KIRJALLINEN KYSYMYS 425/2003 vp
KK 425/2003 vp - Annika Lapintie /vas
Tarkistettu versio 2.0
Hallituksen toimet turkistarhauksessa
Eduskunnan puhemiehelle
Eläinsuojelulain (247/1996)
tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella
tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Niin
ikään lain tarkoituksena on edistää eläinten
hyvinvointia ja hyvää kohtelua (1 §).
Eläimen pitopaikan on oltava riittävän
tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin
tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin
tarpeet. Eläimen pitäminen tarpeetonta kärsimystä tuottavalla
tavalla on kielletty (4 §). Turkiseläinten
tarhaus on eläinsuojelulain ja -asetuksen mukaan sallittua
tietyillä ehdoilla.
Euroopan komission tieteellisen komitean turkistuotantoeläinten
hyvinvointiraportin valmistumisesta on pian kulunut kaksi vuotta.
Raportissa on arvioitu turkistarhoilla kasvatettavien eläinten
hyvinvointia tieteelliseltä kannalta, ja siinä selvitetään,
miten eläinten hyvinvointia voidaan parantaa.
Tieteellisen komission raportin suosituksissa (kohta 16) todetaan
muun muassa, että minkkien häkkejä ja
hoitomenetelmiä tulisi parantaa huomattavasti, koska ne
aiheuttavat 20 prosentin pentukuolleisuuden. Eläinten pito-olosuhteet
tulee muuttaa sellaisiksi, että eläimellä on
mahdollisuus saada riittävästi ympäristövirikkeitä ja mahdollisuudet
tutkimiskäyttäytymiseen ja liikuntaan. Olot eivät
tällä hetkellä ole riittävän
hyvät, ja se ilmenee muun muassa oman turkin purentana
ja jopa hännänpään tai raajojen
poispuremisena.
Suositusten mukaan (kohta 17) kettujen häkkejä ja
hoitomenetelmiä tulee kehittää huomattavasti,
koska nykyisellään kettujen elinolosuhteet aiheuttavat
niille yletöntä pelkoa ihmistä kohtaan.
Ketuilla ilmenee tarhaolosuhteissa paljon lisääntymisongelmia
ja omien pentujen tappamista sekä muita kehityshäiriöitä.
Lisäksi liikunnan puute aiheuttaa ketuille raajojen ja
luiden heikkoutta.
Tieteellisen komitean suosituksissa eläimille toivotaan
myös mahdollisuutta virikkeisiin: minkeille esimerkiksi
olkeen ja vesisäiliöön ja ketuille puruesineisiin.
Raportissa myös todetaan, että verrattuna muihin
kotieläimiin tarhaeläimiä on jalostettu
suhteellisen vähän paitsi niiden turkkeja. Tarhaeläimiä ei
raportin mukaan voida pitää domestikoituneina.
Tieteellinen komitea ei ottanut selvityksessään
eettistä kantaa turkistarhauksen oikeutukseen, koska komitean
tehtävänä on esittää vain tieteelliset
perustelut, tässä tapauksessa siis turkistuotantoeläinten
kohtelusta. Komitean raportin suositukset tuleekin nähdä vähimmäisvaatimuksina,
jotka on täytettävä, jotta turkistuotantoeläimille
taattaisiin edes jotenkuten hyväksyttävät
elinolosuhteet.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomen lainsäädäntö saadaan
vastaamaan Euroopan unionin komission tieteellisen komitean mietintöä,
jonka mukaan tarhaeläinten hyvinvointi edellyttää tarhausolosuhteiden
huomattavaa parantumista, jotta eläinsuojelulain (247/1996)
vaatimukset eläinten oikeuksista toteutuvat?
Helsingissä 15 päivänä lokakuuta
2003
Eduskunnan
puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika Lapintien /vas näin
kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 425/2003 vp:
Mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomen lainsäädäntö saadaan
vastaamaan Euroopan unionin komission tieteellisen komitean mietintöä,
jonka mukaan tarhaeläinten hyvinvointi edellyttää tarhausolosuhteiden
huomattavaa parantumista, jotta eläinsuojelulain (247/1996)
vaatimukset eläinten oikeuksista toteutuvat?
Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti
seuraavaa:
Turkiseläinten pidolle asetettavista yksityiskohtaisista
eläinsuojeluvaatimuksista säädetään
Euroopan neuvoston tuotantoeläinten suojelua koskevan eurooppalaisen
yleissopimuksen turkiseläimiä koskevissa määräyksissä.
Nykyiset turkiseläinten pitoa koskevat määräykset
on hyväksytty Strassbourgissa 22.6.1999, joten turkiseläinten
tiloja, kasvatusolosuhteita, hoitoa, kohtelua ja käsittelyä koskevat
hyvinvointivaatimukset perustuvat varsin tuoreeseen käytettävissä olevaan
tieteelliseen tietoon turkiseläinten terveyden ja käyttäytymistarpeiden
tyydyttämisen perusedellytyksistä. Euroopan unioni
on yhtenä sopimusosapuolena tuotantoeläinsopimuksessa,
joten turkiseläimiä koskevat määräykset
ovat myös osa yhteisön lainsäädäntöä.
Euroopan yhteisöjen komissio antoi eläinten terveyden
ja hyvinvoinnin tieteelliselle komitealle tehtäväksi
raportin laatimisen turkistarhauksessa pidettävien eläinten
hyvinvoinnista. Komitean raportti julkaistiin joulukuussa 2001.
Kyseinen raportti sisältää viimeisimmän
tieteellisen arvion turkiseläinten hyvinvoinnista sekä lukuisia
suosituksia siitä, miten eläinten hyvinvointia turkistarhauksessa
voitaisiin parantaa. Komitea totesi myös raportissaan usean
eläinten hyvinvointiin vaikuttavan tekijän vaativan
lisätutkimusta.
Euroopan neuvoston yleissopimuksen turkiseläimiä koskevat
määräykset on Suomessa saatettu voimaan
maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä turkiseläinten
pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (MMMp 16/EEO/1999).
Hyvinvointia koskevissa vaatimuksissa on eläinten tiloja,
eläinten hoitoon ja käsittelyyn käytettäviä laitteita
ja välineitä, eläinten hyvinvoinnista
huolehtimista ja tarkastamista, käsittelyä, juottoa
ja ruokintaa sekä lisääntymistä koskevia
yksityiskohtaisia määräyksiä.
Myös osa komission tieteellisen komitean raportissaan esittämistä suosituksista
sisältyy jo turkiseläinten pitoa koskeviin kansallisiin
vähimmäisvaatimuksiin. Tällaisia ovat
muun muassa eläinten virikkeisiin, kuten minkeille tarjottavaan
olkeen ja ketuille annettaviin purukapuloihin, liittyvät
vaatimukset. Yleisistä eläinten pitoa, hoitoa,
kohtelua ja käsittelyä koskevista vaatimuksista
on säädetty eläinsuojelulaissa (247/1996)
ja eläinsuojeluasetuksessa (396/1996).
Turkiseläinten tilantarvetta, elinympäristön virikkeellistämistä sekä muun
muassa lisääntymistä, ravintoa ja erilaisten
pitomuotojen vaikutusta eläinten hyvinvointiin tutkitaan
ja kehitetään jatkuvasti. Parhaillaan onkin käynnissä useita
turkiseläinten hyvinvointia koskevia tutkimuksia, joista
on odotettavissa lisävalaistusta moniin eläinten
tarpeita ja pitoa koskeviin kysymyksiin.
Koska yhteisöllä ei vielä ole direktiiviä turkiseläinten
hyvinvoinnille asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista,
on todennäköistä, että komissio tulee
antamaan ehdotuksensa turkiseläinten pitoa koskeviksi vähimmäisvaatimuksiksi
lähitulevaisuudessa. Tieteellisen komitean raportin esittämät
suositukset tulevat olemaan pohjana komission ehdotukselle, ja siinä tullaan
lisäksi ottamaan huomioon viimeisin tieto, joka on saatu turkiseläinten
tärkeitä perustarpeita, kuten käyttäytymistä ja
eläinten yleistä hyvinvointia, koskevista tutkimuksista.
Direktiivin hyväksymisen myötä myös
Suomen turkistarhausta koskevat säädökset
tulevat muuttumaan vastaavasti. Kansallisten säädösten
muuttamisen tässä vaiheessa ei siten voida katsoa
olevan tarkoituksenmukaista.
