KIRJALLINEN KYSYMYS 29/2006 vp
KK 29/2006 vp - Ahti Vielma /kok
Tarkistettu versio 2.0
SAK:n rooli presidentinvaaleissa
Eduskunnan puhemiehelle
Käytyjen presidentinvaalien yhteydessä nousi SAK:n
rooli vaalien rahoittajana hyvin korostuneesti esille.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
SAK perii jäseniltään jäsenmaksua,
joka on maksajalle verovähennyskelpoinen. Onko juridisesti
ja moraalisesti oikein sekä kohtuullista, että kyseistä menettelyä käyttäen
valtio osallistuu taloudellisesti välillisesti yhden ehdokkaan
tukitoimiin ja toisen ehdokkaan antikampanjaan? Onko yleensäkään
oikein, että työntekijöiltä heitä itseään
varten kerättyjä varoja käytetään
ehdokkaiden tukemiseen? Aikooko hallitus korjata em. epäkohdan
lainsäädäntöteitse?
SAK:hon kuuluu henkilöitä eri puolueista.
Onko juridisesti ja moraalisesti oikein, että SAK
tukee kuitenkin taloudellisesti vain yhtä, vasemmistopuolueiden
yhteistä ehdokasta?
SAK antaa vaaleissa suuren työpanoksen oman palkatun
henkilökuntansa kautta. Ilmoittaako SAK em. työn
rahallisen arvon samassa yhteydessä, kun vaalilain mukaisesti
ilmoitetaan vaalien rahallinen tuki?
Millä tavalla hallitus muutoin seuraa ay-liikkeen
antamaa rahallista panostusta eri vaaleihin? Aikooko hallitus uusia
tältä osin lainsäädäntöä?
Helsingissä 9 päivänä helmikuuta
2006
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Ahti Vielman /kok näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 29/2006 vp:
SAK perii jäseniltään jäsenmaksua,
joka on maksajalle verovähennyskelpoinen. Onko juridisesti
ja moraalisesti oikein sekä kohtuullista, että kyseistä menettelyä käyttäen
valtio osallistuu taloudellisesti välillisesti yhden ehdokkaan
tukitoimiin ja toisen ehdokkaan antikampanjaan? Onko yleensäkään
oikein, että työntekijöiltä heitä itseään
varten kerättyjä varoja käytetään
ehdokkaiden tukemiseen? Aikooko hallitus korjata em. epäkohdan
lainsäädäntöteitse?
SAK:hon kuuluu henkilöitä eri puolueista.
Onko juridisesti ja moraalisesti oikein, että SAK
tukee kuitenkin taloudellisesti vain yhtä, vasemmistopuolueiden
yhteistä ehdokasta?
SAK antaa vaaleissa suuren työpanoksen oman palkatun
henkilökuntansa kautta. Ilmoittaako SAK em. työn
rahallisen arvon samassa yhteydessä, kun vaalilain mukaisesti
ilmoitetaan vaalien rahallinen tuki?
Millä tavalla hallitus muutoin seuraa ay-liikkeen
antamaa rahallista panostusta eri vaaleihin? Aikooko hallitus uusia
tältä osin lainsäädäntöä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Perustuslaissa turvataan jokaiselle kokoontumis- ja yhdistymisvapaus.
Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden
etujen valvomiseksi. Yhdistymisvapauteen kuuluu olennaisesti yhdistysten
sisäinen itsemääräämisoikeus
ja toimintavapaus. Hallituksen tarkoituksena ei ole ryhtyä lainsäädännön muuttamiseen
tältä osin.
Tulon veronalaisuudesta ja tulosta tehtävistä vähennyksistä on
säädetty tuloverolaissa (1535/1992).
Verotuksen osalta asiaa on tarkasteltava verovelvollisen näkökulmasta.
Verotuksessa veronalaisten tulojen hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet
kulut ovat vähennyskelpoisia. Työmarkkinajärjestöjen
jäsenmaksut katsotaan verotuksessa tällaisiksi
kuluiksi ja ne ovat siten vähennyskelpoisia riippumatta
siitä, ketä ehdokasta työmarkkinajärjestö on
asettunut vaaleissa tukemaan tai tukeeko järjestö vaaleissa
ketään ehdokkaista.
Vaalirahoituksen ilmoittamisesta on säädetty laissa
ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta (414/2000).
Presidentinvaalissa jokaisen ehdokkaan asettaneen puolueen tai valitsijayhdistyksen
on tehtävä ilmoitus vaalirahoituksesta. Vaalirahoituksen
antajalla ei siten ole velvoitetta antamansa tuen julkistamiseen.
Lain tarkoituksena on vaalirahoituksen avoimuuden lisääminen ehdokkaiden
mahdollisten sidonnaisuuksien selvittämiseksi. Ilmoitus
vaalirahoituksesta tehdään oikeusministeriölle
kahden kuukauden määräajassa vaalien
tuloksen vahvistamisesta. Ilmoitus on sellaisenaan julkinen.
Vaalirahoitusilmoituksessa ilmoitetaan ehdokkaan vaalikampanjan
kokonaiskulut sekä ehdokkaan vaalikampanjan rahoitus eriteltynä toisaalta
ehdokkaan omiin varoihin sekä toisaalta ehdokkaan, hänen
tukiryhmänsä ja muun hänen tukemisekseen
perustetun yhteisön, saamaan ulkopuoliseen tukeen. Ulkopuolinen
tuki ryhmitellään vaalirahoitusilmoituksessa yksityishenkilöiltä,
yrityksiltä ja puoluejärjestöiltä ja
muilta vastaavilta päätahoilta, kuten etujärjestöiltä,
saatuun tukeen.
