KIRJALLINEN KYSYMYS 505/2004 vp
KK 505/2004 vp - Unto Valpas /vas
Tarkistettu versio 2.0
Ruotsissa asuvien Suomen kansalaisten äänioikeus
Eduskunnan puhemiehelle
On käynyt ilmi, että monien Ruotsissa
asuvien Suomen kansalaisten äänioikeus on mahdollisesti
vaarantunut nyt käynnissä olevissa EU-parlamenttivaaleissa.
Esiin on tullut tapauksia, joissa Ruotsissa asuvalle Suomen kansalaiselle
on lähetetty Suomesta ilmoitus oikeudesta äänestää suomalaisia
ehdokkaita europarlamenttivaaleissa. Myöhemmin on tullut
ilmoitus siitä, ettei kyseisellä henkilöllä olekaan
tätä oikeutta äänestää ja lopulta
ilmoitus oikeudesta äänestää Ruotsin
ehdokkaita europarlamenttivaaleissa.
On myös mahdollista, että tällaisen
menettelyn kohteeksi joutunut henkilö on jo ehtinyt äänestää ennakkoon
Suomen europarlamenttivaaleissa, jolloin tällainen ääni
ilmeisesti hylätään. Kaiken kaikkiaan
tämä viranomaisten sekava menettely on aiheuttanut
paljon hämmennystä sen kohteeksi joutuneille.
Lisäksi monet ihmiset ovat käytännössä voineet
menettää viranomaisten sekavan menettelyn seurauksena äänioikeutensa,
joka on perustuslain 14 §.ssä ja vaalilain 2 §:ssä määritelty
jokaiselle Suomen kansalaiselle kuuluva perusoikeus.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mistä tämä paljon hämmennystä ja
sekaannusta aiheuttanut sekä perustuslaissa ja vaalilaissa
määriteltyä yleistä ja yhtäläistä,
jokaisen Suomen kansalaisen perusoikeuksiin kuuluvaa äänioikeutta
mahdollisesti loukannut viranomaisten toiminta EU-parlamenttivaaleissa
on johtunut ja
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, ettei vastaava
tilanne toistu tulevissa vaaleissa?
Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta
2004
Eduskunnan
puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Unto Valppaan /vas näin
kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 505/2004 vp:
Mistä tämä paljon hämmennystä ja
sekaannusta aiheuttanut sekä perustuslaissa ja vaalilaissa
määriteltyä yleistä ja yhtäläistä,
jokaisen Suomen kansalaisen perusoikeuksiin kuuluvaa äänioikeutta
mahdollisesti loukannut viranomaisten toiminta EU-parlamenttivaaleissa
on johtunut ja
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, ettei vastaava
tilanne toistu tulevissa vaaleissa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa äänioikeutettu
oli asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään
vaalipäivänä täytti 18 vuotta,
sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen,
jolla oli kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa 23.4.2004. Äänioikeuden
edellytyksenä muun Euroopan unionin kansalaisen osalta
oli lisäksi, että hän oli viimeistään
25.3.2004 ilmoittautunut äänioikeusrekisteriin
Suomessa.
Äänioikeutettu saa samoissa europarlamenttivaaleissa äänestää vain
yhdessä Euroopan unionin jäsenvaltiossa: joko
kotivaltiossaan tai siinä valtiossa, jossa hän
asuu (Euroopan unionin vaalisäädös, 9
artikla: Euroopan unionin jäsenten vaaleissa kullakin äänestäjällä on
ainoastaan yksi ääni). Suomen kansalainen, joka
on säädetyssä määräajassa
ilmoittautunut äänestäjäksi
jonkin toisen jäsenvaltion europarlamenttivaaleissa, ei siten
ole äänioikeutettu Suomen europarlamenttivaaleissa.
Vaalilain 26 §:n 5 momentin mukaan Väestörekisterikeskuksen
on, jos se on ennen europarlamenttivaalien äänioikeusrekisterin
tulemista lainvoimaiseksi saanut Euroopan unionin muun jäsenvaltion
viranomaiselta ilmoituksen, että äänioikeusrekisteriin
otettu äänioikeutettu on otettu siinä valtiossa
samojen vaalien luetteloon, viipymättä huolehdittava
siitä, että asianomainen merkitään äänioikeusrekisterissä äänioikeutta
vailla olevaksi. Äänioikeusrekisteri tuli vuoden
2004 europarlamenttivaaleissa lainvoimaiseksi 1.6.2004 kello 12.00.