Helsingissä 4 päivänä marraskuuta
2003
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
Till
riksdagens talman
I det syfte 27 § riksdagens
arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga
medlem av statsrådet översänt följande
av riksdagsledamot Annika Lapintie /vänst undertecknade
skriftliga spörsmål SS 425/2003 rd:
Vad har regeringen för avsikt att göra för
att anpassa lagstiftningen i Finland till betänkandet från
Europeiska unionens vetenskapliga kommitté och för
att uppfylla kraven på djurens rättigheter i djurskyddslagen
(247/1996)? I betänkandet från
vetenskapliga kommittén sägs att djurens behov
av välbefinnande kräver att avelsförhållandena
förbättras avsevärt.
Som svar på detta spörsmål
får jag vördsamt anföra följande:
Närmare bestämmelser om djurskydd inom pälsdjurshållningen
ingår i bestämmelserna om pälsdjur i
Europarådets konvention om skydd av animalieproduktionens
djur. De gällande bestämmelserna om pälsdjurshållning
antogs i Strassbourg den 22 juni 1999. Det betyder att kraven på pälsdjurens
välbefinnande vad gäller burar, uppfödningsförhållanden,
skötsel, behandling och hantering bygger på mycket
färsk vetenskaplig dokumentation om de grundläggande
kraven på hur pälsdjurens hälsa och beteendebehov
skall tillgodoses. Europeiska unionen är part i konventionen
och bestämmelserna om pälsdjur ingår därför
i gemenskapens lagstiftning.
Vetenskapliga kommittén för djurens hälsa och
välbefinnande har på uppdrag av Europeiska gemenskapernas
kommission sammanställt en rapport om djurens välbefinnande
vid pälsdjursuppfödning. Rapporten publicerades
i december 2001. Den innehåller den nyaste vetenskapliga bedömningen
av pälsdjurens välbefinnande och en lång
rad rekommendationer om hur djurens välbefinnande kan förbättras
inom pälsdjursuppfödningen. Kommittén
påpekade också i rapporten att flera av de faktorer
som påverkar djurens välbefinnande kräver
kompletterande utredningar.
I Finland har bestämmelserna om pälsdjur i Europarådets
konvention om animalieproduktionens djur genomförts genom
jord- och skogsbruksministeriets beslut om djurskyddskrav vid pälsdjurshållning
(JSMb 16/VLA/1999). I kraven på djurens
välbefinnande ingår detaljerade bestämmelser
om förvaringsutrymmen, anordningar och redskap vid skötsel
och hantering, omsorg och kontroll av djurens välbefinnande, hantering,
vattning och utfordring och reproduktion. Också en del
av de rekommendationer som ingår i rapporten från
kommissionens vetenskapliga kommitté ingår redan
nu i de nationella minimibestämmelserna om pälsdjurshållning.
Ett exempel på detta är bestämmelserna
om stimulans av djuren, bl.a. kraven på halm i burarna
för minkar och på gnagpinnar för rävar.
De allmänna kraven på hållning, skötsel,
behandling och hantering av djur ingår i djurskyddslagen (247/1996)
och djurskyddsförordningen (396/1996).
Det pågår ständig forskning och utveckling kring
pälsdjurens behov av utrymme och stimulans i sin livsmiljö samt
om reproduktion, näring och djurhållningsmetodernas
konsekvenser för pälsdjurens välbefinnande.
För närvarande pågår flera undersökningar
om pälsdjurens välbefinnande. Studierna förväntas
ge ny information om många frågor kring djurens
behov och pälsdjurshållningen.
Europeiska gemenskapen har än så länge inget
direktiv om djurskyddskraven på pälsdjurs välbefinnande.
Kommissionen kommer därför sannolikt att lägga
fram ett förslag till minimikrav på pälsdjurshållningen
inom den närmaste framtiden. Förslaget bygger
på rekommendationerna från vetenskapliga kommittén.
Dessutom kommer förslaget att beakta den nyaste informationen
om viktiga fundamentala behov hos pälsdjur, till exempel
undersökningar om djurens beteende och allmänna
välbefinnande. När direktivet har antagits anpassar
Finland sina författningar till bestämmelserna
i direktivet. Det kan således inte anses vara rationellt
att ändra de nationella bestämmelserna i detta
läge.
Helsingfors den 4 november
2003
Jord- och skogsbruksminister Juha Korkeaoja