KIRJALLINEN KYSYMYS 499/2010 vp

KK 499/2010 vp - Jyrki Kasvi /vihr 

Tarkistettu versio 2.0

Sähköntuotantokapasiteetin kehittyminen

Eduskunnan puhemiehelle

Näkemys sähköntuotantokapasiteetista vaikuttaa olennaisesti siihen, nähdäänkö ydinvoiman olevan Suomen energiahuollon kannalta tarpeellista ja yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

Valtioneuvoston hyväksymässä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa 2008 arvioitiin, että vesi-, tuuli- ja ydinvoimalla sekä yhteistuotannolla voitaisiin tuottaa 85 terawattituntia sähköä vuonna 2020. Tuonnin ja lauhdevoiman tai niitä korvaavan tuotannon tarpeeksi arvioitiin 98 terawattitunnin kulutuksella 14 terawattitunnin tuotanto.

Valtioneuvoston Fennovoiman ydinvoimahankkeesta tekemään periaatepäätökseen liitetyssä, työ- ja elinkeinoministeriön laatimassa energiataloudellisessa tarkastelussa arvioidaan, että lauhdevoimaa ja tuontia korvaamaan tarvittaisiin vuonna 2020 19 terawattituntia samalla 98 terawattitunnin kulutuksella. Periaatepäätöksestä saa viitteitä siitä, että ydinvoimalla olisi tarkoitus korvata kaikki lauhdevoima myös siinä tapauksessa, että lauhdesähköä tuotetaan bioenergialla.

Koska kulutusarvio on pysynyt samana mutta arvio sähköntuotannossa olevasta vajeesta noussut, on arvio vesi-, tuuli-, ydinvoima- sekä yhteistuotantokapasiteetista vähentynyt 5 terawattitunnilla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi arvio kotimaisesta sähköntuotantokapasiteetista vuonna 2020 on periaatepäätöksissä vähentynyt 5 terawattitunnilla verrattuna vuonna 2008 laadittuun strategiaan?

Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 2010

  • Jyrki Kasvi /vihr

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jyrki Kasvin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 499/2010 vp:

Miksi arvio kotimaisesta sähköntuotantokapasiteetista vuonna 2020 on periaatepäätöksissä vähentynyt 5 terawattitunnilla verrattuna vuonna 2008 laadittuun strategiaan?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ohjaa siihen kytketty lämmöntarve. Rakennusmääräysten tiukentuminen on vähentänyt kaukolämmön kulutusarviota hieman ilmasto- ja energiastrategian valmistelun (2007—2008) aikaisesta. Teollisuuden lämmöntarvenäkymä on myös alentunut. Toisen osan yhteistuotantosähköstä ratkaisee tuotantoteknologia. Kaasukombilla saadaan samasta lämpömäärästä enemmän sähköä, kun taas kiinteillä polttoaineilla sähkönsaanti on alhaisempi. Strategian valmistelussa maakaasun länsiputken Turkuun oletettiin valmistuvan 2020 mennessä ja lisäävän sähköä kaukolämmön yhteistuotannossa. Länsiputki ei vaikuta enää ajankohtaiselta ja nykyisen maakaasuputkiston alueella teollisuus pyrkii laitosten vanhetessa pois maakaasusta siirtyen kiinteän polttoaineen monipolttoainekattiloihin. Näistä syntyy nykynäkemyksellä noin 4 terawattituntia pienempi yhteistuotannon sähköntuotanto vuonna 2020 kuin strategiassa 2008.

Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2010

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 499/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Jyrki Kasvi /gröna:

Varför har prognosen för inhemsk elproduktionskapacitet år 2020 i principbeslutet minskat med 5 terawattimmar jämfört med den strategi som utarbetats år 2008?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Samproduktionen av el och värme styrs av det behov av värme som är kopplad till den. Det faktum att byggbestämmelserna blivit strängare har gjort att förbrukningsprognosen för fjärrvärme har ändrats litet sedan beredningen av klimat- och energistrategin (2007—2008). Också industrins beräknade behov av värme har minskat. Det andra elementet i samproduktionen av el hänger ihop med produktionstekniken. Genom gaskombi fås mer el av samma mängd värme jämfört med den mängd el som kan fås om fasta bränslen används. Vid beredningen av strategin utgick man från att den planerade västra naturgasledningen till Åbo skulle bli färdig före 2020 och öka produktionen av el i anslutning till samproduktionen av fjärrvärme. Den västra naturgasledningen verkar inte längre vara aktuell, och i takt med att det nuvarande gasrörssystemet blir äldre slopar industrin naturgasen och övergår till flerbränslepannor som använder fast bränsle. På detta sätt produceras enligt den aktuella uppfattningen ca 4 terawattimmar mindre el vid samproduktion år 2020 än vad som beräknats i strategin från 2008.

Helsingfors den 18 juni 2010

Näringsminister Mauri Pekkarinen