KIRJALLINEN KYSYMYS 242/2013 vp
KK 242/2013 vp - Pia Kauma /kok
Tarkistettu versio 2.0
Vaate- ja tekstiilialan koulutuksen laatu
Eduskunnan puhemiehelle
Tekstiiliala on maailman neljänneksi suurin
toimiala. Suomessa on kaikki osaaminen, jota tekstiili- ja muotialalla
tarvitaan, mutta potentiaalia ei hyödynnetä riittävästi.
Ruotsalaiset ovat osanneet paremmin vahvuuksiensa kaupallistamisen. Tästä on
osoituksena, että Ruotsin tekstiilialan vienti on yli nelinkertainen
verrattuna Suomen noin 300 miljoonan euron tekstiilivientiin. Ruotsissa
ala työllistää noin 40 000 henkeä ja
Suomessa vain vähän alle 10 000. Meillä on
kaikki samat perusedellytykset olemassa, mutta silti emme ole onnistuneet
riittävän hyvin.
Tekstiili- ja vaatealaan suhtaudutaan Suomessa jokseenkin vähättelevästi,
vaikka syytä tähän ei ole. Esimerkiksi
espanjalainen Inditex ja ruotsalainen Hennes & Mauritz
ovat kasvaneet valtaviksi yrityksiksi muodin vähittäiskaupan
alalla panostamalla myynnin ja markkinoinnin osaamiseen. Hennes
ja Mauritz työllistää 76 000
ihmistä, ja yrityksen liikevaihto on 16 miljardin euron luokkaa.
Suomi hyötyy tällä hetkellä alan
valtavasta potentiaalista aivan liian vähän.
Alan suurimmat ongelmat Suomessa liittyvät koulutukseen.
Alalla on merkittävää ylikouluttamista,
minkä vuoksi vastavalmistuneet eivät löydä koulutusta
vastaavaa työtä. Toisaalta koulutuksen laatuun
taas panostetaan liian vähän, mistä kertoo
muun muassa se, että noin puolet toisen asteen tekstiili-
ja vaatealan opiskelijoista keskeyttää opintonsa.
Tekstiili- ja vaatealan koulutusta on tarjolla jopa 46 oppilaitoksessa.
Opetuksen laatu kärsii voimakkaasta hajauttamisesta, eikä opiskelijoiden
motivaatiota ja tämän päivän
tekstiili- ja muotialan tarpeita oteta huomioon opiskelussa. Hajanaisuuden
lisäksi koulutuksen monipuolisuuteen kaikilla koulutusasteilla
pitää panostaa niin, että alan viimeaikainen
kehitys otetaan huomioon. Työllistäviä yrityksiä alalla
on vain vähän, mutta silti koulutuspaikkojen määrä on
viime vuosina lisääntynyt. Työllistävien
yritysten määrää pystytään
nostamaan tekemällä koulutuksesta ja alasta nykyistä kiinnostavampia.
Ruotsissa alan korkean asteen koulutus on keskitetty tekstiilialan
korkeakouluun. Osaamiskeskittymän muodostaminen on edesauttanut myös
alan rahoitusta ja nuorten tekijöiden tukemista.
Koulutuksen ongelma on myös sen kapea-alaisuus. Me
tarvitsemme Suomeen koulutusta, jossa yhdistyvät muoti,
rahoitus, jakelu ja kansainvälisen markkinoinnin osaaminen.
Tämä osaaminen muotialalta tällä hetkellä puuttuu,
ja siihen voidaan vaikuttaa huomattavasti koulutuksen parantamisella.
Opetushallituksen tilaama tekstiili- ja vaatetusalan koulutusselvitys
valmistui viime vuonna. Yksi sen monista toimenpide-ehdotuksista
on kehotus toisen asteen vaatetus- ja tekstiilikaupan alan koulutusohjelman
järjestämiseen. Tällä hetkellä opiskelusta
puuttuu liiketaloudellinen puoli, joka on alan kannalta aivan keskeinen
tekijä.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Mitä koulutusjärjestelmän muutoksia hallitus
aikoo tehdä tekstiili-, vaate- ja muotialan kasvuedellytyksien
parantamiseksi?
Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta
2013
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Pia Kauman /kok näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 242/2013 vp:
Mitä koulutusjärjestelmän muutoksia hallitus
aikoo tehdä tekstiili-, vaate- ja muotialan kasvuedellytysten
parantamiseksi
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaisesti hallitus edistää suomalaisen
työn ja yrittämisen kilpailukykyä avoimilla
maailmanmarkkinoilla. Avainasemassa ovat ammattitaidon ja osaamisen vahvistaminen
sekä houkuttelevan ja toimivan ympäristön
luominen yrityksille. Hallitusohjelman tavoitteena on, että koulutus
vastaa kaikilla koulutusasteilla kansakunnan sivistystarpeita ja työmarkkinoiden
pitkän aikavälin tarpeita. Koulutuksen ennakoinnin
avulla on tarkoitus ohjata koulutuksen ja tutkintojen rakenteita,
sisältöjä sekä määrällistä tarjontaa.
Koulutuksen ennakointia on viime vuosina kehitetty voimakkaasti,
ja ennakointituloksia hyödynnetään systemaattisesti,
muun muassa koulutustarjonnan suuntaamisessa ja koulutuksen sisältöjen
kehittämisessä. Määrällinen
ennakointi on jo pitkään kuulunut osaksi opetushallinnon perustyötä.
Laadullisen ennakoinnin asiantuntijaelimenä on vuodesta
2011 lähtien toiminut koulutustoimikuntajärjestelmä,
joka koostuu ohjausryhmästä ja 26 eri osaamis-
ja toimialoja edustavista koulutustoimikunnista. Opetushallitus
tukee koulutustoimikuntia laadullisessa ennakoinnissa. Laadullista
koulutuksen sisältöjen ennakointia varten on kehitetty
Euroopan sosiaalirahaston tuella valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden
ennakointimalli (VOSE-malli), jota tullaan jatkossa käyttämään
osaamistarpeiden ennakoinnin menetelmänä. Määrällinen
ja laadullinen koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointityö on
koottu vuoden 2013 alusta samaan yksikköön Opetushallituksessa,
jotta ennakoinnin eri näkökulmat voidaan sovittaa
yhteen ja vastata siten aiempaa paremmin työelämän muuttuviin
osaamistarpeisiin kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi Opetushallitus
kytkee koordinoimansa ennakointityön systemaattiseksi osaksi ammatillisen
tutkintorakenteen kehittämistä ja tutkinnon perusteiden
laadintaa, jolloin tekstiili- ja vaatetusalan koulutusselvityksen
kaltaisissa ennakointihankkeissa tuotettu tieto voidaan ottaa nykyistä paremmin
huomioon koulutus- ja tutkintojärjestelmän kehittämisessä.
Laadullinen tieto osaamistarpeista toimii jatkossa syötteenä ammatillisten
tutkintojen perusteiden uudistamiselle ja tutkintorakenteen kehittämiselle.
Myös ammatillisen koulutuksen järjestäjät
ja korkeakoulut tekevät ennakointityötä omalla
alueellaan yhteistyössä alueen työelämän
kanssa ja reagoivat tarvittaessa nopeastikin osaamistarpeiden muutoksiin.
Hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman
2011—2016 mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa tiiviissä yhteistyössä
työelämän
ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa ammatillisen koulutuksen
tutkintojärjestelmän uudistamista. Tavoitteena
on aiempaa selkeämpi ja johdonmukaisempi sekä työelämän
tarpeisiin paremmin vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot. Ministeriö asetti
ohjaus- ja työryhmän tutkintojärjestelmän
kehittämistä varten keväällä 2012.
