KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp
KK 59/2012 vp - Anne-Mari Virolainen /kok
Tarkistettu versio 2.0
Ulkomailla äänestämisen helpottaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Ulkomailla äänestäminen
on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus
kuin kotimaassakin oleskeleville äänioikeutetuille. Pitkät,
kalliit ja aikaa vievät äänestysmatkat
hankaloittavat kuitenkin verrattain usein ulkosuomalaisten äänestämistä,
mistä syystä monilla ulkosuomalaisilla on houkutus
jättää kokonaan äänestämättä,
vaikka periaatteellista kiinnostusta ja halua äänestää olisi.
Useassa muussa Euroopankin maassa on toisaalta käytössä ns.
kirjeäänestys, ja mm. ulkosuomalaisparlamentti
on esittänyt Ruotsin mallin mukaista mahdollisuutta äänestää kirjeitse
kahden todistajan avulla.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus on mahdollisesti aikonut ryhtyä helpottaakseen ulkosuomalaisten
äänestysmahdollisuuksia?
Helsingissä 16 päivänä helmikuuta
2012
- Anne-Mari Virolainen /kok
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen /kok näin
kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 59/2012 vp:
Mihin toimenpiteisiin hallitus on mahdollisesti aikonut ryhtyä helpottaakseen ulkosuomalaisten
äänestysmahdollisuuksia?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Oikeusministeriö suhtautuu myönteisesti ulkosuomalaisparlamentin
aloitteeseen sallia kirjeäänestysmahdollisuus
ulkosuomalaisille, mutta toteaa samalla, että asia sisältää myös
joitakin periaatteellisia kysymyksiä, joita on syytä tarkkaan pohtia.
Kirjeäänestysmenettely epäilemättä helpottaisi
merkittävästi niiden ulkosuomalaisten äänestämistä,
jotka asuvat äänestysaikaan sellaisessa paikassa,
josta on kohtuuttoman pitkä matka äänestyspaikalle,
joka ulkomailla on jokin Suomen edustusto tai sen toimipiste. Vuoden
2012 presidentinvaalissa ulkomailla olevia ennakkoäänestyspaikkoja
oli yhteensä 255 yhteensä 91 valtiossa. Monille
ulkosuomalaisille äänestyspaikat ovat melko lähelläkin,
mutta monille taas niin kaukana, että äänioikeuden
käyttämiselle voidaan katsoa muodostuvan tosiasiallinen
este.
Kirjeäänestysmenettely kuitenkin poikkeaisi selkeästi
siitä Suomen vaalien toimittamisen periaatteesta, että äänestys
tapahtuu vaaliviranomaisen edessä, jotta voidaan turvata
vaalitoimituksen yleinen luotettavuus sekä äänestäjien
vaalisalaisuus ja vaalivapaus. Ilman viranomaisvalvontaa toimitetussa äänestyksessä
mahdollisiksi tulisivat
esimerkiksi äänestäjän painostaminen tai
manipulointi, äänten osto ja myynti sekä myös vapaaehtoinen
vaalisalaisuuden rikkominen. Jos väärinkäytöksiä esiintyisi,
niiden estäminen ja todentaminen jälkikäteen
olisi kirjeäänestyksessä käytännössä mahdotonta.
Periaatteellinen kysymys on myös se, kuka saisi äänestää kirjeitse.
Perustuslain 6 §:n mukaisesti kansalaiset ovat
yhdenvertaisia lain edessä. Ulkosuomalaisparlamentin ehdotus
koskisi kirjeäänestyksen sallimista lähinnä ulkosuomalaisille.
Ulkosuomalaiset asuvat ennakkoäänestyspaikkoina
toimivien Suomen edustustojen toimipisteiden sijaintiin nähden
hyvin erilaisten matkojen päässä. Joillakin,
esimerkiksi Australiassa asuvilla matkaa äänestyspaikalle
saattaa kertyä useita satoja kilometrejä, mutta
esimerkiksi Ruotsissa asuvien äänestysmatkoja
voidaan nykyisinkin pitää varsin kohtuullisina,
koska äänestyspaikkoja siellä on paljon.
Tärkeä kysymys on myös se, tulisiko kirjeäänestys
sallia muillekin ulkomailla oleskeleville kuin ulkosuomalaisille, esimerkiksi äänestysaikaan
lyhyehköllä lomamatkalla oleville äänioikeutetuille.
