Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Valtiovallan Suomen avointen sähkömarkkinoiden toimivuudelle asettamat tavoitteet ovat sähkön saatavuuden turvaaminen, sähkön hinnan pitäminen kohtuullisena, sähkönhankinnan riittävän omavaraisuuden turvaaminen sekä sähkön tuotannon ympäristövaikutusten pitäminen hyväksyttävinä. Tavoitteet perustuvat valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaan marraskuulta 2008. Strategian valmisteluun osallistuivat useat muut ministeriöt ja ilmasto- ja energia-asioita käsittelevät organisaatiot hyvin laajasti. Tällöin hallitus tutustui useisiin sähkönkulutusta kuvaaviin malleihin, jolla strategian tavoitteisiin voitaisiin päästä. Ilmasto- ja energiastrategian hyväksyi eduskunta vuonna 2009.

Erityisesti Suomen metsäteollisuuden rakenne- ja suhdannemuutoksien vuoksi sähkön kulutus laski vuonna 2009 noin 81 terawattituntiin. Sähkön kysynnän arvioidaan kuitenkin kasvavan tällä ja tulevalla vuosikymmenellä. Uusimpien päivitettyjen arvioiden mukaan sähkön kulutuksen arvioidaan nousevan siten, että sähkön hankintakapasiteetti voitaisiin mitoittaa vuoteen 2020 mennessä 98 terawattituntiin. Jotta Suomi olisi sähkönhankinnan suhteen omavarainen, uutta sähköntuotantoa tarvittaisiin ilmasto- ja energiapolitiikan edistämiskohteina olevien tuulivoiman, biopohjaisen sähkönhankinnan ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisäksi vuoden 2020 tilanteessa enintään kahden suuren ydinvoimalaitosyksikön verran.

Jos näitä ei rakenneta, on niiden tuotanto korvattava muilla tavoin, lähinnä laajamittaisella sähkön tuonnilla ulkomailta. Lisäksi sähköä voitaisiin tuottaa esimerkiksi kivihiililauhdevoimalla.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

De mål som statsmakten uppställt när det gäller funktionen av den öppna finländska elmarknaden inbegriper tryggande av tillgången på el, säkerställande av att elpriset hålls på en rimlig nivå, tryggande av en tillräckligt hög självförsörjandegrad när det gäller eltillförsel samt säkerställande av att miljökonsekvenserna av elproduktionen hålls på en godtagbar nivå. Målen baserar sig på statsrådets klimat- och energistrategi på lång sikt från november 2008. I beredningen av strategin deltog flera andra ministerier och organisationer som behandlar klimat- och energifrågor på bred bas. I detta sammanhang studerade regeringen flera mallar som beskriver elförbrukningen och som skulle kunna användas för att uppnå strategins mål. Klimat- och energistrategin godkändes av riksdagen 2009.

År 2009 sjönk elförbrukningen till ca 81 terawattimmar, särskilt på grund av omstruktureringarna och konjunkturfluktuationerna inom den finländska skogsindustrin. Efterfrågan på el beräknas dock öka under detta årtionde och det kommande årtiondet. Enligt de nyaste uppdaterade prognoserna beräknas elförbrukningen stiga så att kapaciteten för eltillförsel skulle kunna dimensioneras efter 98 terawattimmar fram till år 2020. För att Finland skulle vara självförsörjande i fråga om eltillförsel skulle det fram till år 2020, utöver den vindkraft, den biobaserade elproduktion och den samproduktion av el och värme vilka ska främjas enligt de klimat- och energipolitiska målen, behövas ny elproduktion motsvarande högst två stora kärnkraftverksenheter.

Om dessa inte byggs, ska den produktion som skulle ske vid dem ersättas på något annat sätt, närmast med en omfattande import av el från utlandet. Dessutom skulle el kunna produceras t.ex. med stenkolskondenskraft.