Erikseen on ilmoitettava kunkin yksittäisen tuen arvo
ja sen antajan nimi, jos tämä arvo on vähintään
3 400 euroa. Tueksi luetaan rahana, tavarana, palveluna
tai muulla vastaavalla tavalla korvauksetta saatu suoritus ottamatta
kuitenkaan huomioon tavanomaista talkootyötä ja
tavanomaisia ilmaispalveluja.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että vaalitoimintaan
osallistuminen on paljolti sellaista vapaata kansalaisaktiivisuutta,
jota ei pidä pyrkiä liiaksi ohjaamaan säännöksin (PeVM
8/2000 vp). Perustuslakivaliokunnan mainitsemasta
syystä hallituksen tarkoituksena ei ole ryhtyä ehdokkaan
vaalirahoituksen ilmoittamista sääntelevän
lain muuttamiseen. Oikeusministeriö seuraa kaikkien ehdokkaiden
vaalirahoituksen, myös yksittäisten tukien, ilmoittamista
ja esittää tarvittaessa säännösten
täsmentämistä saatujen kokemusten perusteella.
Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta
2006
Oikeusministeri Leena Luhtanen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 29/2006 rd undertecknat
av riksdagsledamot Ahti Vielma /saml:
FFC uppbär medlemsavgift av sina medlemmar och medlemsavgiften är
avdragsgill för betalaren. Är det juridiskt och
moraliskt riktigt och skäligt att staten genom detta förfarande
indirekt ekonomiskt deltar i kampanjen för en kandidat
och i antikampanjen mot en annan kandidat? Är det överhuvudtaget
riktigt att de medel som samlas in från arbetstagarna för
att gagna dem själva används för att
stödja kandidater? Ämnar regeringen avhjälpa
detta missförhållande på lagstiftningsväg?
FFC har bland sina medlemmar anhängare till olika
partier. Är det juridiskt och moraliskt riktigt att FFC
trots detta ger ekonomiskt stöd till endast en person som är
vänsterpartiernas gemensamma kandidat?
Genom sin egen avlönade personal har FFC lagt ner
en stor arbetsinsats på valet. Uppger FFC penningvärdet
av ovan nämnda arbete i samband med den anmälan
av finansiellt stöd till kandidaterna som inlämnas
enligt vallagen?
På vilket sätt följer regeringen
i övrigt de finansiella bidrag som fackföreningsrörelsen
lämnar vid olika val? Ämnar regeringen vidta några åtgärder
för att revidera lagstiftningen till denna del?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
I grundlagen tryggas mötes- och föreningsfrihet för
var och en. Den fackliga föreningsfriheten och friheten
att organisera sig för att bevaka andra intressen är
likaså tryggad. Till föreningsfriheten hör
i väsentlig grad föreningarnas inre självbestämmanderätt
och verksamhetsfrihet. Regeringen har inte för avsikt att ändra
på lagstiftningen i detta hänseende.
Bestämmelserna om inkomstens skattepliktighet och avdrag
på inkomsten finns i inkomstskattelagen (1535/1992).
När det gäller beskattning bör saken
betraktas ur den skattskyldiges synvinkel. De utgifter som föranleds
av förvärvande eller bibehållande av
skattepliktig inkomst är avdragsgilla i beskattningen.
Medlemsavgifter till arbetsmarknadsorganisationer betraktas som
dylika utgifter i beskattningen, och de är alltså avdragsgilla
oberoende av vem av kandidaterna som arbetsmarknadsorganisationen
i fråga har beslutat att stöda vid valet eller
om den beslutat att inte stöda någon av kandidaterna.
Bestämmelserna om anmälan av valfinansiering
finns i lagen om anmälan av kandidaters valfinansiering
(414/2000). Vid presidentval har varje
parti eller valmansförening som ställt upp en
kandidat skyldighet att göra en anmälan om valfinansiering.
Den som tillhandahåller valfinansiering har således
inte någon skyldighet att offentliggöra valfinansieringen.
Syftet med lagen är att få till stånd
en större öppenhet i valfinansieringen för
att klarlägga kandidaternas eventuella bindningar. Anmälan
om valfinansiering skall tillställas justitieministeriet
inom två månader från det att valresultatet
fastställts. Anmälan är som sådan
offentlig.
Anmälan skall uppta bl.a. de totala kostnaderna för
och finansieringen av kandidatens valkampanj specificerad dels enligt
kandidatens egna medel och dels enligt det utomstående
understöd som kandidaten, kandidatens stödgrupp
och någon annan sammanslutning som grundats för
att stöda kandidaten har mottagit enligt en indelning i
privatpersoner, företag, partiorganisationer och andra
motsvarande viktiga donatorer.
Värdet av varje enskilt stöd och namnet på donatorn
skall nämnas särskilt, om värdet uppgår till
minst 3 400 euro. Med understöd avses pengar,
varor, tjänster och andra motsvarande prestationer som
erhållits vederlagsfritt, dock inte sedvanligt frivilligt
arbete och sedvanliga gratistjänster.
Riksdagens grundlagsutskott har konstaterat att deltagande i
valverksamhet kan i mångt och mycket rubriceras som en
fri medborgaraktivitet som det inte är lönt att
alltför mycket försöka styra genom bestämmelser
(GrUB 8/2000 rd). Av ovan nämnd
orsak har regeringen inte för avsikt att vidta några åtgärder
för att ändra lagen om anmälning av kandidaters
valfinansiering. Justitieministeriet följer anmälningarna
av samtliga kandidaters valfinansiering, också i fråga
om enskilda bidrag, och lägger vid behov fram förslag
till precisering av bestämmelserna på basis av
gjorda erfarenheter.
Helsingfors den 3 mars 2006
Justitieminister Leena Luhtanen