KIRJALLINEN KYSYMYS 296/2014 vp
KK 296/2014 vp - Pia Kauma /kok
Tarkistettu versio 2.0
Ulkomailla toimivien suomalaisten koulujen toimintaedellytyksien
turvaaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa on vuodesta
1991 lähtien toiminut yksityinen suomalainen koulu, jota
ylläpitää Aurinkorannikon suomalaisen
koulun kannatusyhdistys ry. Kyseessä on suurin ulkomailla
toimiva suomalainen koulu, jossa opiskelee noin 300 oppilasta. Sillä on
virallinen asema Espanjassa sekä todistuksenanto-oikeus,
ja se saa oppilaskohtaista valtionapua Suomesta. Oppilaat palaavat
Suomeen jatko-opintoihin ja suorittamaan asevelvollisuuttaan pääsääntöisesti
aina.
Kannatusyhdistys on saanut vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa
valtionavustusta, minkä lisäksi se perii oppilailta
noin 2 000 euron lukuvuosimaksun. Opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti
vuonna 2012 koulua koskevan laajan selvityksen, jonka pohjalta valtionosuus
poistettiin sellaisilta oppilailta, jotka asuvat pysyvästi
ulkomailla. Tämä rikkoi 20 vuotta voimassa olleen käytännön
tuen osalta. Uusi tulkinta voi vaikeuttaa jatkossa myös
esimerkiksi Moskovan ja Pietarin suomalaisten koulujen toimintaa.
OKM:n päätöksen vuoksi Aurinkorannikon suomalainen
koulu on anonut 18.3.2014 koulutuksen järjestämisluvan
muuttamista siltä osin, että tilapäisyysmaininta
poistettaisiin. Tällöin vaatimus oppilaan Suomen
kansalaisuudesta olisi riittävä tuen edellytys.
Suomen kielen ja kulttuurin säilyttämistä on pidetty
perinteisesti tärkeänä tavoitteena myös ulkosuomalaisten
yhteisöjen kohdalla. Kielitaitoisina ja kansainvälisyyttä saaneina
näiden yhteisöjen jäsenillä on
myös potentiaali hyödyttää tulevaisuudessa
Suomea moninkertaisesti heidän koulunsa saamaan valtionapuun
verrattuna. Viime vuosina suomalaiset yritykset ovat arvioineet
esimerkiksi juuri espanjan ja venäjän kielen osaajien
tarpeen kasvavan lähivuosina työmarkkinoilla.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Miten hallitus aikoo toimia turvatakseen ulkomailla toimivien
suomalaisten koulujen toimintaedellytykset myös jatkossa?
Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta
2014
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Pia Kauman /kok näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 296/2014 vp:
Miten hallitus aikoo toimia turvatakseen ulkomailla toimivien
suomalaisten koulujen toimintaedellytykset myös jatkossa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Myöntämällä Aurinkorannikon
suomalaisen koulun kannatusyhdistykselle ja muille ulkomailla toimiville
opetuksen järjestäjille opetuksen järjestämisluvan
ja siihen liittyvän rahoituksen sekä oikeuden
periä kohtuullisia oppilasmaksuja, valtio on taannut niille
erinomaiset toimintamahdollisuudet, jota on tapauskohtaisesti vielä täydennetty
ylimääräisillä valtionavustuksilla.
Ministeriön yhdistykseltä saamien tietojen mukaan
kannatusyhdistys on kuitenkin oman toimintansa seurauksena ajautunut
taloudellisiin ongelmiin muista syistä jo ennen mainittua
takaisinperinnän uhkaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tarkastussuunnitelmansa
mukaisesti suorittanut Aurinkorannikon suomalainen koulu ry:n toimintaa
ja taloutta koskevan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
lain mukaisen valtionosuustarkastuksen. Tarkastuskertomus on valmistunut 27.2.2014.
Valtionosuuksia koskeva tarkastus on kohdistunut Aurinkorannikon
suomalaisen koulun vuosiin 2009—2011. Sisäisen
tarkastuksen yksikkö esittää, että opetus-
ja kulttuuriministeriö ryhtyy tarkastuskertomuksen johdosta
toimenpiteisiin sekä tarkastuskertomuksessa esitettyyn
perusteettoman edun takaisinperintään opetus-
ja kulttuuriministeriön rahoituksesta annetun lain 62 §:n
1 momentin mukaisesti. Tarkastuksessa on tullut esille, että Aurinkorannikon suomalaisen
koulun kannatusyhdistys ry:n Aurinkorannikon suomalaisen koulun
osalta ei ole noudatettu koulutuksen järjestämislupia.
Tarkastuskertomuksen mukaan järjestämislupien
oppilaita ja opiskelijoita koskevat ehdot Suomen kansalaisuudesta
ja tilapäisestä ulkomailla asumisesta eivät
kaikkien osalta ole täyttyneet.
