KIRJALLINEN KYSYMYS 460/2014 vp
KK 460/2014 vp - Pia Kauma /kok
Tarkistettu versio 2.0
Ensiasunnon ostajan asema asuntolainajärjestelmän
uudistamisessa
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan käsittelyssä on laki luottolaitostoiminnasta
(HE 39/2014 vp), johon sisältyy
esitys lainakatosta. Muutoksen jälkeen asunnon ostajille
tulisi 90 prosentin lainakatto suhteessa vakuuksien arvoon. Ensiasunnon
ostajilla lainakatto olisi 95 prosenttia. Lainakatto tarkoittaisi,
että vastaavasti puuttuva osuus eli 10 prosenttia muilla
ja 5 prosenttia ensiasunnon ostajilla olisi oltava ennalta säästettynä tai
muuten hankittuna. Henkilötakauksia ei jatkossa hyväksyttäisi
vakuudeksi. Muutos antaisi Finanssivalvonnalle valtuudet tiukentaa
poikkeuksellisissa tilanteissa enimmäisluottosuhdetta enintään
10 prosentilla ja asettaa lisärajoituksia muiden kuin esinevakuuksien
käytölle.
Vaikka pankit ovat edellyttäneet tähänkin saakka
säästöjä ja omarahoitusosuutta
ennen asuntolainan myöntämistä, on lainakaton
käytännön vaikutuksia ja toimivuutta
vaikea ennustaa. Riskinä on, että asunnon ostaja
voi esimerkiksi pyrkiä kattamaan säästöosuutensa
muualta otetulla korkeampikorkoisella kulutusluotolla. Tämä johtaisi
tavoitteen kannalta päinvastaiseen kehitykseen eli korkeakorkoisten
kulutusluottojen yleistymiseen ja tätä kautta
velkaantumisen kasvuun. Lainakattouudistuksen on arvioitu kohdistuvan
varsinkin ensiasunnon ostajiin. Kuten talousvaliokunta totesi mietinnössään
(TaVM 6/2014 vp), on uuden kattosääntelyn
vaikutuksia seurattava tarkoin muun muassa siltä osin,
ettei ensiasunnon hankkimista tehdä kohtuuttoman vaikeaksi.
Tämä luo tarvetta uudistaa ASP-järjestelmää,
jotta se säilyisi jatkossakin houkuttelevana vaihtoehtona.
ASP-ikärajojen ja korkotukilainojen enimmäismäärien
nostamista on esitetty mahdollisina ratkaisuina, sillä ensiasunnon
keskimääräinen hankintaikä on
viime vuosikymmenten aikana myöhentynyt. Myös
asuntojen korkea hintataso pääkaupunkiseudulla
tulisi huomioida nykyistä paremmin, jotta ASP-lainalla
voidaan kattaa asunnon koko hinta. Helsingissä myytyjen
kerrostaloyksiöiden keskihinta on Kiinteistönvälitysalan
Keskusliiton tilastojen mukaan ollut viime vuosina 153 000
euroa ja -kaksioiden 210 000 euroa. Espoossa kerrostaloyksiö on maksanut
keskimäärin 134 000 euroa ja -kaksio 182 000
euroa. Korkotukilainojen enimmäismäärä on
nykyisellään 145 000 euroa Helsingissä ja 125 000
euroa Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa, mitä ei voi
pitää riittävänä ottaen
huomioon asuntomarkkinoiden tämänhetkinen hintataso. Ensiasunnon
ostajan on näin ollen vaikea kattaa asuntonsa hintaa kokonaan
ASP-lainalla, mikä voi pakottaa ottamaan sen rinnalle toisen,
korkeampikorkoisen lainan.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Kuinka hallitus aikoo toimia, jotta ensiasunnon ostajien
mahdollisuus asunnonhankintaan ei heikkene nykyisestä ja jotta
ensiasunnon ostajien tueksi tarkoitettu asuntosäästöpalkkiojärjestelmä tulee
olemaan jatkossakin houkutteleva vaihtoehto?
Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta
2014
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Pia Kauman /kok näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 460/2014 vp:
Kuinka hallitus aikoo toimia, jotta ensiasunnon ostajien
mahdollisuus asunnonhankintaan ei heikkene nykyisestä ja jotta
ensiasunnon ostajien tueksi tarkoitettu asuntosäästöpalkkiojärjestelmä tulee
olemaan jatkossakin houkutteleva vaihtoehto?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Kysymyksen perusteluissa viitataan 1.7.2014 voimaan tulevaan
lakiin luottolaitostoiminnasta, johon sisältyy lainakatto.
Lainakaton tarkoituksena on hillitä erityisesti kotitalouksien
liiallista velkaantumista ja vaimentaa niiden liiallisen velkaantumisen
ja asuntojen hintojen liiallisen nousun toisiaan vahvistavaa haitallista
kierrettä. Edelleen käynnissä oleva finanssikriisi
lähti liikkeelle Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilta, joilla oli
käytössä pienituloisille suunnattuja
nk. sub-prime -asuntolainoja, joissa oli korkea lainoitusosuus ja
näin ollen suuri riski takaisinmaksusta asuntohintojen
alentuessa. Lainakaton on tarkoitus estää vastaavien
ongelmien syntyä Suomessa.
