KIRJALLINEN KYSYMYS 342/2003 vp
KK 342/2003 vp - Bjarne Kallis /kd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Turkistarhaiskujen torjuminen
Eduskunnan puhemiehelle
Kokkolassa turkistarhaan tehty isku, jossa 7 000 minkkiä päästettiin
luontoon, osoittaa suurta piittaamattomuutta yhteiskuntajärjestelmää,
laillista elinkeinoa ja luontoa kohtaan. Tämä isku
ja äskettäin saatu tieto lukuisten suomalaisaktivistien osallistumisesta
Hollannissa tehtyyn laajaan iskuun kertovat huolestuttavasti piittaamattomuuden
lisääntymisestä. Tekijät on
saatava entistä tehokkaammin vastaamaan teoistaan. Suomessa epätavallisen,
mutta nykypäivänä yleistyneen toimintakulttuurin
katkaisemiseksi sekä aktivistien vastuuttoman ja laittoman
toiminnan lopettamiseksi on viranomaisilta edellytettävä nyt
voimakkaita toimenpiteitä, kuten rangaistusten koventamista
ja lisäresursseja valvontatyöhön.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä turkistarhaajien
elinkeinorauhan turvaamiseksi ja aktivistien laittoman toiminnan
lopettamiseksi?
Helsingissä 23 päivänä syyskuuta
2003
- Bjarne Kallis /kd
- Paula Risikko /kok
- Harry Wallin /sd
- Nils-Anders Granvik /r
- Jukka Vihriälä /kesk
- Mari Kiviniemi /kesk
- Mika Lintilä /kesk
- Susanna Haapoja /kesk
- Raimo Vistbacka /ps
- Petri Salo /kok
Eduskunnan
puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne Kalliksen /kd ym.
näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 342/2003
vp:
Mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä turkistarhaajien
elinkeinorauhan turvaamiseksi ja aktivistien laittoman toiminnan
lopettamiseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti
seuraavaa:
Olen samaa mieltä kirjallisen kysymyksen allekirjoittajien
kanssa siitä, että Kokkolassa turkistarhaan tehty
isku, jossa 7 800 minkkiä päästettiin
luontoon, osoittaa tekijöiltään suurta
piittaamattomuutta niin yhteiskuntajärjestelmää,
laillista elinkeinotoimintaa kuin luontoakin kohtaan. Edelleen olen
samaa mieltä allekirjoittajien kanssa siitä, että viestit
maailmalta kertovat huolestuttavasti piittaamattomuuden lisääntymisestä sekä tällaisen
rikollisen toiminnan kansainvälistymisestä.
Sisäasiainministeriössä on tiedostettu
ilmiön vakavuus. Laittomaan eläinaktivismiin liittyy järjestäytyneeseen
rikollisuuteen viittaavia piirteitä. Toimijat pyrkivät
suunnitelmallisesti ja järjestäytyneesti Suomessa
laillisen elinkeinon lakkauttamiseen aiheuttamalla suuria taloudellisia tai
henkisiä vahinkoja elinkeinon harjoittajille ja heidän
lähipiirilleen.
Rikosten ennalta estäminen ja selvittäminen edellyttää sitä,
että poliisilla on oltava käytössään
henkilöresurssien lisäksi myös toimiva
lainsäädäntö. Esitutkinta- ja
pakkokeinolakien 1.1.2004 voimaan tulevien muutosten yhteydessä uudistetaan
pakkokeinolain telekuuntelun edellytyksiä koskevaa säännöstä.
Uudistetun säännöksen nojalla poliisilla
on oikeus telekuuntelun suorittamiseen myös, mikäli
henkilöä on syytä epäillä törkeästä vahingonteosta,
mikä nykyisen lain mukaan ei ole mahdollista. Pakkokeinolain
muutosten yhteydessä pakkokeinojen käytön
edellytyksenä olevan epäilyn todennäköisyyden
kynnyksiä lasketaan ylipäätään.
Lain muutosten myötä poliisin mahdollisuudet tutkia
ja torjua kuvatunlaista rikollisuutta parantuvat.
Kokkolan tapahtumaa käsiteltiin johtamassani sisäasiainministeriön
turvallisuusasiain johtoryhmässä, jonka käsittelyn
seurauksena poliisin ylijohto kehotti Länsi-Suomen läänin
poliisin lääninjohtoa huolehtimaan eri puolella
Suomea tapahtuvien eläinsuojelun nimissä tehtyjen
rikosten tutkinnan yhteensovittamisesta ja rikostiedustelutiedon
keräämisestä ja analysoimisesta. Länsi-Suomen
läänin poliisin lääninjohto
on määritellyt toiminnan tavoitteeksi selvittää turkistarhaelinkeinoa
vastaan kohdistuvaa ilmiötä, selvittää sen
taustalla olevat tahot ja henkilöt tarkoituksena vastaisuudessa
estää iskut ennalta sekä saattaa syytteeseen
iskujen tekijät ja teettäjät. Poliisi
on keskittänyt turkistarhaiskujen tutkinnan projektityyppisesti
Länsi-Suomen läänin alueelle, koska tarhauselinkeinoa
harjoitetaan erityisesti kyseisellä alueella.
Sisäasiainministeriön linjauksen taustalla
on se, että tämän kaltaisia suunnitelmallisia
rikoksia ei kyetä estämään ja
selvittämään vain yhden poliisiyksikön
voimin, vaan poliisiyksiköiden yhteisiä tutkintaryhmiä muodostetaan
kulloisenkin rikoskokonaisuuden vaatimalla tavalla. Poliisin yksiköiden
kiinteällä ja saumattomalla yhteistyöllä kyetään
rikosilmiöitä analysoimaan kokonaisvaltaisesti
riittävän kokonaiskuvan saamiseksi, kyetään
keskittämään riittävästi
tutkintaresursseja tapahtuneiden rikosten tutkintaan sekä hyödyntämään
poliisin valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen osaaminen.
