KIRJALLINEN KYSYMYS 362/2014 vp
KK 362/2014 vp - Pia Kauma /kok
Tarkistettu versio 2.0
Länsimetron jatkaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Länsimetron tunnelilouhinta aloitettiin kesällä 2010
Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustojen periaatepäätösten
ja metrokaavojen hyväksymisen seurauksena. Valtio sitoutui
tuolloin 30 prosentin rahoitusosuuteen.
Espoolla olisi halukkuutta ja tekniset valmiudet toteuttaa noin
800 miljoonaa euroa maksava jatkohanke Matinkylästä Kivenlahteen
tai Saunalahteen heti ensimmäisen vaiheen louhintatöiden
päätyttyä. Espoon oma rahoitusosuus olisi
70 prosenttia ja voisi jatkua vuoteen 2016 tai 2017 asti. Metrolinjan
jatkaminen heti louhintojen päätyttyä olisi
taloudellisesti tehokasta, sillä se säästäisi
arvioiden mukaan jopa 100 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen,
jossa jatkohanke toteutettaisiin vasta myöhemmin. Muun
muassa rakennuskustannusten tason vuoksi hanke kannattaisi toteuttaa
matalassa suhdannetilanteessa. Hanke on kuitenkin liian suuri pelkästään
kaupungin rahoitettavaksi. On myös muistettava, että toimiva
Länsimetro Espoonlahteen saakka palvelisi hyvin laajaa
maantieteellistä aluetta. Metropolialuehan tuottaa jo noin
kolmanneksen koko maan kansantulosta.
Helsingin seudun tuoreen MAL-seurantakatsauksen mukaan seudun
maankäytön, asumisen ja liikenteen tavoitteet
ovat toteutuneet hyvin: asuntotuotantotavoite on toteutunut 90-prosenttisesti,
ja Espoo on onnistunut jopa ylittämään omat
tavoitteensa. Espoo ei voi kuitenkaan tulevaisuudessa toteuttaa
tavoitteeksi asetettua raiteisiin tukeutuvaa yhdyskuntarakennetta
ilman päätöstä Länsimetron
jatkosta. Esimerkiksi Espoonlahti on jo nyt 55 000 asukkaan
kaupunkikeskus, jonka kehittäminen edellyttäisi
tuekseen metrolinjaa.
Tilastokeskuksen uusimpien tietojen mukaan Suomen työttömyys
on 9,5 prosenttia ja ilman työtä on yli 250 000
suomalaista. Näiden lukujen valossa infrastruktuuriprojektien
työllistävää vaikutusta olisi
hyödynnettävä entistä voimakkaammin.
Metron rakentaminen on työllistänyt kaikkiaan
noin 15 000 henkilötyövuoden verran: työmaalla
7 000, rakennustuoteteollisuudessa 2 000 ja rakentamista
palvelevissa tehtävissä noin 6 000 henkilötyövuotta.
Rakenteilla olevan metrolinjan varrella on käynnissä tai
käynnistymässä noin 4—5 miljardin
euron investoinnit, joiden työllistävä vaikutus
on VTT:n arvioiden mukaan noin 65 000—80 000
henkilötyövuotta. Metron jatkamisen työllisyysvaikutukset
tulisivat olemaan samaa luokkaa, eli noin 12 000 henkilötyövuotta
suoranaisissa infrastruktuuri-investoinneissa ja yli 60 000
henkilötyövuotta siihen liittyvissä kiinteistörakentamisen
investoinneissa.
Tuoreimmassa kehyspäätöksessä metrolinjan jatkaminen
ei kuitenkaan saanut rahoitusta. Länsimetron jatkohankkeen
toteuttaminen uhkaa siirtyä pitkälle tulevaisuuteen,
mikäli valtio ei avusta rakentamista.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Ottaen huomioon rakennustöiden jatkamisen hyödyt
ja nykyisen työllisyystilanteen edellyttämät
toimet aikooko hallitus muuttaa päätöstään
metrolinjan jatkon suhteen?