Lainakatto tarkoittaa, että ensiasunnon ostaja voi
saada asuntolainaa asuntoa ja muita hyväksyttäviä vakuuksia
vastaan enintään 95 % vakuuksien
arvosta. Henkilötakauksia ei vakuuksina hyväksyttäisi.
Finanssivalvonta selvitti vuonna 2012 asuntolainojen myöntämiskäytäntöjä mukaan
lukien luototusasteita suhteessa vakuuksiin. Selvityksen mukaan
31 % ensiasunnon ostajista sai lainaa yli 90 % ja
21 % sai lainaa yli 100 % vakuuksien
arvoon nähden. Tämän perusteella enimmäisluototusaste
olisi edellyttänyt lisävakuuksia noin joka neljänneltä ensiasunnon ostajalta
ja näin ollen joko vaikeuttanut asunnon hankintaa tai mahdollisesti
estänyt sen noin joka neljännellä ensiasunnon
ostajalla. Lainakatto siis vaikeuttaa ensiasunnon ostajan asemaa
asuntolainan saannin suhteen, mutta toisaalta se vähentää asuntolainoihin
ja asuntomarkkinoihin liittyviä riskejä sekä vaikuttaa
asuntojen hintatasoa hillitsevästi.
Kysymyksen perusteluissa esitetään ongelman
mahdollisina ratkaisuina asuntosäästöpalkkiojärjestelmässä (ASP)
sovellettavan ikärajan ja ASP-korkotukilainojen enimmäismäärien
nostamista. ASP-sopimus voidaan tehdä 18—30-vuotiaana.
On erittäin tärkeää todeta se,
että tämä ikäraja koskee nimenomaan
sopimuksen tekemistä, ei ASP-asunnon ostamista. Jos siis
ASP-sopimus tehdään alle 31-vuotiaana, voidaan ASP-asunto
ostaa miten vanhana tahansa. Yleensä tuohon ikään
mennessä nuori henkilö on jo valinnut tulevan
asumismuotonsa, vaikkei vielä aikoisikaan aivan lähivuosina
ostaa asuntoa. ASP-järjestelmässä säästetään
vähintään 10 prosentin omasäästöosuus
asunnon hinnasta vähintään kahdeksana
kalenterivuosineljännestalletuksena. Minimitalletuserä kalenterivuosineljänneksessä
on
150 euroa, joten säästäjä pääsee
suhteellisen pienellä rahamäärällä ASP-järjestelmän
piiriin. Kalenterivuosineljännestalletuksia voi myös jättää väliin
eli tekemättä silloin kun ASP-säästäjä niin
haluaa. Tällaista väliin jätettyä kalenterivuosineljännestä ei
kuitenkaan lasketa säästöaikaan. ASP-järjestelmä on
siis myös näiltä osin erittäin
joustava.
ASP-järjestelmän ehtoja on viimeksi parannettu
vuonna 2009. Tuettavien ASP-korkotukilainojen enimmäismääriä kaksinkertaistettiin
entisestä ja enimmäislaina-aikaa pidennettiin
18 vuodesta 25 vuoteen. Tällä hetkellä ASP-korkotukilainan
enimmäismäärä on Helsingissä 145 000
euroa, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 125 000 euroa
ja muissa kunnissa 100 000 euroa. Vuoden 2009 ASP-ehtojen
parantaminen johti ASP-järjestelmän suosion selvään
kasvuun. Esimerkiksi tänä vuonna on toukokuun
loppuun mennessä avattu yhteensä 13 863
uutta ASP-tiliä. ASP-tilejä oli toukokuun lopussa
voimassa yhteensä 83 432.
Kysymyksessä kuvataan kahta esillä ollutta toimenpidettä ASP-järjestelmän
kohentamiseksi, joista aiheutuisi jonkin verran lisämenoja
valtiolle. Lainojen omavastuukoron ollessa tällä hetkellä 3,8 % valtiolle
ei koidu korkotukimenoja tämän korkotason alle
jäävistä lainoista. Pääministeri
Alexander Stubbin 24.6.2014 päivättyyn hallitusohjelmaan
on kirjattu toimenpide, jonka mukaan ASP-järjestelmän
ehtoja kehitetään houkuttelevammaksi. Ehtojen
yksityiskohdista päätetään budjettiriiheen
mennessä. Kirjauksen mukaisesti ympäristöministeriö selvittää,
miten ASP-järjestelmää voitaisiin edelleen kehittää niin,
että ensiasunnon hankkijoiden asema kohenee.
Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta
2014
Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 460/2014 rd undertecknat
av riksdagsledamot Pia Kauma /saml:
På vilket sätt ämnar regeringen
agera för att möjligheterna att skaffa bostad för
dem som köper sin första bostad inte försvagas
från det nuvarande, och för att systemet med bostadssparpremier, vilket är
avsett som ett stöd för dem som köper
sin första bostad, även ska vara ett attraktivt
alternativ i fortsättningen?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
I motiveringen till spörsmålet hänvisas
till den kommande kreditinstitutslagen som träder i kraft den
1 juli 2014. I den finns det bestämmelser om ett lånetak.
