borta att detta kan
betraktas som ett faktiskt hinder för utövandet
av rösträtten.
Brevröstningsförfarandet skulle dock tydligt avvika
från den princip för förrättning
av val i Finland enligt vilken röstningen ska ske i närvaro
av en valmyndighet för att säkra valens allmänna
tillförlitlighet samt för att garantera valhemligheten
och valfriheten. Om röstningen sker utan myndighetsövervakning är
det möjligt att väljarna pressas eller manipuleras,
att röster köps eller säljs eller att
väljarna frivilligt bryter mot valhemligheten. Om oegentligheter
förekommer är det vid brevröstning i
praktiken omöjligt att hindra eller bevisa dessa i efterhand.
En annan principiell fråga är vem som skulle ha
rätt att rösta per brev. Enligt 6 § i
grundlagen är alla lika inför lagen. Enligt utlandsfinländarparlamentets
motion skulle möjligheten att rösta per brev gälla
närmast utlandsfinländare. Med tanke på var
finska beskickningar och deras verksamhetsställen som fungerar
som förhandsröstningsställen ligger,
bor utlandsfinländarna på mycket olika avstånd
från dem. För vissa, t.ex. utlandsfinländare
som bor i Australien, kan avståndet till röstningsstället
vara flera hundra kilometer, men till exempel i Sverige ligger röstningsstället
också nuförtiden på rätt skäligt
avstånd, eftersom det finns så många
röstningsställen där. En annan viktig
fråga är om möjlighet till brevröstning
borde ges även andra som vistas i utlandet, t.ex. röstberättigade
som är på en kortare semesterresa. Och det kan
också frågas om röstberättigade
i glesbygdsområden ställs i en ojämlik
ställning i förhållande till dem som
bor i utlandet.
Möjlighet till brevröstning har sedan 1990 ordnats
vid rådgivande kommunala folkomröstningar (lag
656/1990). Det har ansetts att röstning utan valmyndighetens
närvaro kan tillåtas i dessa omröstningar,
eftersom det slutliga beslutet om ärendet i vilken folkomröstning
anordnas fattas av fullmäktige. Brevröstning har
varit ett mycket populärt sätt att rösta
vid folkomröstningar och sammanlagt ca 70—80 procent
av väljarna röstar per brev.
Justitieministeriet utför en mer detaljerad utredning
om frågor som gäller brevröstning under år
2008.
Helsingfors den 28 mars 2008
Justitieminister Tuija Brax