Ja vielä voidaan kysyä, joutuisivatko kotimaan
haja-asutusalueilla asuvat äänestäjät
eriarvoiseen asemaan ulkomailla asuviin nähden.
Kirjeäänestysmenettelyä on vuodesta
1990 lukien käytetty Suomessa neuvoa-antavissa kunnallisissa
kansanäänestyksissä (laki 656/1990). Niissä vaaliviranomaisen
valvonnan ulkopuolella tapahtuva äänestäminen
on katsottu voitavan sallia, koska äänestyksen
aiheena olevasta asiasta lopullisen päätöksen
tekee aina valtuusto. Kirjeäänestys on kuitenkin
hyvin suosittu äänestysmuoto kansanäänestyksissä:
yleensä noin 70—80 prosenttia äänestäneistä äänestää kirjeitse.
Oikeusministeriö selvittää kirjeäänestykseen liittyviä kysymyksiä tarkemmin
vuoden 2012 aikana.
Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta
2012
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 59/2012 rd undertecknat
av riksdagsledamot Anne-Mari Virolainen /saml:
Vilka åtgärder tänker regeringen
vidta för att underlätta utlandsfinländarnas möjligheter
att rösta?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Justitieministeriet förhåller sig positivt
till utlandsfinländarparlamentets motion om att arrangera
möjlighet till brevröstning för utlandsfinländare,
men konstaterar dock att detta ärende innehåller
vissa principiella frågor som bör utredas noggrant.
Brevröstningsförfarandet skulle utan tvivel betydligt
underlätta röstningen för sådana
utlandsfinländare, som under röstningstiden bor oskäligt
långt ifrån röstningsstället,
dvs. den finska beskickningen eller dess verksamhetsställe. Vid
presidentvalet 2012 var det möjligt att rösta på totalt
255 förhandsröstningsställen i sammanlagt
91 länder. För många utlandsfinländare
låg förhandsröstningsstället
ganska nära, men för många andra låg
stället så långt borta att detta kan
betraktas som ett faktiskt hinder för utövandet
av rösträtten.
Brevröstningsförfarandet skulle dock tydligt avvika
från den princip för förrättning
av val i Finland enligt vilken röstningen ska ske i närvaro
av en valmyndighet för att säkra valens allmänna
tillförlitlighet samt för att garantera valhemligheten
och valfriheten. Om röstningen sker utan myndighetsövervakning är
det möjligt att väljarna pressas eller manipuleras,
att röster köps eller säljs eller att
väljarna frivilligt bryter mot valhemligheten. Vid brevröstning är
det i praktiken omöjligt att hindra sådana oegentligheter
eller bevisa dem i efterhand.
En annan principiell fråga är vem som skulle ha
rätt att rösta per brev. Enligt 6 § i
grundlagen är alla lika inför lagen. Enligt utlandsfinländarparlamentets
motion skulle möjligheten att rösta per brev gälla
närmast utlandsfinländare. Med tanke på var
de finska beskickningarna och verksamhetsställena som fungerar
som förhandsröstningsställen ligger,
bor utlandsfinländarna på mycket olika avstånd
från dem. För vissa, t.ex. utlandsfinländare
som bor i Australien, kan avståndet till röstningsstället
vara flera hundra kilometer, men till exempel i Sverige kan röstningsställena
också för närvarande anses ligga på rätt skäligt
avstånd, eftersom det finns så många
röstningsställen där. En annan viktig
fråga är om möjlighet till brevröstning
borde ges även andra som vistas i utlandet, t.ex. röstberättigade
som är på en kortare semesterresa under röstningstiden. Och
det kan också frågas om röstberättigade
i glesbygdsområden ställs i en ojämlik
ställning i förhållande till dem som
bor i utlandet.
Möjlighet till brevröstning har sedan 1990 ordnats
vid rådgivande kommunala folkomröstningar (lag
656/1990). Det har ansetts att röstning utan valmyndighetens
närvaro kan tillåtas i dessa omröstningar,
eftersom det slutliga beslutet i ärendet alltid fattas
av fullmäktige. Brevröstning har varit ett mycket
populärt sätt att rösta vid folkomröstningar
och sammanlagt ca 70—80 procent av väljarna röstar
per brev.
Justitieministeriet gör en mer detaljerad utredning
om frågor som gäller brevröstning under år 2012.
Helsingfors den 7 mars 2012
Justitieminister Anna-Maja Henriksson