Väestörekisterikeskus on lähettänyt
alkuvuodesta 2004 Suomessa vakinaisesti asuville Euroopan unionin
jäsenvaltioiden kansalaisille kirjeen, jossa on kerrottu
Suomessa 13.6.2004 toimitettavista europarlamenttivaaleista sekä äänioikeutetuksi
tai ehdokkaaksi ilmoittautumisesta. Kirjeen mukana on ollut lomake äänioikeutetuksi
ilmoittautumista varten. Ilmoittautumisten perusteella muun muassa
Suomen ja Ruotsin väestörekisteriviranomaiset
ovat vaihtaneet keskenään tietoja sillä tavoin,
että esimerkiksi Ruotsissa äänioikeusrekisteriin
ilmoittautuneet Suomen kansalaiset on vaalilain edellyttämällä tavalla merkitty äänioikeusrekisterissä
äänioikeutta vailla
oleviksi Suomen europarlamenttivaaleissa.
Väestörekisterikeskus perusti äänioikeusrekisterin
europarlamenttivaaleja varten 28.4.2004. Äänioikeusrekisteriin
otettiin kaikki ne henkilöt, jotka olivat senhetkisten
tietojen mukaan äänioikeutettuja europarlamenttivaaleissa. Kaikille äänioikeusrekisteriin
otetuille henkilöille (myös ulkomaille), joiden
osoite oli tiedossa, lähetettiin ilmoituskortit äänioikeudesta
europarlamenttivaaleissa. Ilmoituskortit postitettiin 3.5. —21.5.2004.
Muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden ilmoitukset omissa
maissaan äänioikeusrekisteriin otetuista
Suomen kansalaisista ovat voineet saapua Suomen väestörekisteriviranomaisille
tänä aikana tai myöhemminkin, joten äänioikeusrekisterin
tietoja on näissä tapauksissa jouduttu
muuttamaan ilmoituskortin postittamisen jälkeen. Ruotsin
osalta viimeinen ilmoittautumispäivä sikäläiseen äänioikeusrekisteriin
oli 18.5.2004, jonka jälkeen Ruotsi lähetti Suomen
Väestörekisterikeskukselle listan äänioikeusrekisteristä poistettavista
henkilöistä. Ruotsin ilmoitukset saapuivat Suomeen
ilmoituskorttien postittamisen viimeisinä päivinä.
Sen vuoksi joillekin henkilöille jouduttiin lähettämään
uusi ilmoitus siitä, että Väestörekisterikeskus
on toisen jäsenvaltion ilmoituksen perusteella merkinnyt
hänet Suomen europarlamenttivaaleja varten perustetussa äänioikeusrekisterissä äänioikeutta
vailla olevaksi, jonka vuoksi hän ei vastaanottamastaan
ilmoituskortista huolimatta voi äänestää Suomessa
toimitettavissa europarlamenttivaaleissa.
Edellä kuvatun kaltainen menettely on lainmukaisuudestaan
huolimatta saattanut aiheuttaa kirjallisen kysymyksen tekijän
tarkoittamaa hämmennystä äänioikeuden
käyttämisestä europarlamenttivaaleissa.
Euroopan unionin jäsenvaltioissa äänioikeusrekisteriin
ilmoittautumisen ja valtioiden välisen tietojenvaihdon
määräpäivät olisi näin
ollen hyvä yhtenäistää sekaannusten
välttämiseksi. Oikeusministeriö tulee
pyrkimään siihen, että kyseinen ongelma
ratkaistaan Euroopan unionin vaalilainsäädäntöä uudistettaessa.
Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta
2004
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 505/2004 rd undertecknat
av riksdagsledamot Unto Valpas /vänst:
Vad har orsaken varit till detta agerande från myndigheternas
sida i Europaparlamentsvalet, ett agerande som har gett upphov till
stor förvirring och oreda och som eventuellt kränker
den allmänna och lika rösträtt
som enligt både grundlagen och vallagen hör till varje
finsk medborgares grundläggande rättigheter och
vilka åtgärder ämnar regeringen
vidta för att inte en motsvarande situation skall uppstå i
kommande val?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Röstberättigad vid Europaparlamentsvalet 2004 var,
oberoende av boningsort, varje finsk medborgare som senast på valdagen
fyllde 18 år samt medborgare i andra medlemsstater i Europeiska unionen
som hade i lagen om hemkommun avsedd hemort i Finland den 23 april
2004. En ytterligare förutsättning för
rösträtt för medborgare i Europeiska
unionen var att de senast den 25 mars 2004 hade anmält
sig till rösträttsregistret i Finland.
