KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2010 vp

KK 501/2010 vp - Oras Tynkkynen /vihr 

Tarkistettu versio 2.0

Ydinvoiman lisärakentamisella saavutettavat päästövähennykset Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen esityksessä 21.4.2010 "Ydinvoima ja periaatepäätöshakemukset" on kahden uuden ydinvoimalan arvioitu vähentävän Suomen vuotuisia ilmastopäästöjä yhteensä 10 miljoonalla tonnilla vuonna 2020.

Työ- ja elinkeinoministeriön VTT:ltä tilaamassa raportissa "Ydinvoimahankkeiden periaatepäätökseen liittyvät energia- ja kansantaloudelliset selvitykset" kahden uuden ydinvoimalan on arvioitu vähentävän päästöjä Suomessa yhteensä vain noin 1—2 Mt vuoteen 2025 mennessä.

EU:n päästökauppa määrittää sitovan kiintiön päästökauppasektorin päästöille. Jos suomalainen lisäydinvoima vähentäisi päästöjä päästökauppa-alueella, vastaava määrä päästöoikeuksia jäisi muuhun käyttöön. Ellei EU:n laajuista päästökiintiötä samalla tiukenneta, nuo oikeudet käytetään päästöjen tuottamiseen muualla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä edellytyksillä elinkeinoministerin arvio lisäydinvoiman rakentamisen tuottamasta 10 miljoonan tonnin vuotuisesta päästövähennyksestä Suomessa voi toteutua,

miksi arvio on viisi kertaa suurempi kuin työ- ja elinkeinoministeriön VTT:ltä tilaamassa selvityksessä ja

paljonko lisäydinvoima vähentää päästöjä koko EU:n päästökauppasektorilla?

Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 2010

  • Oras Tynkkynen /vihr

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Oras Tynkkysen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 501/2010 vp

Millä edellytyksillä elinkeinoministerin arvio lisäydinvoiman rakentamisen tuottamasta 10 miljoonan tonnin vuotuisesta päästövähennyksestä Suomessa voi toteutua,

miksi arvio on viisi kertaa suurempi kuin työ- ja elinkeinoministeriön VTT:ltä tilamassa selvityksessä ja

paljonko lisäydinvoima vähentää päästöjä koko EU:n päästökauppasektorilla?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kivihiilellä tuotettu lauhdevoima on Suomessa, pohjoisilla sähkömarkkinoilla ja sähkönhankinnassa marginaalinen tuotantomuoto. Jos muuttuvilta kustannuksiltaan edullisempaa tuotantoa, kuten vesivoimaa, tuulivoimaa tai ydinvoimaa on runsaammin, vähenee lauhdevoiman tuotanto. Vastaavasti lauhdevoimalla tuotetaan tarvittava lisäsähkö huonossa vesivoimatilanteessa tai huippukulutuksessa.

Tuotettaessa kivihiililauhdevoimalla 1 terawattitunti aiheutuu siitä noin 0,9 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Yhden uuden ydinvoimayksikön vuosituotanto on noin 12—13 terawattituntia, joten korvatessaan kivihiililauhdevoimaa vähentää se hiilidioksidipäästöjä noin 10 miljoonaa tonnia.

VTT:n selvityksessä "Ydinvoimahankkeiden periaatepäätökseen liittyvät energia- ja kansantaloudelliset selvitykset" on lisäydinvoiman päästövähennykselle esitetty molemmat ääripäät. Olettamalla, että edullista tuontisähköä on Suomeen saatavilla runsaasti, on tuontisähkö korvannut laskelmissa kaiken lauhdevoiman, jolloin lisäydinvoima vähentää tuontisähköä eikä juurikaan päästöjä Suomessa. Toisena ääripäänä on oletus, että sähkön tuontia ei olisi lainkaan ja lauhdesähkön tuotanto olisi siten runsaampi. Tällöin lisäydinvoima vähentää päästöjä Suomessa esitetyn noin 10 miljoonan tonnin verran vuodessa. Jos eurooppalaiset sähkömarkkinat toimisivat ideaalisesti ja rajayhteyksiä olisi riittävästi, päästöt voisivat todellisuudessa vähentyä enemmänkin EU-laajuisen päästökauppa-alueen sisällä.