Työ- ja ohjausryhmän tehtävänä on
valmistella muutokset ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta
koskeviin säädöksiin ja määräyksiin
niin, että uudistetut säädökset
ja määräykset tulevat voimaan viimeistään
vuonna 2014.
Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen
on edennyt aikataulun mukaisesti. Vuoden 2012 aikana on valmisteltu
ammatillisten tutkintojen kokonaisuutta koskevia linjauksia sekä käynnistetty
hallituksen esityksen valmistelutyö ohjausryhmän
linjausten pohjalta. Opetushallituksen tilaamassa tekstiili- ja
vaatetusalan koulutusselvityksessä "Ammattitaito on aina
muodissa" esiin nousseet ongelmat, jotka koskevat alan peruskoulutuksen
jakautumista kahteen eri koulutusalalla olevaan perustutkintoon,
vaatetus- ja tekstiilikaupan osaamista tuottavan kokonaisuuden puuttumista
tutkintojärjestelmästä sekä monipuolisen
osaamisen ja eri alojen rajapinnoille syntyvän osaamisen
kehittämistarvetta, on tarkoitus ottaa huomioon ammatillisen
tutkintojärjestelmän kehittämistä koskevassa
jatkovalmistelussa. Tutkintojärjestelmän joustavuutta
tullaan mm. lisäämään niin,
että kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin voidaan aiempaa
joustavammin valita tutkinnon osia muista ammatillisista perustutkinnoista,
ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. Tämä auttaa
vastaamaan myös moniin tekstiili- ja vaatetusalan osaamistarpeisiin.
Eri alojen ammatti- ja erikoisammattitutkintoja kehitetään
osana ammatillisen tutkintojärjestelmän kokonaisuutta.
Hallituksen tavoitteena on varmistaa ammatillisen koulutuksen
riittävä tarjonta ja kohdentaa se työmarkkinoiden
pitkän aikavälin tarpeiden mukaisesti huolehtien
samalla nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisväestön
osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta
ja alueellisesta tarjonnasta. Samassa yhteydessä jatketaan
ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen
ja toimipisteverkon rakenteellista kehittämistä ministeriön
ja koulutuksen järjestäjien välisenä vuoropuheluna.
Tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta
sekä varmistaa,
että ammatillisen koulutuksen järjestäjät
ovat sekä yksilön että työelämän
osaamistarpeisiin vastaamisen kannalta riittävän
vahvoja toimijoita. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammatillisen
koulutuksen järjestäjien välinen vuorovaikutteinen
prosessi käynnistyi marraskuussa 2012, ja se on tarkoitus
saada päätökseen kesäkuussa
2013. Tässä yhteydessä tulee tarkasteluun
eri alojen, myös tekstiili- ja vaatetusalan, ammatillisen
koulutuksen tarjonta Suomessa. Tarvittaessa ministeriö voi
tehdä koulutustarjonnan sopeuttamisen edellyttämiä yksipuolisia
järjestämisluvan peruuttamista koskevia päätöksiä, joiden
perusteena ovat koulutustarve tai ammatilliset ja taloudelliset
edellytykset koulutuksen järjestämiseen.
Osana eri koulutusasteiden rakenteellista kehittämistä tiivistetään
toisen asteen oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä ja
yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena
on edistää oppilaitos- ja korkeakoulurajat ylittävää tilojen,
tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä,
jotta voidaan turvata koulutuksen alueellinen saatavuus ja laatu
etenkin tekstiili- ja vaatetusalan kaltaisilla aloilla, joissa koulutusta
toteutetaan osittain hyvin pienissä yksiköissä.
Myös koulutuksen työelämäyhteyksiä vahvistetaan
kaikilla koulutusasteilla koulutuksen työelämälähtöisyyden lisäämiseksi.