Opetuksen järjestämislupa ei ole yhdenkään ulkomailla
sijaitsevan valtionosuutta saavan koulun osalta koskenut pysyvästi
ulkomailla asuvia. Aiemmin tästä säädettiin
suoraan laissa (Laki ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaavasta
yksityiskoulusta), sittemmin koulutuslainsäädännön
kokonaisuudistuksen jälkeen vuodesta 1998 kaikissa ulkomaankouluja
koskevissa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisluvissa. Ulkomaankoulut
on alun perin tarkoitettu toimimaan tukena ulkomaan viennin kasvussa
ja se on tarkoitettu sellaisille perheille, joiden ulkomailla asumisen
syy on työperäistä ja projektiluontoista.
Nimenomaisena tarkoituksena on ollut helpottaa lasten palaamista
kotimaan peruskouluun. Mahdollinen muutto Suomeen korkeakouluopintojen
tai varusmiespalveluksen takia ei vaikuta arvioon siitä,
onko henkilö lain mukaan ulkomailla pysyvästi
vai tilapäisesti asuva. Esimerkiksi varusmiespalvelus on
velvollisuus, joka määräytyy Suomen kansalaisuuden,
iän ja sukupuolen mukaan, eikä se ole riippuvainen
henkilön asuinpaikasta tai kotikunnasta.
Tarkastuksen aikana kerättyjen tietojen mukaan koulussa
on oppilaita, joilla ei ole vuosiin ollut kotikuntaa Suomessa. Noin
puolella sellaisista oppilaista, joiden osalta kotikuntalain tarkoittama
tilapäisen ulkomailla asumisen määritelmä ei
täyty, ei ole yli seitsemään vuoteen
ollut kotikuntaa Suomessa. Merkittävällä määrällä näistä oppilaista
kotikuntaa Suomessa ei ole ollut yli kymmeneen vuoteen tai milloinkaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä selvitetään
parhaillaan, onko Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatus yhdistys
ry saanut perusteetonta etua, jonka vuoksi ministeriön
on määrättävä liikaa maksettu
määrä palautettavaksi. Tehdyn arvioinnin
perusteella ministeriössä valmistellaan asiasta
päätös mahdollisimman pian.
Pysyvästi ulkomailla asuvien tulee osallistua asuinmaansa
opetusjärjestelmän mukaiseen opetukseen ja koulutukseen.
Toistaiseksi ei ole katsottu valtion velvollisuudeksi huolehtia
kaikkien ulkomaille asumaan muuttaneiden suomalaisten peruskoulutuksesta
ja muista peruspalveluista, vaan niiden osalta tulee ensisijaisesti
tukeutua asuinmaan palveluihin, kuten vastavuoroisesti toimitaan
Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten osalta. Suurin osa ulkomailla
asuvista oppivelvollisuusikäisistä suomalaisista
osallistuukin asuinmaansa järjestämään
opetukseen ja tukeutuu samalla esimerkiksi suomalaiseen verkko-opetukseen
ja saatavilla oleviin itseopiskelumateriaaleihin.
Ulkomaankoulujen opetuksen järjestämislupaa
koskeva muutoshakemus on ministeriössä käsittelyssä.
Asiaan arvioidaan liittyvän yhtä tapausta laajempia
vaikutuksia ja se on toistaiseksi kesken. Luvan muuttaminen esitetyllä tavalla koskemaan
kaikkia ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia irrottaisi opetuksen
järjestämislupien myöntämisperusteen
niiden alkuperäisestä tilapäisen ulkomailla
asumisen tukemisen tarkoituksesta. Luvan muuttaminen yhden hakijan
kohdalla merkitsisi tosiasiallista tarvetta muuttaa lupia myös
muiden ulkomaan koulujen osalta. Tämän lisäksi
lupien myöntämisen edellytyksiä tulisi uudelleen
harkita myös niiden maiden osalta, joissa toistaiseksi
ei ole valtionosuuden piirissä olevia suomalaisia kouluja.
Tiedusteluita ministeriöön on saapunut useasta
Euroopan maasta, mutta myös muista maanosista, joihin on
muuttanut perheitä Suomesta. Tilapäisen asumisen
edellytyksestä luopumiseen ja suomalaisen valtionvaroin
toimivan peruskouluverkon merkittävään laajentumiseen
ulkomaille edellyttäisi nykyistä huomattavasti
enemmän määrärahoja, mitä ei voida
pitää nykyisessä julkisen talouden tilanteessa
tarkoituksenmukaisena.
Helsingissä 7 päivänä toukokuuta
2014
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 296/2014 rd undertecknat
av riksdagsledamot Pia Kauma /saml:
Hur tänker regeringen förfara för
att säkerställa verksamhetsförutsättningarna för
finländska skolor i utlandet också i fortsättningen?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Staten har genom att bevilja understödsföreningen
för Solkustens finska skola (Aurinkorannikon suomalaisen
koulun kannatusyhdistys ry) och andra utbildningsanordnare i utlandet
tillstånd och finansiering för anordnande av utbildning
samt rätt att uppbära skäliga elevavgifter,
garanterat dem utomordentliga verksamhetsmöjligheter, som ännu
i en del fall har kompletterats med extra statsbidrag. Enligt de
uppgifter som ministeriet fått av understödsföreningen
har föreningen på grund av andra orsaker, som
en följd av den egna verksamheten, hamnat i ekonomiska
svårigheter redan innan nämnda risk för återkrav.