Avsikten med lånetaket är att förhindra
framför allt att hushållen överskuldsätter
sig och att dämpa en osund utveckling som pressar upp bostadspriserna.
Den finanskris som fortfarande pågår började
på bostadsmarknaden i Förenta staterna där
man använde sig av s.k. subprimebostadslån avsedda
för låginkomsttagare. De hade en hög
belåningsandel och var således förenade
med en stor amorteringsrisk om bostadspriserna sjönk. Avsikten
med lånetaket är att förhindra att motsvarande
problem uppstår i Finland.
Lånetaket innebär att den som köper
sin första bostad kan få bostadslån mot
bostaden och övriga godtagbara säkerheter till
ett värde som motsvarar högst 95 procent av säkerheterna.
Personlig borgen kommer inte att godkännas som säkerhet.
Finansinspektionen utredde under 2012 praxisen för beviljandet
av bostadslån inklusive kreditgivningsgraderna i förhållande
till värdet på säkerheterna. Enligt utredningen
fick 31 procent av dem som köpte sin första bostad
bostadslån till ett belopp över 90 procent och
21 procent lån till ett belopp över 100 procent
med hänsyn till säkerheterna. På basis
av det här förutsätter den maximala kreditgivningsgraden
tilläggssäkerheter av cirka var fjärde
person som köper sin första bostad. Det här
leder således till att anskaffandet av bostaden antingen
försvåras eller förhindras för
var fjärde köpare av en första bostad. Lånetaket
försvårar således möjligheterna
för den som köper sin första bostad när
det gäller att få bostadslån men å andra
sidan så minskar det riskerna i anslutning till bostadslånen
och bostadsmarknaden och har en stävjande inverkan på prisnivån
för bostäderna.
I motiveringen till spörsmålet anförs
som potentiella lösningar en höjning av den åldersgräns som
tillämpas inom systemet med bostadssparpremier (BSP) och
maximibeloppen av BSP-räntestödslån.
Ett BSP-avtal kan ingås av dem som är 18—30 år.
Det är ytterst viktigt att konstatera att den här åldersgränsen
uttryckligen gäller ingåendet av ett avtal och
inte köpet av en BSP-bostad. Om ett BSP-avtal ingås
innan en person fyller 31 år så kan han eller
hon således köpa en BSP-bostad vid vilken ålder
som helst. I allmänhet har en ung person som nått
den där åldern redan valt sin kommande boendeform
trots att han eller hon kanske inte har för avsikt att
köpa en bostad under de närmaste åren.
Med BSP-systemet sparar man en egen sparandel på minst
10 procent av bostadspriset genom minst åtta kalenderårskvartalsinsättningar.
Minimiinsättningsposten per kalenderårskvartal
uppgår till 150 euro, och spararen kan således
med ett relativt litet belopp omfattas av BSP-systemet. BSP-spararen kan även
hoppa över en kalenderårskvartalsinsättning,
d.v.s. låta bli att göra en insättning,
om han eller hon så önskar. Uteblivna kalenderårskvartalsinsättningar
av detta slag räknas dock inte in i spartiden. BSP-systemet är
således även till dessa delar ytterst flexibelt.
Villkoren för BSP-systemet förbättrades
förra gången 2009. Maximibeloppet av ett subventionerat
BSP-räntestödslån fördubblades
då från det tidigare och maximilånetiden
förlängdes från 18 år till 25 år.
För närvarande uppgår maximibeloppet
av ett BSP-räntestödslån till 145 000
euro i Helsingfors, till 125 000 euro i Esbo, Vanda och Grankulla
och till 100 000 euro i de övriga kommunerna.
De förbättrade BSP-villkoren från 2009
ledde till att populariteten för BSP-systemet ökade
påtagligt. Som exempel kan nämnas att före
utgången av maj i år hade det öppnats sammanlagt
13 863 nya BSP-konton. Antalet giltiga BSP-konton uppgick
i slutet av maj till sammanlagt 83 432.
I spörsmålet redogörs för
två åtgärder som har aktualiserats för
att förbättra BSP-systemet och som i någon
mån kommer att orsaka staten tilläggskostnader.
I och med att självriskräntan för lånen
för närvarande uppgår till 3,8 procent
tillskrivs staten inga räntestödsutgifter för
de lån som underskrider den här räntenivån.
I regeringsprogrammet för statsminister Alexander Stubbs regering
vilket reviderades den 24 juni 2014 har det tagits med en åtgärd
för att villkoren inom BSP-systemet utvecklas så att
de blir attraktivare. Beslut om detaljerna i villkoren fattas före budgetförhandlingarna.
I enlighet med inskrivningen utreder miljöministeriet på vilket
sätt det går att vidareutveckla BSP-systemet så att
ställningen för dem som köper sin första
bostad förbättras.
Helsingfors den 30 juni 2014
Kultur- och bostadsminister Pia Viitanen