Ammatillisessa koulutuksessa on vahvistettu työpaikalla
tapahtuvan opiskelun roolia sekä työvaltaisten
oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä mm.
laajentamalla työssäoppimista yli 20 opintoviikon
minimin, rakentamalla yksilöllisiä opintopolkuja
yhdistämällä oppilaitosmuotoista opiskelua
ja oppisopimuskoulutusta sekä kehittämällä oppisopimuskoulutusta
ja sen laatua.
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteena
on koota osaamista entistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi,
joissa toiminnan laadun kehittymiselle on parhaat edellytykset.
Erityisesti pienten alojen kohdalla korkeakoulujen työnjako
on tästä näkökulmasta perusteltua.
Ammattikorkeakoulujen toimilupa-uudistuksen yhteydessä on
tarkoitus edistää korkeakoulujen profiloitumista
vahvuusalueilleen. Koulutusvastuista on tarkoitus säätää siten,
että ammattikorkeakoulun koulutusvastuu määrittyy
tutkintojen ja tutkintonimikkeiden kautta. Nykyisestä koulutusohjelmapäätöksenteosta
on tarkoitus luopua. Koulutusvastuiden nykyistä joustavampi
määrittely antaa ammattikorkeakouluille paremmat
mahdollisuudet sovittaa koulutustarjontaa työelämän
tarpeiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujen reagointiherkkyyttä kasvattamalla
voidaan vastata työelämän nopeastikin
muuttuviin tarpeisiin.
Tekstiili- ja vaatetusalan koulutusta antavat korkeakoulut ovat
opetussuunnitelmatyössään huomioineet
alan muuttuvat tarpeet ja alan kehittymisen edellytykset. Esimerkiksi
Tampereen ammattikorkeakoulussa alan osaamistarpeita on kartoitettu
monipuolisen ja laajan työelämäyhteistyön
kautta. Ammattikorkeakoulun paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikan
koulutusohjelmassa on mahdollisuus suuntautua tekstiilitekniikkaan. Uusi
opetussuunnitelma on osaamisperustainen, jolloin opetusta ohjaavana
tekijänä on tavoitteellinen osaamisen kehittäminen
ja nykyistä laajempien työelämäläheisten
opintokokonaisuuksien rakentaminen.
Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta
2013
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 242/2013 rd undertecknat
av riksdagsledamot Pia Kauma /saml:
På vilket sättämnar regeringen ändra utbildningssystemet
för att förbättra förutsättningarna
för tillväxt inom textil-, beklädnads-
och modebranschen?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Enligt regeringsprogrammet för Jyrki Katainens regering
främjar regeringen det finska arbetets och företagandets
konkurrenskraft på den öppna världsmarknaden.
Att stärka yrkesskicklighet och kompetens samt att skapa
en attraktiv och fungerande miljö för företag
ligger i nyckelposition. Ett mål i regeringsprogrammet är
att utbildningen på alla nivåer ska svara på nationensbehov
av bildning ochpå arbetsmarknadens behov på lång
sikt. Med hjälp av prognostisering inom utbildningen vill
man styra strukturer, innehåll och kvantitet på utbudet
i utbildning och examina.
Prognostiseringen inom utbildningen har utvecklats kraftigt
de senare åren, och resultaten utnyttjas systematiskt bland
annat när det gäller att rikta utbildningsutbudet
och utveckla innehållet i utbildningarna. Kvantitativ prognostisering har
redan länge hört till utbildningsförvaltningens
primära arbete. Expertorgan för kvalitativ prognostisering
har från och med 2011 varit systemet med utbildningskommissioner,
som består av en styrgrupp och 26 utbildningskommissioner som
representerar olika kompetensområden och branscher.Utbildningsstyrelsen
stöder utbildningskommissionerna i den kvalitativa prognostiseringen.
