KIRJALLINEN KYSYMYS 490/2014 vp
KK 490/2014 vp - Kaj Turunen /ps
Tarkistettu versio 2.0
Viallisen tekonivelen saaneiden potilaiden tuotteen uusimiskustannusten
korvaaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Viallisen tekonivelen saaneet potilaat voivat tämänhetkisen
potilasvahinkolain mukaan jäädä vaille
korvauksia. Syynä on Suomessa ko. laista käytössä oleva
tulkinta, jonka mukaan viallinen tekonivel ei ole potilasvahinko.
Kaksi eduskunnan oikeusasiamiestä on todennut, että lainsäädännössä on
puute, ja kehottanut sosiaali- ja terveysministeriötä korjaamaan
sen.
Kahden metallisen liukupinnan tekonivel on todettu ongelmalliseksi,
ja yhden valmistajan tuote on vedetty pois markkinoilta. Ongelmia
on kuitenkin muissakin vastaavissa tekonivelissä. Markkinoilta
vedetyn nivelen saaneille valmistaja on luvannut maksaa korvausta,
mutta muut jäävät ilman.
Tällä hetkellä siis viallisen tekonivelen
saaneet potilaat jäävät käytännöllisesti
katsoen aina ilman korvausta, sillä myös markkinoilta
vedetyn tuotteen valmistajan maksamissa korvauksissa on ollut ongelmia.
Potilasvahinkolakia tulisi siis tältä osin muuttaa
ja mahdollistaa korvaus (matkat, uusintaleikkauskustannukset yms.)
viallisen tuotteen saaneille potilaille.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, että kaikki
viallisen tekonivelen saaneet potilaat saavat korvauksen viallisen tuotteen
uusimisen aiheuttamista kustannuksista?
Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta
2014
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Kaj Turusen /ps näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 490/2014 vp:
Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, että kaikki
viallisen tekonivelen saaneet potilaat saavat korvauksen viallisen tuotteen
aiheuttamista kustannuksista?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysministeriö on 16.12.2013 antanut
lausunnon eduskunnan oikeusasiamiehelle siitä, milloin
terveydenhuollon laitteiden, kuten tekonivelten ja muiden potilaisiin
kiinteästi asetettavien laitteiden aiheuttamien vahinkojen
korvausjärjestelmässä olevien lainsäädännön
puutteiden tarpeellisiin muutostoimenpiteisiin ryhdytään.
Sosiaali- ja terveysministeriö totesi, että potilasvahinkolain
2 § 1 momentin 2 kohdan mukaan potilasvahinkona
korvataan "tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa
käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen
tai -välineen viasta" aiheutuva henkilövahinko.
Kyseisen lainkohdan vakiintuneen tulkinnan mukaan erilaisten potilaaseen
pysyvästi asetettavien laitteiden (kuten proteesit, implantit
ja tahdistimet) vioista aiheutuvia henkilövahinkoja ei
korvata potilasvakuutuksesta. Ne voivat kuitenkin tulla korvattaviksi tuotevastuulainsäädännön
perusteella.
Sosiaali- ja terveysministeriö totesi myös,
että potilaat eivät näissä tilanteissa
jää vaille korvaussuojaa. Korvauksen hakeminen
tuotevastuulainsäädännön perusteella
on potilaan kannalta käytännössä kuitenkin
vaativampaa kuin haettaessa korvausta potilasvahinkolain perusteella. Ministeriön
saamien tietojen mukaan eräiden tekonivelten aiheuttamat
henkilövahingot on hoidettu tuotevastuulain perusteella
asianmukaisesti.
Lisäksi todettiin, että sosiaali- ja terveysministeriössä on
käynnissä tapaturmavakuutus- ja ammattitautilain
sekä liikennevakuutuslain kokonaisuudistukset. Näiden
lakisääteisten vahinkovakuutusjärjestelmien
lisäksi potilasvahinkolaissa on havaittu runsaasti lainmuutoksia
edellyttäviä uudistustarpeita. Tämän
vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö aikookin käynnistää myöhemmin
myös potilasvahinkolain kokonaisuudistuksen. Kokonaisuudistuksen
aikataulusta ei ole vielä tehty päätöksiä.
