KIRJALLINEN KYSYMYS 28/2007 vp
KK 28/2007 vp - Reijo Laitinen /sd
Tarkistettu versio 2.0
Kansanedustajaksi valitun jäsenyys europarlamentissa
Eduskunnan puhemiehelle
Vaalilain mukaan henkilö, joka pyrkii europarlamenttiin
tai kansalliseen parlamenttiin, voi olla istuva edustaja jommassakummassa
elimessä. Vaalilain ja perustuslain säätämisen
jälkeen ovat europarlamentin säännöt
kuitenkin muuttuneet tiukemmiksi: samalla hetkellä, kun
eduskuntaan päässyt kansanedustaja tarkastuttaa
valtakirjansa eduskunnassa, hän menettää paikkansa
EU-parlamentissa. Niin sanotun Lex Väyrysen mukaan on kansallisessa
lainsäädännössämme
kielletty se, että henkilö työskentelee
yhtä aikaa sekä Euroopan parlamentin jäsenenä että kansanedustajana
Suomen eduskunnassa (ns. kaksoismandaatin kielto). Siten myös
Suomessa on edustajan kolmen päivän kuluessa valtakirjan
tarkistuttamisen jälkeen päätettävä,
jatkaako hän europarlamentissa vai aloittaako työn
eduskunnassa.
Eduskunnan työjärjestyksessä ei vaadita
valtakirjan tarkistuttamista tietyssä ajassa. Tämän seurauksena
voi syntyä tilanne, jossa henkilö käyttää hyväkseen
Suomen lain tarjoamaa joustoa pitkittääkseen valtakirjansa
tarkistuttamista.
Tällainen tilanne syntyi tänä keväänä uuden eduskunnan
aloitellessa työtään. Europarlamentissa
parlamentaarikkona toimiva ja kevään vaaleissa
eduskuntaan valittu henkilö käytti hyväkseen
asemaansa saavuttaakseen mahdollisimman merkittävän
aseman kansallisessa kansanedustuslaitoksessa lykkäämällä valtakirjansa
tarkistuttamista eduskunnassa nähdäkseen, saako
hän tehtävän Suomen hallituksessa. Odotellessaan hallitusneuvottelujen
päättymistä tämä henkilö samalla
laiminlöi tehtäviään kansanedustajana.
Eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvaa henkilöä äänestetään
siinä tarkoituksessa, että hän on valmis
ottamaan vastaan kansanedustajan paikan Suomen eduskunnassa ja ajamaan
puolueensa ja vaalipiirinsä etua. Jos ihmiset
eivät tiedä, johtaako äänen
antaminen tietylle ehdokkaalle siihen, että hän
todella alkaa hoitaa sitä tointa, jota varten äänestäjät
ovat hänelle äänensä antaneet,
heidän uskonsa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen vähenee.
Tämän seurauksena taas äänestysaktiivisuus
todennäköisesti heikkenee entisestään.
Myös eduskunta ja hallitus voivat joutua hankalaan asemaan,
jos edustaja ei ota vastaan tehtäväänsä,
mutta ei myöskään luovu siitä — eduskunnassa
voi olla muutaman viikon ajan vain 199 kansanedustajaa. Tilanteesta
aiheutuu haittaa myös kansanedustajan varamiehille Suomen
ja Euroopan parlamenteissa, sillä heidän on vain
odotettava valitun edustajan ratkaisun kypsymistä.
Asettumisella ehdolle kesken kauden toisessa parlamentaarisessa
elimessä saatetaan myös taktioida niin, että saadaan
puolueelle korkeampi äänimäärä.
Kuvattuun menettelyyn liittyy siis paitsi vahva moraalinen epäkohta
myös vaara siitä, että kansalaisten luottamus
politiikkaan laskee. Se on myös omiaan aiheuttamaan ongelmia
eduskunnan työssä.
Uusi hallitus on ohjelmassaan ilmoittanut sekä uudistavansa
vaalijärjestelmää että arvioivansa Suomen
vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain toimivuutta. Tässä työssä olisikin
syytä tarkastella edellä mainittua tilannetta
ja uudistaa vaalilainsäädäntöä.
Selkeintä olisi tehdä lakiuudistus,
jossa kiellettäisiin europarlamenttiin tai Suomen eduskuntaan
valitun edustajan asettuminen ehdolle toiseen parlamentaariseen
elimeen kesken kauden.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä kansanedustajan
kaksoismandaatilla keinottelun estämiseksi?
Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta
2007
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies,
olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja
Reijo Laitisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen
KK 28/2007 vp:
Mitä hallitus aikoo tehdä kansanedustajan
kaksoismandaatilla keinottelun estämiseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Europarlamenttivaaleja koskevan Euroopan unionin vaalisäädöksen
(Säädös Euroopan parlamentin jäsenten
valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla 76/787/EHTY,
ETY, Euratom, viimeksi muutettu 21.10.2002, 302D0772) 7 artiklan
2 kohdan mukaan Euroopan parlamentin jäsenyys on yhteensopimaton
kansallisen kansanedustuslaitoksen jäsenyyden kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa,
että Euroopan parlamentin jäsen, joka on valittu
kansallisen parlamentin jäseneksi, ei voi enää hoitaa
Euroopan parlamentin jäsenen tehtävää.
Suomen perustuslain 28 §:n 1 momentin mukaan kansanedustajatoimen
hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan
parlamentin jäsenenä, ja tänä aikana edustajantointa
hoitaa hänen varaedustajansa.
Edellä mainitut säännökset
mahdollistavat siis sen, että henkilö on samanaikaisesti
sekä kansanedustaja että Euroopan parlamentin
jäsen, mutta ne estävät sen, että henkilö hoitaisi
molempia tehtäviä samanaikaisesti. Säännökset
eivät sisällä rajoituksia sen suhteen,
missä vaaleissa henkilö voi asettua ehdokkaaksi
ja tulla valituksi. Henkilön, joka on valittu molempiin
tehtäviin, on itse tehtävä valinta siitä,
kumpaa tehtävää hän hoitaa.
Jos Euroopan parlamentin jäsen ryhtyy kansanedustajaksi,
hänen mandaattinsa Euroopan parlamentissa päättyy,
mutta jos kansanedustaja ryhtyy Euroopan parlamentin jäseneksi,
hänen mandaattinsa eduskunnassa säilyy.
Eduskuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi ja europarlamenttivaalit
joka viides vuosi. Vuonna 1999 molemmat vaalit sattuivat samalle
vuodelle, ja seuraavan kerran samoin käy vuonna 2019. Vaaleissa äänestäjät
ottavat kantaa siihen, kumpaa mandaattiaan ehdokkaan tulisi hoitaa. Tässä on
kuitenkin sikäli epäyhtenäisyyttä,
että eduskuntavaaleissa vain yhden vaalipiirin äänestäjät
voivat äänestää eduskuntaan
ehdokkaan, jonka koko maan äänestäjät
ovat aiemmin äänestäneet Euroopan parlamenttiin.
Ja toisinpäin: europarlamenttivaaleissa koko maan äänestäjät
voivat äänestää Euroopan parlamenttiin
ehdokkaan, jonka vain yhden vaalipiirin äänestäjät
ovat aiemmin äänestäneet eduskuntaan.
Kaikki europarlamenttivaaleissa ehdolla olleet ja läpimenneet
kansanedustajat ovat aina ottaneet heti vastaan Euroopan parlamentin
jäsenen tehtävän. Sen sijaan jotkut eduskuntavaaleissa
ehdolla olleet ja läpimenneet Euroopan parlamentin jäsenet
eivät ole ottaneet kansanedustajan tehtävää vastaan
heti, vaan vasta sitten, kun heidän kautensa Euroopan parlamentissa
on päättynyt. Siihen asti kansanedustajan tehtävää ovat hoitaneet
ehdokkaiden varaedustajat. Mainittakoon, että yksi Euroopan
parlamentin jäsenenä vuosina 1995—2007
toiminut henkilö valittiin toimikautensa aikana kolmissa
vaaleissa myös eduskuntaan, ja hänen kansanedustajantointaan hoiti
varamies yhteensä kahdeksan vuotta.
Oikeusministeriön mielestä tilannetta ei voida pitää täysin
tyydyttävänä, erityisesti äänioikeutettujen
näkökulmasta katsoen. Asiaa ei kuitenkaan voitane
ratkaista rajoittamalla kansanedustajien ja Euroopan parlamentin
jäsenten oikeutta vapaasti päättää siitä,
missä vaaleissa ja mihin toimielimeen he asettautuvat ehdolle.
Sen sijaan voitaisiin harkita, että myös Suomen
lainsäädännössä säädettäisiin
Euroopan parlamentin jäsenen tehtävä yhteensopimattomaksi
kansanedustajan tehtävän kanssa, jolloin kansanedustaja
menettäisi mandaattinsa eduskunnassa ryhtyessään Euroopan
parlamentin jäseneksi. Tämä kuitenkin
edellyttäisi ensinnäkin laajaa poliittista yksimielisyyttä ja
lainsäädäntöteknisesti perustuslain
muuttamista.
Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa (15.4.2007) todetaan
muun muassa, että "arvioidaan vuonna 2000 voimaan tulleen
perustuslain toimivuutta. Perustuslain mahdollista muuttamista varten
asetetaan parlamentaarinen ohjausryhmä." Tarvittaessa kaksoismandaattikysymys on
mahdollista ottaa esille tässä yhteydessä.