Helsingissä 14 päivänä toukokuuta
2014
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Pia Kauman /kok näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 362/2014 vp:
Ottaen huomioon rakennustöiden jatkamisen hyödyt
ja nykyisen työllisyystilanteen edellyttämät
toimet aikooko hallitus muuttaa päätöstään
metrolinjan jatkon suhteen?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Länsimetron rakentaminen Ruoholahdesta Matinkylään
on käynnissä. Tämän hetken tavoiteaikatauluna
on rakennustöiden valmistumisen vuoden 2015 lopulla ja
liikenteen aloittaminen syksyllä 2016.
Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle
annettiin keväällä 2012. Siinä yhteydessä määriteltiin
tällä hallituskaudella käynnistettävät
liikenneinvestointihankkeet. Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen
ei sisältynyt selonteon tämän hallituskauden
investointiohjelmaan, mutta pääkaupunkiseudun metrohankkeet
sisältyivät vuosien 2016—2022 suunnittelua
ohjaavaan ohjelmaan.
Länsimetron jatkaminen välillä Matinkylä—Kivenlahti
sisältyi myös vuonna 2011 valmistuneen Helsingin
seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) liikenneinfrastruktuurin
kehittämisehdotuksiin. Hanke on suunnitelmassa priorisoitu
kiireellisyysjärjestyksessä sijalle 11 vuoteen
2020 mennessä aloitettavaksi ehdotettujen hankkeiden joukossa.
Raideliikennehankkeista Länsimetron jatkamisen edelle on
sijoitettu Pasila—Riihimäki-rataosuuden välityskyvyn
nostamisen 1. vaihe, kaupunkirata Leppävaara—Espoo
sekä Pisararata.
Kesällä 2012 allekirjoitettiin Helsingin
seudun kuntien ja valtion välinen maankäytön,
asumisen ja liikenteen aiesopimus vuosille 2012—2015 (MAL-aiesopimus).
Tässä sopimuksessa valtio ja kunnat määrittelivät
sopimuskaudella aloitettavat liikennejärjestelmän
toimivuuteen ja maankäytön kehittämiseen
liittyvät infrastruktuurin kehittämishankkeet.
MAL-aiesopimuksessa pääkaupunkiseudun metro- ja
pikaraitiotiehankkeista todetaan yleisesti, että valtio
edistää niiden suunnitteluvalmiutta seuraavaa
suunnittelukautta varten.
Liikennepoliittisessa selonteossa on linjattu valtion osallistuminen
suurten kaupunkiseutujen metrohankkeiden rakentamiseen 30 prosentin osuudella,
kuitenkin niin, että hankkeiden rahoitusosuudet päätetään
tapauskohtaisesti erikseen riippuen muun muassa hankkeiden kustannuksista,
laajuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä kohteiden
omistussuhteista. Liikennepoliittista selontekoa laadittaessa kustannusarvio metron
jatkamiselle Matinkylästä Kivenlahteen oli luokkaa
400 miljoonaa euroa. Tämän päivän kustannusarvio
ilman metrovarikkoa on noin 780 miljoonaa euroa ja siihen liittyvän
varikon rakentaminen lisäksi luokkaa 100 miljoonaa euroa.
Espoon yhdyskuntarakennetta tiivistetään
ja Espoo on suunnitellut kaavoittavansa runsaasti asuntoja kaupungin
lounaisosaan. Espoossa on arvioitu vuonna 2035 olevan metron jatkeen
liityntäliikenteen vaikutuspiirissä yhteensä 90 000 asukasta
ja noin 16 000 työpaikkaa. Länsimetron jatkeelle
on arvioitu tulevan 50 000 käyttäjää vuorokaudessa
sitten kun Espoon lounaisosiin kaavailtu lisärakentaminen
on toteutunut.
Länsimetron rakennustöiden jatkamista osuudella
Matinkylä—Kivenlahti ei ole valtiontalouden kehyksissä liikennejärjestelmän
kehittämiseen varatussa rahoituksessa. Länsimetro
tulee olemaan tehokas tapa hoitaa pääkaupunkiseudun länsiosan
joukkoliikennettä kun alueella on huomattavasti nykyistä suurempi
asukasmäärä. Ottaen huomioon valtiontalouden
tilan ja säästötavoitteet, on päätöstä valtion
rahoitukseksi harkittava huolella.
Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta
2014
Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 362/2014 rd undertecknat
av riksdagsledamot Pia Kauma /saml:
Ämnar regeringen ändra sitt beslut om en
fortsättning av metrolinjen, med hänsyn till fördelarna
med att byggarbetena fortsätter och de åtgärder
som dagens sysselsättningsläge kräver?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Byggandet av Västmetron från Gräsviken
till Mattby pågår. Enligt gällande tidsplan
ska byggarbetena vara klara i slutet av 2015 och trafiken inledas
hösten 2016.
Våren 2012 lämnade statsrådet en
trafikpolitisk redogörelse till riksdagen. I samband därmed
fast-slogs de trafikinvesteringsprojekt som skulle startas under
innevarande regeringsperiod. En förlängning av
Västmetron från Mattby till Stensvik ingick inte
i redogörelsens investeringsprogram för den innevarande
regeringsperioden, men huvudstadsregionens metroprojekt ingår
i det program som styr planeringen under åren 2016—2022.
En förlängning av Västmetron från
Mattby till Stensvik ingick också i Helsingforsregionens
trafik-systemplans (HLJ) förslag från 2011 om
hur trafikinfrastrukturen ska utvecklas. I planen har projektet
prioriterats som elfte i skyndsamhetsordningen bland projekt som
föreslås bli påbörjade före år
2020. Bland spårtrafikprojekten har såväl
höjningen av förmedlingskapaciteten för
banavsnittet Böle—Riihimäki som stadsbanan
Alberga—Esbo och Centrumslingan rankats högre än
förlängningen av Västmetron.
Ett intentionsavtal för 2012—2015 om markanvändning,
boende och trafik (MBT-intentionsavtal) mellan Helsingforsregionens
kommuner och staten undertecknades sommaren 2012. I avtalet fastställde
staten och kommunerna sådana projekt för utveckling
av infrastrukturen som ska påbörjas under avtalsperioden
och som gäller trafiksystemets funktionalitet och utvecklingen
av markanvändningen. Om metro- och snabbspårvägsprojekt
konstateras i MBT-intentionsavtalet allmänt att staten
främjar förutsättningarna för
att planera projekten för följande intentionsavtalsperiod.
I den trafikpolitiska redogörelsen har statens finansieringsandel
för byggande av metroprojekt i de stora stadsregionerna
fastställts till 30 procent. Beslut om projektens finansieringsandelar fattas
emellertid separat från fall till fall beroende bland annat
på projektets kostnader, omfattning och ändamålsenlighet
samt på objektens ägarförhållanden.
När den trafikpolitiska redogörelsen gjordes upp
var kostnadskalkylen för en förlängning
av metron från Mattby till Stensvik i storleksordningen
400 miljoner euro. I dag är kostnadskalkylen cirka 780
miljoner euro, varutöver den anslutande metrodepån
kostar cirka 100 miljoner euro.
Samhällsstrukturen i Esbo förtätas
och Esbo har för avsikt att planlägga för
rikligt med bostäder i stadens sydvästra delar.
Det har beräknats att Esbo år 2035 kommer att
ha cirka 90 000 invånare och cirka 16 000
arbetstillfällen inom räckhåll för
anslutningstrafiken till den förlängda metrobanan.
Förlängningen av Västmetron uppskattas
få 50 000 användare per dygn när
den planerade utbyggnaden av sydvästra Esbo har genomförts.
Medel för en förlängning av Västmetron
från Mattby till Stensvik har inte reserverats i anslagen
för utveckling av trafiksystem i statsrådets plan
för de offentliga finanserna. Västmetron kommer
att vara ett effektivt medel för att sköta kollektivtrafiken
i den västra delen av huvudstadsregionen när området
väl har ett betydligt större invånarantal än
i dag, med hänsyn till de offentliga finansernas tillstånd
och sparmålen bör beslutet om statlig finansiering
noga övervägas.
Helsingfors den 10 juni 2014
Trafik-och kommunminister Henna Virkkunen