Vastauksessa todettiin lopuksi, että suunnitellussa
potilasvahinkolain kokonaisuudistuksessa on tarkoitus selvittää ja
arvioida myös se, laajennetaanko potilasvahinkolain soveltamisalaa
potilaaseen kiinteästi asetettavien laitteiden aiheuttamiin
vahinkotapahtumiin. Vakiintuneesti korvattavuuden laajentaminen
koskee kuitenkin vain niitä vahinkoseuraamuksia, jotka
aiheutuvat lain voimaantulon jälkeen tehdystä toimenpiteestä.
Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, ettei sillä ole
nyt lisättävää siihen, mitä asiassa
on eduskunnan oikeusasiamiehelle vastattu.
Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta
2014
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 490/2014 rd undertecknat
av riksdagsledamot Kaj Turunen /saf:
Vilka åtgärder ämnar man vidta
för att alla patienter som erhållit en felaktig ledprotes
ska få ersättning för de kostnader som
den felaktiga produkten orsakat?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Social- och hälsovårdsministeriet lämnade
den 16 december 2013 ett utlåtande till riksdagens justitieombudsman
om när man ämnar inleda nödvändiga åtgärder
för att rätta till brister i lagstiftningen om
skador som orsakas av hälso- och sjukvårdens apparater,
till exempel av ledproteser och andra fasta apparater som implanteras permanent
i patienterna.
Social- och hälsovårdsministeriet konstaterade
att enligt 2 § 1 mom. 2 punkten i patientskadelagen
betalas ersättning för en personskada som orsakats
av "fel i en sjukvårdsapparat eller ett sjukvårdsinstrument
som använts vid undersökning, behandling och vård
eller någon annan motsvarande åtgärd".
Enligt vedertagen tolkning av denna punkt ersätts inte
personskador som orsakas av fel hos olika instrument som implanterats permanent
i patienten (till exempel proteser, implantat och pacemakers) av
patientförsäkringen. De kan dock komma att ersättas
enligt produktsansvarslagstiftningen.
Social- och hälsovårdsministeriet konstaterade
också att patienterna i dessa situationer inte blir utan
ersättningsskydd. Det är dock mer krävande
för patienten att ansöka om ersättning
enligt produktansvarslagen än enligt patientskadelagen.
Enligt uppgifter som ministeriet mottagit har personskador som orsakats
av vissa ledproteser handlagts korrekt enligt produktansvarslagen.
Dessutom konstaterades att social- och hälsovårdsministeriet
arbetar med en totalreform av lagen om olycksfallsförsäkring
och yrkessjukdomslagen samt trafikförsäkringslagen.
Utom dessa lagstadgade olycksfallsförsäkringssystem har
man i patientskadelagen uppmärksammat åtskilliga
förnyelsebehov som kräver lagändringar.
Därför ämnar social- och hälsovårdsministeriet
senare inleda en totalreform även av patientskadelagen.
Man har ännu inte fattat beslut om tidtabellen för
totalreformen.
I svaret konstaterades slutligen att man i den planerade totalreformen
av patientskadelagen även ämnar utreda och utvärdera
om patientskadelagen ska utökas att omfatta skador som
orsakas av apparater som implanteras i patienten. Den utökade
möjligheten till ersättning gäller enligt
vedertagna principer dock endast skador som har orsakats av åtgärder
som utförts efter att lagen trätt i kraft.
Social- och hälsovårdsministeriet anser att
det inte finns något att tillägga utöver
det svar man givit riksdagens justitieombudsman.
Helsingfors den 1 juli 2014
Social- och hälsovårdsminister Laura Räty