Lisäydinvoiman päästövähennys koko EU:n päästökauppasektorilla on verrattavissa muihinkin päästökauppasektorin päästöjä vähentäviin toimiin. Tällaisia ovat mm. tuuli-, aurinko- tai vesivoiman lisärakentaminen, puuhakkeen käyttö kaukolämmössä ja kaukolämmön tai sähkön kulutusta vähentävät energiatehokkuustoimet. Nämä kaikki vähentävät tai korvaavat fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2010

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 501/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Oras Tynkkynen /gröna:

Under vilka förutsättningar kan näringsministerns uppskattning att utbyggnad av kärnkraften möjliggör en årlig minskning av utsläppen med 10 miljoner ton förverkligas i Finland,

varför är den uppskattade minskningen fem gånger större än den som presenterades i en utredning som arbets- och näringsministeriet beställt av VTT och

i hur stor utsträckning minskar utbyggnad av kärnkraften utsläppen inom hela EU:s utsläppshandelssektor?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Produktionen av kondenskraft med stenkol är i Finland, på de nordiska elmarknaderna och vid eltillförseln en marginal produktionsform. Om det finns mer sådan produktion som till sina rörliga kostnader är billigare, såsom vattenkraft, vindkraft eller kärnkraft, minskar produktionen av kondenskraft. Med kondenskraft produceras på motsvarande sätt den extra elektricitet som behövs i en dålig vattenkraftsituation eller under perioder med toppförbrukning.

Om 1 terawattimme produceras med stenkolskondenskraft ger detta upphov till utsläpp av ca 0,9 miljoner ton koldioxid. En ny kärnkraftverksenhet producerar ca 12—13 terawattimmar per år, vilket betyder att när stenkolskondenskraft ersätts med kärnkraft minskar koldioxidutsläppen med ca 10 miljoner ton.

I VTT:s utredning "Ydinvoimahankkeiden periaatepäätökseen liittyvät energia- ja kansantaloudelliset selvitykset" (energi- och samhällsekonomiska utredningar i anslutning till principbeslutet om kärnkraftverksprojekt) presenteras båda ytterligheterna när det gäller den minskning av utsläpp som utbyggnad av kärnkraften kan åstadkomma. Med antagandet att det finns gott om billig el för att importeras till Finland har all kondenskraft i kalkylerna ersatts med importerad el varvid utbyggnad av kärnkraften minskar elimporten och nästan inte alls utsläppen i Finland. Den andra ytterligheten baserar sig på antagandet att ingen elimport till Finland sker och produktionen av kondensel är således större. I ett sådant fall minskar den utbyggda kärnkraften utsläppen i Finland med de ca 10 miljoner ton per år som nämnts ovan. Om de europeiska elmarknaderna fungerade på ett idealiskt sätt och det fanns tillräckligt med gränsförbindelser, skulle utsläppen i praktiken kunna minska ännu mer inom det utsläppshandelsområde som omfattar hela EU.

Den minskning av utsläppen som utbyggnaden av kärnkraft kan åstadkomma inom hela EU:s utsläppshandelssektor kan också jämföras med andra åtgärder som minskar utsläppen inom utsläppshandelssektorn. Sådana är utbyggnad av vind-, sol- eller vattenkraften, användningen av träflis vid fjärruppvärmning och de energieffektivitetsåtgärder som minskar förbrukningen av fjärrvärme eller el. Alla ovan nämnda åtgärder minskar eller ersätter användningen av fossila bränslen.

Helsingfors den 18 juni 2010

Näringsminister Mauri Pekkarinen