Vid samma Europaparlamentsval får en röstberättigad
inte rösta i mer än en av Europeiska unionens
medlemsstater: antingen i sin hemstat eller i den stat där
han eller hon är bosatt (artikel 9 i Europeiska unionens
valrättsakt: Vid val av företrädare i
Europaparlamentet får ingen rösta mer än
en gång). En finsk medborgare som inom utsatt tid har anmält
sig som väljare i Europaparlamentsvalet i en annan medlemsstat, är
sålunda inte röstberättigad i Europaparlamentsvalet
i Finland. I 26 § 5 mom. i vallagen anges att
om Befolkningsregistercentralen innan rösträttsregistret
för ett Europaparlamentsval vunnit laga kraft har fått
ett meddelande av en myndighet i en annan medlemsstat i Europeiska
unionen om att en röstberättigad som införts
i rösträttsregistret har upptagits i denna stats
vallängd för samma val, skall Befolkningsregistercentralen
utan dröjsmål se till att personen i fråga
antecknas i rösträttsregistret som saknande rösträtt.
Rösträttsregistret vann laga kraft vid 2004 års
Europaparlamentsval den 1 juni 2004 klockan 12.00.
Befolkningsregistercentralen skickade i början av 2004
ett brev till i Finland permanent bosatta medborgare i Europeiska
unionens medlemsstater med information om Europaparlamentsvalet
som skulle hållas den 13 juni 2004 och om anmälan
som röstberättigad eller kandidat. Med brevet
följde en blankett för anmälan som röstberättigad.
Utifrån anmälningarna har bl.a. de svenska och
de finska befolkningsregistermyndigheterna utbytt information på så sätt
att de finska medborgare som anmält sig som röstberättigade
i Sverige, i rösträttsregistret har antecknats
sakna rösträtt i Europaparlamentsvalet i Finland,
såsom vallagen föreskriver.
Befolkningsregistercentralen upprättade ett rösträttsregister
för Europaparlamentsvalet den 28 april 2004. I registret
upptogs alla som enligt då tillgängliga uppgifter
hade rösträtt i Europaparlamentsvalet. Till alla
dem som hade upptagits i registret och vars adress var känd
skickades (också till utlandet) meddelandekort med anmälan
om rösträtt i Europaparlamentsvalet. Korten postades
mellan den 3 och den 21 maj 2004. Meddelanden från andra
EU-länder om finska medborgare som upptagits i deras rösträttsregister
har kunnat komma in till Befolkningsregistercentralen i Finland
under denna tid eller senare och ändringar i uppgifterna
i rösträttsregistret har därför
kunnat ske efter det korten postades. I Sverige inföll
den sista dagen för anmälning till rösträttsregistret
den 18 maj 2004, varefter Sverige skickade en lista över
personer som skulle strykas ur rösträttsregistret
till Befolkningsregistercentralen. Meddelandena från Sverige
anlände till Finland den sista dag då meddelandekorten
postades. Det blev därför nödvändigt
att skicka nya meddelanden till vissa personer om att Befolkningsregistercentralen
på grund av ett meddelande från en annan medlemsstat
i rösträttsregistret, som upprättats
för Europaparlamentsvalet i Finland, har antecknat personen
i fråga som saknande rösträtt och att
han eller hon därför inte kan rösta i
Europaparlamentsvalet i Finland trots det meddelandekort han eller
hon fått sig tillsänt.
Det ovan beskrivna förfarandet har, trots att det är
lagenligt, kunnat orsaka den förvirring i fråga
om utövningen av rösträtten i Europaparlamentsvalet
som spörsmålsställaren avser. Det vore
därför önskvärt att tiden inom
vilken anmälan till medlemsstaternas rösträttsregister
och informationsutbytet staterna emellan skall ske skulle samordnas
för att sådan förvirring skall kunna
undvikas. Justitieministeriet kommer att arbeta för att
problemet löses då Europeiska unionens
valrättsakter revideras.
Helsingfors den 1 juli 2004
Justitieminister Johannes Koskinen