Tällainen jatkuva yksittäisiin elinkeinoharjoittajiin
kohdistuva suunnitelmallinen rikollinen toiminta edellyttää myös
turkistarhayrittäjien ja poliisin aktiivista yhteistyötä rikosten
ennalta estämiseksi. Poliisi on jo usean vuoden ajan opastanut
turkistarhaajia teknisten suojaus- ja varoitusjärjestelmien
käyttöönotossa sekä vartioinnin järjestämisessä.
Poliisin ja turkistarhaajien yhdessä suunnittelema ennalta
estävä työ on osoittautunut tehokkaaksi
keinoksi vähentää tarhoihin kohdistuvia
iskuja. Näin toimimalla on kyetty parantamaan sekä tarhauselinkeinoon
liittyvän omaisuuden suojaa että yrittäjäperheen
turvallisuutta.
Helsingissä 10 päivänä lokakuuta
2003
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki
Till
riksdagens talman
I det syfte 27 § riksdagens
arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga
medlem av statsrådet översänt följande
av riksdagsledamot Bjarne Kallis /kd m.fl. undertecknade
skriftliga spörsmål SS 342/2003 rd:
Vilka brådskande åtgärder ämnar
regeringen vidta för att garantera pälsfarmarna
arbetsro och för att få slut på aktivisternas
illegala verksamhet?
Som svar på detta spörsmål
får jag vördsamt anföra följande:
Jag håller med dem som undertecknat det skriftliga
spörsmålet om att räden mot pälsfarmen
i Karleby där 7 800 minkar släpptes ut
i naturen visar på en stor likgiltighet hos gärningsmännen
såväl mot samhällssystemet, laglig näringsverksamhet
som mot naturen. Jag håller också med undertecknarna
om att underrättelser som når oss från
andra delar av världen på ett oroande sätt vittnar
om att likgiltigheten ökar och att denna typ av kriminell
verksamhet internationaliseras.
Vid inrikesministeriet är man medveten om fenomenets
allvar. Illegal djuraktivism bär drag av organiserad brottslighet.
Aktörerna försöker systematiskt och organiserat
få till stånd en nedläggning av en laglig
näring i Finland genom att orsaka näringsidkarna
och deras närmaste krets stora ekonomiska eller psykiska
skador.
För att brotten skall kunna förebyggas och
klaras upp förutsätts att polisen har tillgång
förutom till personresurser också till en fungerande
lagstiftning. I samband med de ändringar som träder i
kraft i förundersöknings- och tvångsmedelslagarna
1.1.2004 revideras bestämmelserna om förutsättningarna
för teleavlyssning i tvångsmedelslagen. Med stöd
av de reviderade bestämmelserna har polisen rätt
till teleavlyssning också om det finns skäl att
misstänka en person för grov skadegörelse,
vilket inte är möjligt enligt gällande
lag. I samband med ändringarna i tvångsmedelslagen
sänks tröskeln överlag för misstanke
på sannolika skäl, vilket utgör förutsättningen
för att tvångsmedel skall kunna tillgripas. I
och med lagändringarna kommer polisens möjligheter
att undersöka och bekämpa brottslighet av beskrivet slag
att förbättras.
Incidenten i Karleby behandlades under min ledning i inrikesministeriets
ledningsgrupp för säkerhetsfrågor och
till följd av behandlingen uppmanade polisens högsta
ledning länsledningen för polisen i Västra
Finlands län att sörja för att undersökningen
av brott som på olika håll i Finland begåtts
i djurskyddets namn samordnas och att kriminalunderrättelseinformation
samlas in och analyseras. Länsledningen för polisen
i Västra Finlands län har som mål för
verksamheten att klarlägga fenomenet med räder
mot pälsdjursnäringen, klarlägga vilka
grupperingar och personer som står bakom dem i syfte att
i fortsättningen kunna förebygga räderna
samt åtala gärningsmännen och de som
står bakom dem. Polisen har på projektbasis koncentrerat
undersökningen av pälsfarmsräderna till
Västra Finlands län, eftersom det är
där som pälsdjursnäringen i synnerhet
bedrivs.
Inrikesministeriets strategi bottnar i att systematiska brott
av det här slaget inte kan förhindras och klaras
upp av endast en polisenhet, utan gemensamma undersökningsgrupper
för polisenheterna bildas utifrån vad den aktuella
brottshelheten kräver. Tack vare ett fast och smidigt samarbete
mellan polisenheterna kan man analysera brottsfenomen på ett övergripande
sätt för att få en tillräcklig
helhetsbild, koncentrera tillräckligt med undersökningsresurser
till undersökningen av brott samt dra nytta av polisens
riksomfattande, regionala och lokala kunnande.
En sådan här fortgående systematiskt
brottslig verksamhet som drabbar enskilda näringsidkare kräver
också ett aktivt samarbete mellan pälsdjursfarmarna
och polisen för att brotten skall kunna förebyggas.
Polisen har redan under flera års tid gett pälsfarmarna
råd om skydds- och varningssystem samt bevakning. Det förebyggande arbete
som polisen och pälsfarmarna tillsammans planerar har visat
sig vara ett effektivt sätt att minska räderna
mot farmerna. På det här viset har man kunnat
förbättra både egendomsskyddet i anslutning
till farmnäringen och företagarfamiljens säkerhet.
Helsingfors den 10 oktober
2003
Inrikesminister Kari Rajamäki