För prognostisering av utbildningens kvalitativa innehåll
har det med stöd från Europeiska socialfonden
utvecklats en modell för prognostisering av riksomfattande
kompetensbehov (modellen VOSE), som i fortsättningen kommer
att användas som metod. Prognostiseringen av de kvantitativa
och kvalitativa behoven av utbildning och kompetens har med början
2013 samlats i samma enhet på Utbildningsstyrelsen för
att prognostiseringens olika perspektiv ska kunna samordnas och
på så sätt bättre än
tidigare motsvara arbetslivets varierande kompetensbehov på alla
utbildningsnivåer. Dessutom kopplar Utbildningsstyrelsen
det prognostiseringsarbete som den koordinerat till en systematisk
del av utvecklandet av den yrkesinriktade examensstrukturen och
uppgörandet av examensgrunderna. Därmed kan det
vetande som produceras i sådana prognostiseringsprojekt
som utredningen omutbildningen inom textil- och beklädnadsbranschen
bättre än i nuläget beaktas dåutbildnings- och
examenssystemet utvecklas. Det kvalitativa vetandet om kompetensbehoven
fungerar i fortsättningen som incitament när det
gäller att förnya grunderna för yrkesinriktade
examina och utveckla examensstrukturen. Även yrkesutbildningsanordnarna
och högskolorna prognostiserar på sina områden
i samarbete med arbetslivet på området och reagerar
vid behov också snabbt på ändrade kompetensbehov.I
enlighet med regeringsprogrammet och utvecklingsplanen för
utbildning och forskning 2011—2016 fortsätter
undervisnings- och kulturministeriet i intensivt samarbete med arbetslivet och övriga
centrala intressentgrupper att förnya examenssystemet inom
yrkesutbildningen. Målet är en examensstruktur
och examina som är klarare och mer konsekventa än
tidigare och som bättre motsvarar behoven i arbetslivet.
Ministeriet tillsatte våren 2012 en styr- och arbetsgrupp för
att utveckla examenssystemet. Arbets- och styrgruppens uppgift är
att bereda ändringar i författningarna och bestämmelserna
om yrkesutbildning och yrkesinriktad vuxenutbildning så att de
efter revideringen träder i kraft senast 2014.Utvecklandet
av yrkesutbildningens examenssystem har framskridit enligt tidtabellen.
Under 2012 har man berett riktlinjerna för de yrkesinriktade
examina som helhet och påbörjat beredningsarbetet
för en regeringsproposition utgående från
styrgruppens riktlinjer. I utredningen om utbildningen inom textil-
och beklädnadsbranschen "Yrkeskunskap är alltid
modern" (Ammattitaito on aina muodissa, på finska) som
beställdes av Utbildningsstyrelsen lyftes vissa problem fram:
grundutbildningen i branschen är delad i två grundexamina
på olika utbildningsområden, detsaknas enhelhet
som ger kompetensinom beklädnads- och textilhandel i examenssystemet och
det finns ett behov av att utveckla mångsidigt kunnande
inom de kontaktytor som uppstår mellan olika områden.
Avsikten är att problemen ska beaktas i det fortsatta utvecklandet
av det yrkesinriktade examenssystemet. Examenssystemet kommer att
göras mer flexibelt bland annat så, att man för
alla yrkesexamina smidigare än i nuläget kan välja
delar av sin examen ur andra yrkesinriktade grundexamina, yrkesexamina
och specialyrkesexamina. Detta hjälper till att möta många
av kompetensbehoven även inom textil- och beklädnadsbranschen.
Yrkes- och specialyrkesexamina på olika områden
utvecklas som en del av det yrkesinriktade examenssystemet som helhet.Regeringens
mål är att säkerställa ett tillräckligt
utbud på yrkesutbildning som riktas i enlighet med arbetsmarknadens
långsiktiga behov och samtidigt se till att det branschmässigt
och regionalt sett finns ett tillräckligt utbud med tanke
på ungdomsårsklassernas utveckling och den vuxna befolkningens
kunskapsnivå. Samtidigt fortsätter man utveckla
anordnarstrukturen inom yrkesutbildningen och nätverket
av enheter som en dialog mellan ministeriet och utbildningsanordnarna.