Undervisnings- och kulturministeriet har i enlighet med sin
granskningsplan genomfört en granskning av statsandelarna
enligt lagen om finansiering av undervisnings- och kulturverksamhet,
som gäller Solkustens finska skolas verksamhet och ekonomi.
Granskningsrapporten blev klar den 27 februari 2014. Granskningen
av statsandelarna har gällt den finska skolan på Solkusten åren
2009—2011. Enheten för intern granskning föreslår
att undervisnings- och kulturministeriet vidtar åtgärder
på basis av granskningsrapporten och enligt 62 § 1
mom. i lagen om finansiering av undervisnings- och kulturverksamhet återkräver
den grundlösa förmånen som framgår
ur rapporten. I granskningen har det framkommit att understödsföreningen
rf för den finska skolan på Solkusten, för
den finska skolans del, inte har iakttagit tillstånden
för anordnande av utbildning. Enligt granskningsrapporten
har anordningstillståndens villkor om elevers och studerandes
finska medborgarskap och tillfälligt boende utomlands inte
för allas del uppfyllts.
Tillstånden för anordning av utbildning utomlands
har inte för någon skola som får statsandelar
gällt personer som permanent bor utomlands. Tidigare stadgades
om detta direkt i lagen (lagen om utomlands verksam privat skola
som motsvarar grundskolan), sedan efter totalrevideringen av utbildningslagstiftningen
från och med 1998 i alla tillstånd för
anordnande av grundläggande utbildning och gymnasieutbildning
utomlands. Utlandsskolorna har från början varit
avsedda som stöd för exporttillväxten
och avsedda för barnfamiljer, vilkas utlandsboende är
arbetsrelaterat och projektbetonat. Syftet har uttryckligen varit
att underlätta barnens återkomst till grundskolan
i hemlandet. En eventuell flyttning till Finland på grund
av högskolestudier eller militärtjänst
inverkar inte på bedömningen av om en person enligt
lagen bor stadigvarande eller tillfälligt utomlands. Till
exempel militärtjänst är en skyldighet
som bestäms av medborgarskap, ålder och kön,
och är inte beroende av personens bostad eller hemkommun.
Enligt data som insamlats under granskningen finns det i skolan
elever som inte har haft en hemkommun i Finland på många år.
Ungefär hälften av de elever som inte uppfyller
definitionen om tillfälligt boende utomlands enligt lagen om
hemkommun har inte haft någon hemkommun i Finland på över
sju år. En stor del av dessa elever har inte haft en hemkommun
i Finland på över tio år eller aldrig.
I undervisnings- och kulturministeriet utreder man som bäst
om understödsföreningen för den finska
skolan på Solkusten har fått en grundlös
förmån, vilket betyder att ministeriet måste
fatta beslut om återkrav av den summan. På basis
av den bedömning som görs förbereder
ministeriet ett beslut så fort som möjligt.
De finländare som stadigvarande bor utomlands ska
delta i den undervisning och utbildning som landets utbildningssystem
erbjuder. Hittills har man inte ansett det vara statens skyldighet
att sörja för den grundläggande utbildningen
och andra bastjänster för alla finländare
som flyttat utomlands, utan de bör stöda sig på landets
service, liksom man på motsvarande sätt gör
i Finland för de utlänningar som flyttat hit.
Det gör också största delen av finländarna
i läropliktsålder som bor utomlands; de deltar
i den utbildning som landet där de bor ordnar och har samtidigt
som stöd till exempel finsk nätundervisning och
självstudiematerial som finns tillgängliga.
En ansökan om ändring som gäller
tillstånd för anordnande av utbildning utomlands är
under behandling i ministeriet. Man bedömer att ärendet har
mer omfattande inverkan än på detta enda fall och ärendet är
tills vidare på hälft. Att ändra anordningstillståndet
på det sätt som föreslås, att gälla
alla finska medborgare som bor utomlands, skulle ändra
kriteriet för beviljande av tillstånd för
anordnande av utbildning från dess ursprungliga avsikt
att stöda tillfälligt boende utomlands. Att ändra
tillståndet för en sökande skulle innebära
ett faktiskt behov att ändra tillstånden också för
de övriga skolorna utomlands. Dessutom skulle man också vara
tvungen att på nytt överväga villkoren
för tillstånd för de länders
del, där det än så länge inte
finns finska skolor som får statsandelar. Det har kommit
förfrågningar till ministeriet från flera
europeiska länder, men också från andra
delar av världen, dit finländska familjer flyttat.
Att frångå villkoret om tillfälligt boende
och att märkbart utvidga det finländska grundskolenät
utomlands som upprätthålls med budgetmedel skulle
förutsätta ett betydligt större budgetanslag,
vilket inte med dagens offentliga ekonomi kan betraktas som ändamålsenligt.
Helsingfors den 7 maj 2014
Undervisnings- och kommunikationsminister Krista Kiuru