KIRJALLINEN KYSYMYS 374/2012 vp
KK 374/2012 vp - Pia Kauma /kok ym.
Tarkistettu versio 2.0
Länsimetron jatkaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Helsingin metron jatkaminen Espooseen käynnistyi
Espoon ja Helsingin kaupunginvaltuustojen periaatepäätöksillä vuonna
2008 ja metrokaavojen hyväksymisellä vuonna 2009.
Valtio sitoutui Länsimetron 30 prosentin rahoitusosuuteen (enintään
200 milj. euroa) vuonna 2008, ja hankkeen rakentaminen alkoi alkukesällä 2010.
Tällä hetkellä Länsimetron tunneleista
on louhittu noin 40 prosenttia, ja metron on tarkoitus avautua liikenteelle
välille Ruoholahti—Matinkylä loppuvuodesta
2015.
Pääkaupunkiseudun metrohankkeet mainitaan valtioneuvoston
liikennepoliittisessa selonteossa 2012 hankkeina, joiden suunnitteluvalmiutta edistetään
aikavälillä 2016—2022. Länsimetron jatkamisen
kannalta tämä kirjaus ei kuitenkaan lupaa mitään,
vaan tarkoittaa jopa 10 vuoden lykkäystä hankkeen
aloittamiselle.
Espoolla olisi tekniset valmiudet viedä 700 miljoonaa
euroa maksavaa jatkohanketta Matinkylästä eteenpäin
Kivenlahteen tai Saunalahteen heti vuodesta 2014 lähtien,
jolloin metron ensimmäisen vaiheen louhintatyöt
päättyvät. Espoon oma rahoitusosuus olisi
70 prosenttia, ja se voisi jatkua vuoteen 2016 tai 2017 asti, mikäli takuu
valtion 30 prosentin osallistumisesta tulevaisuudessa olisi olemassa.
Metron jatkaminen heti nykyisten louhintojen päätyttyä toisi
arviolta 100 milj. euron säästöt, jotka
aiheutuisivat muun muassa rakennushankkeen uudelleen aloittamisesta
säästyneistä kustannuksista sekä lähivuosien
suhdanteesta, jonka on arvioitu olevan suosiollinen louhinnan ja
rakentamisen kannalta. Vuosikymmenen lopuksi ruuhkautuu runsaasti
liikennehankkeita, mikä todennäköisesti aiheuttaa
hintojen nousua.
Länsimetron jatkon rakentamisen hyödyt olisivat
kiistattomat. Vuoden 2015 jälkeen Länsimetro kerää arviolta
100 000 matkustajaa päivässä,
joista noin 60 000 ylittää Espoon ja
Helsingin rajan. Metron jatkaminen Kivenlahteen lisäisi käyttäjämäärää vielä noin
50 000—55 000 matkustajalla.
Valtion ja 14 Helsingin seudun kunnan välisen maankäytön,
asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus sisältää tavoitteet
myös asuntorakentamiselle. Espoon osalta sopimuksen 2 500
asunnon vuosittainen tavoitetuotanto, josta 20 prosenttia tulee
olla sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa, ei ole mahdollinen ilman,
että Länsimetroa jatketaan. Sekä Länsimetron
jatkon että mahdollisesti toteutettavan kaupunkiradan jatkon
varaan on suunniteltu noin 50 000 asukkaan asuntotuotanto
jo olemassa olevan 70 000 asukkaan lisäksi. Muualle
kuin ratayhteyksien varrelle rakentaminen ei riitä yhteisesti
linjattujen tavoitteiden täyttymiseen.
Länsimetron jatkaminen hyödyntäisi
paitsi Espoota ja läntistä Uuttamaata myös
koko metropolialuetta. Se lisäisi asuntotuotantomahdollisuutta Espoossa,
olisi hallitusohjelman tavoitteiden mukainen ja ohjaisi asumista
julkisen liikenteen lähelle. Kun hanke lisäksi
työllistää jo tällä hetkellä 200
henkilötyövuotta suunnitteluun ja 6 000 henkilötyövuotta
rakentamiseen, on vaikea keksiä liikennehankkeita, jotka
täyttäisivät hallitusohjelman tavoitteet
myös elinkeinopolitiikan ja työllisyyden osalta
yhtä hyvin kuin Länsimetron jatkaminen.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi
seuraavan kysymyksen:
Miksi hallitus ei tue liikennehanketta, jonka hyödyt
suhteessa kustannuksiin ovat poikkeuksellisen hyvät ja
joka tavoitteiltaan vastaa hallitusohjelman kirjauksia metropolialueen
kehittämisestä ja liikennepolitiikasta?
Helsingissä 8 päivänä toukokuuta
2012
- Pia Kauma /kok
- Johanna Karimäki /vihr
- Eero Lehti /kok
- Marjo Matikainen-Kallström /kok
- Sanna Lauslahti /kok
- Kari Tolvanen /kok
- Antti Kaikkonen /kesk
- Raija Vahasalo /kok
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Pia Kauman /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 374/2012 vp:
Miksi hallitus ei tue liikennehanketta, jonka hyödyt
suhteessa kustannuksiin ovat poikkeuksellisen hyvät ja
joka tavoitteiltaan vastaa hallitusohjelman kirjauksia metropolialueen
kehittämisestä ja liikennepolitiikasta?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallituksen 12.4.2012 eduskunnalle antamassa selonteossa kaupunkiseutujen
merkitys Suomen talouden ja kilpailukyvyn vetureina on laajalti tunnistettu.
Suuret ja kasvavat kaupunkiseudut on myös määritetty
omaksi 2010-luvun liikennepolitiikan erityishuomiota vaativaksi
aihealueeksi. Tällä hallituskaudella kaupunkiseutujen
kilpailukyvyn edistämiseen kohdistetaan valtion puolelta
merkittäviä erityispanostuksia.
