Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Sosiaali- ja terveysministeriö on 16.12.2013 antanut lausunnon eduskunnan oikeusasiamiehelle siitä, milloin terveydenhuollon laitteiden, kuten tekonivelten ja muiden potilaisiin kiinteästi asetettavien laitteiden aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmässä olevien lainsäädännön puutteiden tarpeellisiin muutostoimenpiteisiin ryhdytään.

Sosiaali- ja terveysministeriö totesi, että potilasvahinkolain 2 § 1 momentin 2 kohdan mukaan potilasvahinkona korvataan "tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai -välineen viasta" aiheutuva henkilövahinko. Kyseisen lainkohdan vakiintuneen tulkinnan mukaan erilaisten potilaaseen pysyvästi asetettavien laitteiden (kuten proteesit, implantit ja tahdistimet) vioista aiheutuvia henkilövahinkoja ei korvata potilasvakuutuksesta. Ne voivat kuitenkin tulla korvattaviksi tuotevastuulainsäädännön perusteella.

Sosiaali- ja terveysministeriö totesi myös, että potilaat eivät näissä tilanteissa jää vaille korvaussuojaa. Korvauksen hakeminen tuotevastuulainsäädännön perusteella on potilaan kannalta käytännössä kuitenkin vaativampaa kuin haettaessa korvausta potilasvahinkolain perusteella. Ministeriön saamien tietojen mukaan eräiden tekonivelten aiheuttamat henkilövahingot on hoidettu tuotevastuulain perusteella asianmukaisesti.

Lisäksi todettiin, että sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä tapaturmavakuutus- ja ammattitautilain sekä liikennevakuutuslain kokonaisuudistukset. Näiden lakisääteisten vahinkovakuutusjärjestelmien lisäksi potilasvahinkolaissa on havaittu runsaasti lainmuutoksia edellyttäviä uudistustarpeita. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö aikookin käynnistää myöhemmin myös potilasvahinkolain kokonaisuudistuksen. Kokonaisuudistuksen aikataulusta ei ole vielä tehty päätöksiä.

Vastauksessa todettiin lopuksi, että suunnitellussa potilasvahinkolain kokonaisuudistuksessa on tarkoitus selvittää ja arvioida myös se, laajennetaanko potilasvahinkolain soveltamisalaa potilaaseen kiinteästi asetettavien laitteiden aiheuttamiin vahinkotapahtumiin. Vakiintuneesti korvattavuuden laajentaminen koskee kuitenkin vain niitä vahinkoseuraamuksia, jotka aiheutuvat lain voimaantulon jälkeen tehdystä toimenpiteestä.

Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, ettei sillä ole nyt lisättävää siihen, mitä asiassa on eduskunnan oikeusasiamiehelle vastattu.

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Social- och hälsovårdsministeriet lämnade den 16 december 2013 ett utlåtande till riksdagens justitieombudsman om när man ämnar inleda nödvändiga åtgärder för att rätta till brister i lagstiftningen om skador som orsakas av hälso- och sjukvårdens apparater, till exempel av ledproteser och andra fasta apparater som implanteras permanent i patienterna.

Social- och hälsovårdsministeriet konstaterade att enligt 2 § 1 mom. 2 punkten i patientskadelagen betalas ersättning för en personskada som orsakats av "fel i en sjukvårdsapparat eller ett sjukvårdsinstrument som använts vid undersökning, behandling och vård eller någon annan motsvarande åtgärd". Enligt vedertagen tolkning av denna punkt ersätts inte personskador som orsakas av fel hos olika instrument som implanterats permanent i patienten (till exempel proteser, implantat och pacemakers) av patientförsäkringen. De kan dock komma att ersättas enligt produktsansvarslagstiftningen.

Social- och hälsovårdsministeriet konstaterade också att patienterna i dessa situationer inte blir utan ersättningsskydd. Det är dock mer krävande för patienten att ansöka om ersättning enligt produktansvarslagen än enligt patientskadelagen. Enligt uppgifter som ministeriet mottagit har personskador som orsakats av vissa ledproteser handlagts korrekt enligt produktansvarslagen.

Dessutom konstaterades att social- och hälsovårdsministeriet arbetar med en totalreform av lagen om olycksfallsförsäkring och yrkessjukdomslagen samt trafikförsäkringslagen. Utom dessa lagstadgade olycksfallsförsäkringssystem har man i patientskadelagen uppmärksammat åtskilliga förnyelsebehov som kräver lagändringar. Därför ämnar social- och hälsovårdsministeriet senare inleda en totalreform även av patientskadelagen. Man har ännu inte fattat beslut om tidtabellen för totalreformen.

I svaret konstaterades slutligen att man i den planerade totalreformen av patientskadelagen även ämnar utreda och utvärdera om patientskadelagen ska utökas att omfatta skador som orsakas av apparater som implanteras i patienten. Den utökade möjligheten till ersättning gäller enligt vedertagna principer dock endast skador som har orsakats av åtgärder som utförts efter att lagen trätt i kraft.

Social- och hälsovårdsministeriet anser att det inte finns något att tillägga utöver det svar man givit riksdagens justitieombudsman.