KIRJALLINEN KYSYMYS 445/2014 vp

KK 445/2014 vp - Jussi Niinistö /ps 

Tarkistettu versio 2.0

Itsenäisen Suomen satavuotisjuhlan valmistelujen eteneminen

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlamuistamisen valmistelut ovat parhaillaan käynnissä. Esitin aiheesta kirjalliset kysymykset KK 7/2011 vp ja KK 201/2011 vp, joiden jälkeen marraskuussa 2011 valtioneuvoston kanslia perusti satavuotisjuhlamuistamisen valmistelua suunnittelevan työryhmän. Sen tehtävänä oli laatia ehdotus vuoden 2017 juhlallisuuksien organisoinnista, toteutuksesta ja kustannuksista.

Työryhmän ehdotuksen pohjalta valtioneuvoston kanslia asetti elokuussa 2013 itsenäisyyden juhlavuoden projektin ja sille saman vuoden marraskuussa 11-henkisen hallituksen, jonka johdossa on valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen. Hallituksen nimeämisen jälkeen jätin kirjallisen kysymyksen KK 1102/2013 vp, jossa tiedustelin valmistelujen linjoista.

Parhaillaan hankkeelle etsitään uutta vastaavaa pääsihteeriä, sillä valtiosihteeri Heinosen mukaan hankkeen johdon vahvistamista on pidetty välttämättömänä.

Valmistelua suunnitelleen työryhmän puheenjohtajan, professori Martti Häikiön Nykypäivä-lehteen 23. toukokuuta 2014 antaman haastattelun mukaan valmistelut eivät etene toivotulla tavalla. Häikiö kuvaa tilannetta huolestuttavaksi, sillä mitään konkreettista ei ole näköpiirissä. Hankkeeseen ei ole esimerkiksi kytketty Kansallismuseota, Kansalliskirjastoa, Kansallisarkistoa tai kansallisia taidelaitoksia. Lisää epävarmuutta projektin ylle luo edessä oleva pääministerin vaihdos.

Rahoitustakin on karsittu, mikä omalta osaltaan kertoo siitä, kuinka Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaan suhtaudutaan. Alun perin hankkeeseen budjetoitu 15 miljoonaa euroa putosi kehysriihessä viiteen miljoonaan. Tästä summasta valtaosa kuluu tarvittavien virkamiesten palkkaamiseen, tiloihin ja viestintään. Itse juhlintaan jää arviolta pari miljoonaa euroa.

Professori Häikiön huoleen on helppo yhtyä, ja pidän myös Häikiön lailla käsittämättömänä hankkeen rajaamista vuoteen 2017. Vuoden 2017 itsenäistymisen satavuotisjuhlan lisäksi vietämme vuosina 2018—2020 muidenkin itsenäisen Suomen valtion syntyyn ja kansanvallan varmistumiseen vaikuttaneiden tapahtumien satavuotismuistoa. Sata vuotta tulee kuluneeksi vuoden 1918 vapaussodasta, vallankumouksesta ja sisällissodasta, hallitusmuodon hyväksymisestä vuonna 1919 sekä Tarton rauhasta vuonna 1920. Myös näiden tapahtumien muistaminen ja niiden merkityksen pohtiminen on tärkeää, kuten olen edellä mainituissa kirjallisissa kysymyksissänikin muistuttanut.

Itsenäistymisen satavuotismuisto on kansakunnalle tärkeä, ja sillä on mahdollista lisätä kansakunnan yhtenäisyyttä ja ylpeyttä suomalaisuudesta. Siksi merkkipaalua on juhlistettava asianmukaisesti.

Tapahtumien muistaminen ja niiden merkityksen pohtiminen olisi tarkoituksenmukaista koota useamman vuoden tapahtumakokonaisuudeksi. Tällöin eri koti- ja ulkomaisia näkökulmia voitaisiin valaista riittävän monipuolisesti.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo puuttua siihen, että Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan valmistelu ei julkisuudessa olleiden tietojen mukaan etene toivotulla tavalla ja että juhlinta on rajattu vain vuoteen 2017?

Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2014

  • Jussi Niinistö /ps

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Niinistön /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 445/2014 vp:

Miten hallitus aikoo puuttua siihen, että Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan valmistelu ei julkisuudessa olleiden tietojen mukaan etene toivotulla tavalla ja että juhlinta on rajattu vain vuoteen 2017?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä tulee vuonna 2017 kuluneeksi 100 vuotta. Valtioneuvoston kanslia asetti itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan projektin 14.8.2013 ja nimesi projektille valtuuskunnan. Valtuuskuntaan kuuluu yli kuusikymmentä yhteiskunnan eri tahojen edustajaa. Valtuuskunta päättää juhlavuoden yleisistä linjauksista. Valtuuskunnan puheenjohtaja on pääministeri ja varapuheenjohtaja valtiovarainministeri. Asettamispäätöksen mukaisesti projekti päättyisi 1.2.2018.

Valtioneuvoston kanslia asetti 18.11.2013 projektille hallituksen, jossa on 11 jäsentä, jotka ovat omien alojensa ansioituneita toimijoita, muun ohella professori Martti Häikiö on hallituksen jäsen. Asettamispäätöksen mukaan hallituksen tehtävänä on vastata juhlavuoden toimeenpanosta ja toimeenpanon ohjauksesta.