Helsingissä 15 päivänä toukokuuta
2007
Oikeusministeri Tuija Brax
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 28/2007 rd undertecknat
av riksdagsledamot Reijo Laitinen /sd:
Vilka åtgärder ämnar regeringen
vidta för att se till att riksdagsledamöter inte kan
spekulera med dubbelmandat?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Enligt 7.2 i Europeiska unionens valrättsakt (Akt om
allmänna direkta val av företrädare i
Europaparlamentet 76/787/EKSG, EEG, Euratom, senaste ändring
21.10.2002, 302D0772) är uppdraget som ledamot av Europaparlamentet
inte förenligt med uppdraget som ledamot av ett nationellt
parlament. I praktiken betyder detta att en ledamot av Europaparlamentet
som valts till ledamot av ett nationellt parlament inte längre
kan sköta uppdraget som företrädare i
Europaparlamentet.
Enligt 28 § 1 mom. i Finlands grundlag avbryts uppdraget
som riksdagsledamot för den tid en riksdagsledamot är
ledamot av Europaparlamentet och uppdraget som riksdagsledamot sköts då i
stället av ledamotens ersättare.
Enligt ovan nämnda bestämmelser är
det således möjligt att en person är
samtidigt ledamot av det nationella parlamentet och av Europaparlamentet,
men det är dock inte möjligt att sköta båda
uppdragen samtidigt. I bestämmelserna ingår inga
begränsningar för i vilka val en person kan ställas
upp som kandidat och bli vald. Den som blivit vald både
till riksdagsledamot och till företrädare i Europaparlamentet
måste alltid själv välja vilket uppdrag
han eller hon sköter. Om en ledamot av Europaparlamentet
tar emot uppdraget som riksdagsledamot upphör hans eller
hennes mandat i Europaparlamentet, men om en riksdagsledamot tar
emot uppdraget som ledamot av Europaparlamentet behåller
han eller hon sitt mandat i riksdagen.
Riksdagsval förrättas vart fjärde år
och Europaparlamentsval vart femte år. År 1999
förrättades både riksdagsvalet och Europaparlamentsvalet
samma år och nästa gång blir det så år
2019. Vid val tar väljarna ställning till vilket
uppdrag de önskar att kandidaten skall sköta.
Systemet är dock såtillvida oenhetligt, att vid
riksdagsval kan väljarna i en viss valkrets välja
in i riksdagen en kandidat, som väljarna i hela landet
tidigare har valt in i Europaparlamentet. Och omvänt kan
väljarna i hela landet vid Europaparlamentsval välja in
i Europaparlamentet en kandidat, som väljarna i en viss
valkrets tidigare har valt in i riksdagen.
Alla riksdagsledamöter som ställts upp som kandidater
i Europaparlamentsval och blivit valda har alltid tagit emot uppdraget
som ledamot av Europaparlamentet. Däremot har vissa ledamöter
av Europaparlamentet, som ställts upp som kandidater i
riksdagsval och blivit valda, inte omedelbart tagit emot uppdraget
som riksdagsledamot utan väntat tills deras mandat som
ledamot av Europaparlamentet har upphört. Under tiden har
uppdraget som riksdagsledamot skötts av ledamöternas
ersättare. Det bör nämnas att en person,
som varit ledamot av Europaparlamentet under åren 1995—2007,
har tre gånger under sin mandatperiod blivit vald även
till riksdagsledamot och uppdraget som riksdagsledamot har skötts
av ledamotens ersättare i sammanlagt åtta år.
Justitieministeriet anser att situationen i synnerhet ur väljarnas
synvinkel inte kan betraktas som tillfredsställande. Frågan
kan dock inte lösas genom att begränsa rätten
för dem som valts till riksdagsledamöter eller
ledamöter av Europaparlamentet att själv avgöra
i vilka val och till vilka organ de ställer upp som kandidater.
Däremot bör det övervägas om
det är skäl att även i den finska lagstiftningen
föreskriva att uppdraget som ledamot av Europaparlamentet
inte är förenligt med uppdraget som riksdagsledamot, varvid
en riksdagsledamot skulle förlora sitt mandat i riksdagen
om han eller hon tar emot uppdraget som ledamot av Europaparlamentet. Detta
skulle dock förutsätta ett omfattande politiskt
samförstånd och ur lagstiftningsteknisk synvinkel ändring
av grundlagen.
I regeringsprogrammet för Vanhanens andra regering
(15.4.2007) konstateras bl.a. att "avsikten är att göra
en bedömning av hur grundlagen, som trädde i kraft
2000, fungerar. En parlamentarisk styrgrupp tillsätts för
en eventuell ändring av grundlagen." Frågan om
dubbelmandat kan vid behov lyftas fram i detta sammanhang.
Helsingfors den 15 maj 2007
Justitieminister Tuija Brax