Målet är att förbättra utbildningens
kvalitet, effektivitet och kostnadseffektivitet samt säkerställa
att anordnarna av yrkesutbildning är tillräckligt
starka aktörer både med tanke på individen
och på att de ska möta kompetensbehoven i arbetslivet.
En interaktiv process mellan undervisnings- och kulturministeriet
och yrkesutbildningsanordnarna startades i november 2012, och avsikten är
att den ska vara slutförd i juni 2013. Samtidigt granskas även
utbudet på yrkesutbildning inom olika branscher, även
textil- och beklädnadsbranschen, i Finland. Vid behov kan
ministeriet, om det behövs för att anpassa utbildningsutbudet,
ensidigt besluta om indragning av tillstånd att ordna utbildning
om detär motiverat av utbildningsbehov eller av deprofessionella och
ekonomiska förutsättningarna att anordna utbildningen.Som
en del av den strukturella utvecklingen av de olika utbildningsstadierna
intensifieras det inbördes samarbetet mellan läroanstalter
på andra stadiet och samarbetet med högskolorna.
Syftet är att främja ett gränsöverskridande
sambruk av lokaler, stödtjänster och lärarresurser
i läroanstalter och högskolor för att
trygga regional tillgång och kvalitet på utbildningen
i synnerhet på områden som textil- och beklädnadsbranschen, där
utbildningen i viss mån sker i mycket små enheter. Även
kontakterna till arbetslivet stärks på alla utbildningsstadier
för att öka arbetslivsinriktningen i utbildningen.
Rollen för inlärning på arbetsplatser
samt användningen av arbetsintensiva lärmiljöer
och undervisningsmetoder har stärkts inom den yrkesinriktade
utbildningen bland annat genom att perioderna för inlärning
i arbetet har utökats från ett minimum på över
20 studieveckor, genom individuella studievägar där
studier i skolform och läroavtalsutbildning förenas
samt genom att utveckla läroavtalsutbildningen och dess
kvalitet. Målet med den strukturella utvecklingen av högskolorna är
att samla kunnande i större helheter än tidigare
där de bästa förutsättningarna finns
att utveckla kvaliteten på verksamheten. Speciellt i fråga
om små områden är högskolornas
arbetsfördelning motiverad ur den synvinkeln.I samband
med reformen av yrkeshögskolornas tillstånd avser
man att främja högskolornas profilering på de
områden där de är starka. I fråga
om utbildningsansvar är det meningen att föreskriva
att en yrkeshögskolas utbildningsansvar fastställs
genom examina och examensbenämningarna. Avsikten är
att det nuvarande beslutsfattandet om utbildningsprogram ska slopas.
Ett mer flexibelt sätt att fastställa utbildningsansvaret är
att ge yrkeshögskolorna bättre möjligheter
att anpassa utbildningsutbudet enligt behoven i arbetslivet.Genom
att fåyrkeshögskolorna att reagera snabbare kan
man också snabbt svara på ändrade behov
i arbetslivet.De högskolor som ger utbildning i textil-
och beklädnadsbranschen har i läroplansarbetet
beaktat de föränderliga behoven i branschen och
förutsättningarna för att branschen ska
utvecklas. Till exempel i Tammerfors yrkeshögskola har kompetensbehoven
inom branschen kartlagts genom ett mångsidigt och brett
samarbete med arbetslivet. På yrkeshögskolans
utbildningsprogram för pappers- och textilteknik samt kemisk teknik
kan man inrikta sig på textilteknik. Den nya läroplanen
grundar sig på kompetens, varvid de faktorer som styr undervisningen är
utvecklandet av en målinriktad kompetens och att bygga
upp arbetslivsnära studiehelheter som är mer omfattande än
för närvarande.
Helsingfors den 11 april 2013
Undervisningsminister Jukka Gustafsson