Hallitus valmistelee valtuuskunnan päätettäväksi yleiset linjaukset, joihin kuuluu ohjelmajulistus. Ohjelmajulistuksessa esitetään juhlavuoden keskeisimmät tavoitteet, periaatteet, teemat ja toteutusmuodot. Ohjelmajulistus ohjaa juhlaohjelmiston, tapahtumien, hankkeiden ja järjestelyjen suunnittelua ja yhteensovittamista. Suomalaisten erilaisuus ja erilaiset odotukset otetaan huomioon juhlavuoden valmistelussa. Hallitus myös etsii ja synnyttää yhteistyöratkaisut muiden juhlavuoden kannalta merkityksellisten kansallisten tai kansainvälisten toimijoiden, tapahtumien ja hankkeiden kanssa. Näihin kuuluvat itsestäänselvyytenä kysymyksessä mainitut kansalliset muisti- ja kulttuuri-instituutiot.

Projektin hallitus kokoontui ensimmäisen kerran vuoden 2013 joulukuussa, ja kokoukset ovat jatkuneet kuluneena vuonna kuukausittain. Hallituksen pohjatyön ansiosta projektin jatkotyön valmistelua ohjaavia yleisiä linjauksia päästään esittelemään hankkeen valtuuskunnalle päätöksentekoa varten elo-syyskuussa, kun valtuuskunta kokoontuu ensimmäisen kerran tulevan pääministerin johdolla. Tämän jälkeen juhlavuoden teemojen tavoitteiden esittely jatkuu muille sidosryhmille ja yhteistyötahoille eri puolella Suomea.

Hallitukselle asioita valmistelee vastaava pääsihteeri ja hänen apunaan kansliaan koottu virkamiessihteeristö. Tätä ryhmää on vahvistettu ohjelmien tuottamiseen keskittyvällä virkamiehellä.

Valtioneuvoston kanslia on esittänyt projektille yhteensä 14 miljoonan euron rahoitusta, joista se on saanut tai saamassa valtion talousarvion kautta viisi miljoonaa euroa. Hallitus on kehyspäätöksessään todennut, että hallitus huolehtii projektin rahoituksen riittävyydestä.

Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2014

Pääministeri Jyrki Katainen

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 445/2014 rd undertecknat av riksdagsledamot Jussi Niinistö /saf:

Hur tänker regeringen ingripa i det faktum att förberedelserna för 100-årsjubileet av Finlands självständighet enligt uppgifter i offentligheten inte framskrider på önskat sätt och att firandet har begränsats till endast år 2017?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

År 2017 har det förflutit 100 år sedan Finland blev en självständig stat. Statsrådets kansli tillsatte den 14 augusti 2013 ett projekt för 100-årsjubileet av självständigheten samt utnämnde en delegation för projektet. Till delegationen hör över 60 företrädare för samhällets olika sektorer. Delegationen fattar beslut om allmänna riktlinjer för jubileumsåret. Statsministern är ordförande och finansministern vice ordförande för delegationen. Enligt beslutet om tillsättande av projektet avslutas projektet den 1 februari 2018.

Statsrådets kansli tillsatte den 18 november 2013 en styrelse för projektet. Styrelsen har 11 medlemmar som alla är meriterade aktörer inom sina områden, bland annat professor Martti Häikiö är medlem i styrelsen. Enligt beslutet om tillsättande av projektet är det styrelsens uppgift att svara för genomförandet av jubileumsåret och styrningen av genomförandet.

Styrelsen bereder de allmänna riktlinjerna, bland annat en programplan, som delegationen sedan fattar beslut om. I programplanen presenteras jubileumsårets centrala mål, principer, teman samt genomförandet. Programplanen styr planeringen och koordineringen av festprogrammet, tillställningarna, projekten och arrangemangen. Under förberedelserna för jubileumsåret beaktas att finländarna är olika och har olika förväntningar. Styrelsen ska också finna och utarbeta olika sätt att samverka med andra nationella och internationella evenemang, projekt och arrangemang som är betydelsefulla med tanke på jubileumsåret. Till dessa hör självklart de nationella minnes- och kulturinstitutioner som nämns i spörsmålet.

Projektets styrelse hade sitt första möte i december 2013 och efter det har möten hållits varje månad. Tack vare styrelsens grundarbete kan allmänna riktlinjer som styr beredningen av det fortsatta projektarbete presenteras för projektets delegation med tanke på dess beslutsfattande i augusti-september, då delegationen för första gången sammanträder under ledning av den blivande statsministern. Efter detta fortskrider presentationen av målen för jubileumsårets teman för övriga intressent- och samarbetsgrupper runtom i Finland.

Den ansvariga generalsekreteraren bereder ärendena för styrelsen med hjälp av tjänstemannasekretariatet vid kansliet. Denna grupp har förstärkts med en tjänsteman som koncentrerar sig på produktion av programpunkterna.

Statsrådets kansli har föreslagit finansiering på sammanlagt 14 miljoner euro för projektet, varav man har fått eller kommer att få fem miljoner euro via statsbudgeten. Regeringen har i sitt rambeslut konstaterat att man kommer att se till att projektet får tillräcklig finansiering.

Helsingfors den 17 juni 2014

Statsminister Jyrki Katainen