Neljällä suurimmalla kaupunkiseudulla maankäytön,
asumisen ja liikenteen yhteensovittamista on pyritty edistämään
MAL-aiesopimusmenettelyn kautta. Valtio edistää aiesopimusten
toteutumista erilaisin tukitoimin. Uutena avauksena ja tukitoimenpiteenä hallitus
on sitoutunut osallistumaan pienten liikenneinfrastruktuuritoimenpiteiden
rahoitukseen suurimmilla kaupunkiseuduilla edellyttäen
kuntien samansuuruista tukea hankkeille. Toimenpiteet kohdistetaan
erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn
edellytysten parantamiseen. Lisäksi valtio tukee joukkoliikenteen
kehittämistä suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuella.
Hallituksen esittämässä vuosien 2012—2015 investointiohjelmassa
on myös useampi Helsingin seutua koskeva liikennehanke.
Kehä I:n ja Kehä III parantamishankkeet, Helsinki—Riihimäki-rataosan
kapasiteetin lisääminen sekä Helsingin
ratapihan toiminnallinen parantaminen edistävät
kokonaisvaltaisesti koko kaupunkiseudun liikennejärjestelmän
toimivuutta.
Hallituksen tärkeä periaatteellinen linjaus selonteossa
koskee valtion osallistumista suurten kaupunkiseutujen raideliikenneinvestointien
rahoittamiseen
kaupunkiratahankkeiden osalta 50 prosentilla ja kaupunkiraitioteiden
osalta 30 prosentilla. Selonteon linjauksen mukaisesti hallitus
on osoittanut tahtotilansa kaupunkiratahankkeiden toteuttamiselle.
Hallitus linjasi, että hankkeiden rahoitusosuudet päätetään
kuitenkin tapauskohtaisesti erikseen, mikä koskee myös Länsimetron
jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen.
Selonteon liikenneverkon kehittämisohjelmassa vuosille
2016—2022 yhdeksi kohteeksi on linjattu pääkaupunkiseudun
metrohankkeet, joissa valtion rahoitusosuudeksi on määritetty 30 prosenttia.
Hallitus on tunnistanut tarpeen Länsimetron jatkamiselle
ja tekee linjaukset pääkaupunkiseudun metrohankkeiden
rahoittamisesta tämän hallituskauden aikana. Sitovat
rahoituspäätökset valtio tekee myöhemmin.
Helsingissä 24 päivänä toukokuuta
2012
Liikenneministeri Merja Kyllönen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 374/2012 rd undertecknat
av riksdagsledamot Pia Kauma /saml m.fl.:
Varför stöder regeringen inte ett trafikprojekt
som medför exceptionellt stora fördelar i förhållande
till kostnaderna och vars syften står i samklang med skrivningarna
om trafikpolitiken och utvecklingen av metropolområdet
i regeringsprogrammet?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
I den redogörelse som regeringen överlämnade till
riksdagen den 12 april 2012 har stadsregionernas betydelse som dynamon
för ekonomin och konkurrenskraften fått bred uppmärksamhet. Även
trafiken i de stora och växande stadsregionerna har lyfts
fram som en fråga som kräver särskild
hänsyn i 2010-talets trafikpolitik. Under innevarande regeringsperiod
gör staten betydande specialsatsningar för att
förbättra stadsregionernas konkurrenskraft.
I de fyra största stadsregionerna har man försökt
förbättra samordningen av markanvändningen,
boendet och trafiken med hjälp av det så kallade
MBT-intentionsavtalsförfarandet. Staten främjar
genomförandet av intentionsavtalen genom olika slags stödåtgärder.
Som en ny giv och en ny stödåtgärd har
regeringen förbundit sig att delta i finansieringen av
småskaliga insatser för att utveckla trafikinfrastrukturen
i de största stadsregionerna på villkor att kommunerna
bidrar med ett lika stort stöd till projekten. Dessa insatser
inriktas särskilt på att förbättra
förutsättningarna för kollektiv-, gång-
och cykeltrafiken. Dessutom stöder staten utvecklingen
av kollektivtrafiken genom det kollektivtrafikstöd som
ges till de stora stadsregionerna.
I det investeringsprogram för åren 2012—2015
som regeringen har framlagt ingår även flera trafikprojekt
som rör Helsingforsregionen. Renoveringsprojekten för
Ring I och Ring III, höjningen av kapaciteten på banavsnittet
Helsingfors—Riihimäki och förbättringen
av bangården i Helsingfors i operativt hänseende är
projekt som bidrar till en övergripande förbättring
av trafiksystemet i hela regionen.
En viktig princip i regeringens redogörelse gäller
statens andel i finansieringen av investeringar i spårvägstrafiken
i de stora stadsregionerna: i fråga om stadsbanor bidrar
staten med 50 procent och i fråga om stadsspårvägar
med 30 procent. Regeringen har i överensstämmelse med
denna princip bekräftat sina strategiska avsikter att främja
genomförandet av stadsbaneprojekt. Regeringen har beslutat
att finansieringsandelarna likväl ska fastställs
skilt för varje fall, vilket även gäller
förlängningen av Västmetron från
Mattby till Stensvik. I det program för utvecklingen av
trafiknätet åren 2016—2022 som ingår
i redogörelsen utgör metroprojekten i huvudstadsregionen
ett av de utvecklingsobjekt för vilka statens finansieringsandel
har fastställts till 30 procent. Regeringen är
medveten om behovet att förlänga Västmetron
och stakar ut riktlinjer för finansieringen av metroprojekten
under denna regeringsperiod. Staten fattar bindande beslut om finansieringen
senare.
Helsingfors den 24 maj 2012
Trafikminister Merja Kyllönen