KIRJALLINEN KYSYMYS 492/2010 vp

KK 492/2010 vp - Johanna Sumuvuori /vihr 

Tarkistettu versio 2.0

Lisäydinvoiman vienti

Eduskunnan puhemiehelle

Valtioneuvosto linjasi pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa 2008, että ydinvoimaa koskevaa "periaatepäätöstä harkittaessa lähdetään siitä, ettei ydinvoimaa rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmälläpitäen". Eduskunta hyväksyi strategian vuonna 2009 näiltä osin yksimielisesti.

Lisäydinvoimalla on hallituksen mukaan tarkoitus korvata fossiilista lauhdevoimaa, tuontia ja vanhenevaa kapasiteettia sekä tyydyttää kulutuksen kasvu. Hallituksen TVO:n laitoksesta tekemän periaatepäätöksen mukaan näiden tarpeiden tyydyttämiseen tarvittaisiin vuonna 2020 noin 17 TWh sähköä.

Kahden uuden ydinvoimalayksikön vuosittainen tuotanto olisi noin 26 terawattituntia. Vientiin suuntautuisi tuotannon ja tarpeen erotus. Vuosittain vietäisiin keskimäärin ainakin noin 9 terawattitunnin tuotanto eli kolme neljäsosaa yhden yksikön tuotannosta.

Vienti olisi suurempaa, mikäli muu tuotantokapasiteetti kehittyisi oletettua suurempana, sähkön tuonti Suomeen jatkuisi tai sähkönkulutus jäisi periaatepäätöksissä arvioitua alemmalle tasolle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Kuinka monta terawattituntia hallitus arvioi Suomesta enimmillään vietävän sähköä vuodessa ulkomaille uusien ydinvoimaloiden valmistuttua ja

onko tällainen vienti yhdenmukaista ilmasto- ja energiastrategian linjauksen kanssa?

Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 2010

  • Johanna Sumuvuori /vihr

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Johanna Sumuvuoren /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 492/2010 vp:

Kuinka monta terawattituntia hallitus arvioi Suomesta enimmillään vietävän sähköä vuodessa ulkomaille uusien ydinvoimaloiden valmistuttua ja

onko tällainen vienti yhdenmukainen ilmasto- ja energiastrategian linjauksen kanssa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Tarkkaa enimmäismäärää viennille on vaikea määritellä. Sähkön rajayhteydet vahvistuvat lähivuosina ja vienti myös Venäjän suuntaan voi olla mahdollista tulevaisuudessa. Teoreettisesti vientiä voisi olla nytkin erittäin paljon.

Periaatepäätöksen liitteessä 3 todetaan, että jos vuoden 2020 tilanteessa ydinvoimalla tuotettaisiin olemassa olevaa lauhdutusvoimaa, sähkön tuontia ja kulutuksen kasvua vastaava määrä sähköä, lisätuotantoa pitäisi olla 17—19 TWh:n verran. Yksi iso ydinvoimayksikkö tuottaa liitteen mukaan 13 TWh tai hieman vähemmän. Kaksi yksikköä tuottaisi tällöin noin 26 TWh. Loppu sähköstä menisi vientiin.

Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, vaan pitää ottaa huomioon, että yksiköt eivät ehkä valmistu vuonna 2020 vaan myöhemmin. Päätös esimerkiksi sisältää 5 vuoden määräajan rakentamisluvan hakemiseen. Sähkönkulutus näyttää jatkavan loivaa kasvuaan ja viimeistään vuonna 2027 oltaisiin ehkä sulkemassa ensimmäistä Loviisan nykyisistä yksiköistä. Toinen muuttuva tekijä tarkastelussa on se, milloinka lisäydinvoima on täysin käytössä. Normaalisti tämänkaltainen laitos alkaa tuottaa sähköä verkkoon vaiheittain. Tilanteeseen vaikuttaa myös vesivoiman saatavuus Pohjoismaissa. Jos Pohjoismaissa on kuivuuden johdosta pulaa sähköstä, viedään Suomesta nytkin sähköä Ruotsiin ja Norjaan. Esimerkiksi Suomen oma vesivoimatuotanto vaihtelee 9—17 TWh välillä.

Lisäksi eri vuodenaikoina tilanne on erilainen, ja myös vuoden 2020 kuvitellussa tilanteessa talvella olisi sähkön tuontitarvetta ja vienti ajoittuisi muihin vuodenaikoihin. Myöhemmin 2020-luvulla ajauduttaisiin vuositasolla takaisin pysyvästi tuonnin puolelle ilman lisäinvestointeja.

Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 2010

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 492/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Johanna Sumuvuori /gröna:

Hur många terawattimmar el kommer Finland enligt regeringens uppskattning att högst exportera till utlandet per år när de nya kärnkraftverken står färdiga och

är denna export förenlig med riktlinjerna i klimat- och energistrategin?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Det är svårt att göra en exakt uppskattning av den maximala elexporten. Gränsförbindelserna för elöverföringen kommer att förstärkas inom de närmaste åren och också export till Ryssland kan vara möjlig i framtiden. Teoretiskt sett skulle det redan nu kunna ske en omfattande export.

I bilaga 3 till principbeslutet konstateras att för att man år 2020 skulle med kärnkraft kunna producera el i en mängd som motsvarar den existerande kondenskraftproduktionen, elimporten och den ökade förbrukningen av el behövs det ytterligare produktion motsvarande 17—19 TWh. Enligt bilaga 13 producerar en stor kärnkraftverksenhet 13 TWh eller litet mindre. Två enheter skulle således producera ca 26 TWh. Resten av elektriciteten skulle gå på export.

Situationen är dock inte så här enkel utan man bör beakta att enheterna kanske ännu inte står färdiga år 2020 utan blir färdiga först senare. Beslutet inbegriper t.ex. fem års frist för sökande av byggnadstillstånd. Elförbrukningen ser ut att fortsätta öka långsamt och senast år 2027 blir det kanske aktuellt med en stängning av den första av Lovisas nuvarande enheter. En annan föränderlig faktor i granskningen är den tidpunkt vid vilken den utbyggda kärnkraften är i full drift. Normalt börjar en anläggning av denna typ producera el för nätet etappvis. Också tillgången på vattenkraft i de nordiska länderna inverkar på situationen. Om det i de nordiska länderna råder brist på elektricitet på grund av torka, exporteras det redan i dagens läge el från Finland till Sverige och Norge. Exempelvis varierar Finlands egen vattenkraftsproduktion mellan 9 och 17 TWh.

Situationen är därtill olika under olika årstider och också i det tänkta fallet skulle Finland år 2020 vara tvungen att importera el under vintern — tillfällen med export skulle infalla under andra årstider. Utan tilläggsinvesteringar skulle vi senare på 2020-talet åter på årsnivå hamna i bestående importsituation.

Helsingfors den 24 juni 2010

Näringsminister Mauri Pekkarinen