KIRJALLINEN KYSYMYS 201/2011 vp

KK 201/2011 vp - Jussi Niinistö /ps 

Tarkistettu versio 2.0

Itsenäisen Suomen synnyn merkkivuosien 1917—1920 satavuotismuistojuhlan valmistelu

Eduskunnan puhemiehelle

Vuosina 2017—2020 vietämme itsenäisen Suomen valtion syntyyn vaikuttaneiden tapahtumien satavuotismuistoa. Suomen itsenäistymiseen johtaneen kehityksen lisäksi tulee kuluneeksi sata vuotta vuoden 1918 vapaussodasta, vallankumouksesta ja sisällissodasta, hallitusmuodon hyväksymisestä vuonna 1919 sekä Tarton rauhasta vuonna 1920.

Valtioneuvoston kanslia on vastannut aiemmin muun muassa Suomen itsenäisyyden 80-vuotis- ja 90-vuotisjuhlavuosihankkeista sekä viimeksi Merkkivuoden 1809 valmisteluista ja toteuttamisesta.

Käypä toimintatapa voisi olla vastaava, jota käytettiin vuosien 1808—1809 muistamisen yhteydessä. Tuolloin valtiovalta järjesti muutamia suurtapahtumia, joiden lisäksi kansalaisyhteiskunta järjesti eri puolilla maata lähes 300 tapahtumaa. Kokonaisuuden koordinoinnista vastasi valtioneuvoston kanslia.

Itsenäistymisvaiheen satavuotismuisto on kansakunnalle hyvin tärkeä, minkä vuoksi merkkivuosiin valmistautuminen on aloitettava hyvissä ajoin. Tapahtumien muistaminen ja niiden merkityksen pohtiminen olisi tarkoituksenmukaista koota useamman vuoden tapahtumakokonaisuudeksi. Tällöin eri koti- ja ulkomaisia näkökulmia voitaisiin valaista riittävän monipuolisesti.

Allekirjoittanut tiedusteli viime keväänä (KK 7/2011 vp), miten valtioneuvosto aikoo valmistella itsenäisen Suomen synnyn merkkivuosien satavuotismuistojuhlan viettoa. Vastauksessaan silloisen toimitusministeristön pääministeri Kiviniemi totesi, että seuraavan hallituksen on varauduttava esittämään eduskunnalle hankkeeseen riittävät määrärahat ja samalla määrättävä, mikä ministeriö hoitaisi Suomi 100 -juhlavuoden järjestelyjä.

Vastauksessa kerrottiin myös, että Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlakauden valtuuskunnan loppumuistiossa esitettiin tavoitteita tulevia juhlavuosia ajatellen. Tuon ehdotuksen mukaan Suomi 100 -juhlavuoden toiminnalle tulisi luoda hyvissä ajoin selkeä projektiorganisaatio, jossa toiminta ja rahoitus olisivat samassa paikassa ja päätoimisen pääsihteerin apuna olisi tarpeellinen määrä projektityöntekijöitä. Tavoitteeksi esitettiin myös, että toimintalinjaukset ja keskeiset päätökset tekisi vain yksi toimielin: laaja-alainen tehtävään sitoutunut toimikunta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus aikeissa ryhtyä toimiin itsenäisen Suomen synnyn merkkivuosien 1917—1920 satavuotismuistojuhlallisuuksien järjestämiseksi ja jos on, niin miten ja millä aikataululla?

Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2011

  • Jussi Niinistö /ps

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Niinistön /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 201/2011 vp:

Onko hallitus aikeissa ryhtyä toimiin itsenäisen Suomen synnyn merkkivuosien 1917—1920 satavuotismuistojuhlallisuuksien järjestämiseksi ja jos on, niin miten ja millä aikataululla?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Valtioneuvoston kanslia on aloittanut Suomen satavuotisjuhlien valmistelun. Tarkoituksena on asettaa asianmukainen projektiorganisaatio, jonka tehtävänä olisi valmistella ehdotus juhlavuoden viettämisestä ja sen tultua hyväksytyksi ryhtyä toteuttamaan suunnitelmaa. Projektiorganisaatiossa olisivat edustettuina laajasti yhteiskunnan eri osa-alueet ja toimijat. Valmistelussa otetaan huomioon aiempien vastaavien suurten juhlahankkeiden kokemukset, joista viimeisimpänä on toteutettu Merkkivuosi 1809.

Vuonna 2007 vietettiin Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuotta. Valtioneuvoston kanslia asetti vuonna 2006 valtuuskunnan ja toimikunnan valmistelemaan ja toteuttamaan juhlavuotta. Työnsä päätyttyä Suomi 90 Finland -valtuuskunta ja -toimikunta esittivät kertomuksessaan jo joitakin tavoitteita satavuotisjuhlien valmisteluista, jotka myös tullaan ottamaan valmistelussa huomioon.

Valmistelun edetessä ratkaistaan myös hankkeen tarkempi aikataulu. Lähtökohtana on kuitenkin ottaa huomioon satavuotismuistojuhlan merkittävyys ja varata valmisteluihin riittävästi aikaa ja resursseja.

Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2011

Pääministeri Jyrki Katainen

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 201/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Jussi Niinistö /saf:

Har regeringen för avsikt att vidta åtgärder för att ordna hundraårsjubileum med anledning av märkesåren 1917—1920 då det självständiga Finland kom till och, i så fall, hur och med vilken tidsplan?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Statsrådets kansli har inlett förberedelserna inför Finlands hundraårsjubileum. Avsikten är att tillsätta en ändamålsenlig projektorganisation med uppgift att utarbeta ett förslag till hur jubileet ska firas och, när förslaget godkänts, ta itu med att genomföra planen. I projektorganisationen kommer att ingå en omfattande representation för samhällets olika delområden och aktörer. Under förberedelserna beaktas erfarenheterna av andra motsvarande stora jubileumsprojekt, varav det senast genomförda var Märkesåret 1809.

År 2007 firades 90-årsjubileet med anledning av Finlands självständighet. Statsrådets kansli tillsatte 2006 en delegation och en kommission för att förbereda och genomföra jubileet. När delegationen och kommissionen för Suomi 90 Finland hade slutfört sitt arbete framlade de i sin redogörelse redan vissa mål för förberedelserna av hundraårsjubileet. Målen kommer givetvis att beaktas i samband med förberedelserna.

Så fort förberedelserna framskrider ska man också avgöra frågan om en noggrannare tidsplan för projektet. Utgångspunkten är emellertid att man beaktar hundraårsjubileets stora betydelse och att det reserveras tillräckligt med tid och resurser för förberedelserna.

Helsingfors den 15 november 2011

Statsminister Jyrki Katainen