KIRJALLINEN KYSYMYS 601/2014 vp
KK 601/2014 vp - Pia Kauma /kok
Tarkistettu versio 2.0
Peruskoulun kieltenopetuksen aikaistaminen ja monipuolistaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Kieli- ja kulttuuriosaamisen merkityksestä globaaleilla
markkinoilla vallitsee laaja yhteisymmärrys. Suomen kansainvälistymisen
ja kilpailukyvyn kehittämisen kannalta on olennaista, että koulutusjärjestelmämme
antaa koululaisille vahvan ja monipuolisen kielitaidon. Vieraiden
kielten opiskelu peruskouluissa ja lukioissa on Opetushallituksen
Kielitivoli-raportin (2012) mukaan kuitenkin selvästi yksipuolistunut
viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suurin osa oppilaista (78,8 % vuonna
2009) opiskelee vain minimimäärän eli
kaksi kieltä, jotka ovat lähes aina ruotsi ja
englanti. Vain vajaa viidennes on opiskellut kolmea vierasta kieltä ja
alle prosentti neljää vierasta kieltä.
Kieltenopetuksen monipuolinen järjestäminen on
osoittautunut haasteelliseksi varsinkin pienissä kunnissa
ja haja-asutusalueilla.
Perusopetuksessa opiskeltavat kielet jakautuvat nykytilanteen
mukaan oppimäärältään
pakollisiin ja valinnaisiin kieliin. Vaikka kunnille on sallittu
tiettyä joustavuutta kieliopetuksen järjestämisen
suhteen, tulee oppilaiden opiskella äidinkielensä ja
toisen kotimaisen kielen lisäksi vähintään
yhtä ja enintään kolmea muuta kieltä. Nykytilanteessa
suurin osa peruskoululaisista aloittaa ruotsin seitsemännellä luokalla
B1-kielenä. Kielen lyhyen opiskeluajan vuoksi vain harva
ehtii kuitenkaan saavuttamaan sellaisen osaamistason, joka mahdollistaisi
ruotsin sujuvan käyttämisen työelämässä tai
muissa yhteyksissä. Kielen pakollisuus myös heikentää merkittävästi opiskelumotivaatiota.
Tilastokeskuksen kielitaitokyselyn mukaan ruotsia vieraana kielenä osaa vastaajien
oman arvion mukaan taitavasti vain 4 % ja kohtuullisesti
25 % suomalaisista, minkä valossa opiskeluun
käytetty aika ja resurssit tuottavat heikkoa tulosta. Ruotsin
kielen suosio ylioppilaskirjoituksissa on myös ollut jatkuvassa laskussa:
keväällä 2014 keskipitkän oppimäärän kirjoitti
vain 8 273 nuorta, kun vastaava luku vuonna 2005 oli 17 180.
Koska kielten oppiminen on tehokkainta nuorena, tulisi opinnot
voida aloittaa nykyistä aiemmin, esimerkiksi jo päiväkodissa.
Positiivisena kehityksenä voidaan mainita tietyt Helsingin koulut,
joissa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun voi aloittaa
jo 1. tai 2. luokalla. Myös kielikylpyluokat on todettu
tehokkaaksi tavaksi vauhdittaa kielten omaksumista jo nuorempana. Kielikylpyluokkien
potentiaalia laskee kuitenkin nykyisellään se,
että ne koskevat toistaiseksi vain ruotsinkielistä opetusta.
Niiden avaamista laajemmalle kielivalikoimalle tulisikin harkita
jo lähivuosina. Kansainvälisen yhteistyön
ja liike-elämän kannalta venäjän,
espanjan ja kiinan kaltaisten kielten opiskelu ruotsin tilalla avaisi
uusia ovia nuorille ja olisi samalla hyödyksi koko Suomen
taloudelle. Yrityselämän edustajilta onkin viime
vuosina kuultu useita kannanottoja monipuolisemman kieltenopetuksen
puolesta.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Onko hallituksella suunnitelmia aikaistaa ja monipuolistaa
kieltenopetusta vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia sekä esimerkiksi
valmiuksiamme käydä kansainvälistä kauppaa
globalisoituneessa maailmassa?
Helsingissä 21 päivänä elokuuta
2014
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Pia Kauman /kok näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 601/2014 vp:
Onko hallituksella suunnitelmia aikaistaa ja monipuolistaa
kieltenopetusta vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia sekä esimerkiksi
valmiuksiamme käydä kansainvälistä kauppaa
globalisoituneessa maailmassa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Suomen kielikoulutuspolitiikan keskeisenä tavoitteena
on turvata kansalaisten sivistystaso ja sen olennaisena osana monipuolinen
ja syvällinen kielitaito. Tämä edellyttää mahdollisuuksia monipuolisiin
kielivalintoihin ja kieliopintojen aloittamista mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa.
Valtioneuvosto päätti perusopetuksen valtakunnallisten
tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisen yhteydessä kesäkuussa
2012 varhentaa B1-kielen opetusta alkamaan kuudennella vuosiluokalla.
Kaikille yhteinen B1-kieli on toinen kotimainen kieli, ellei oppilas
opiskele sitä jo A-kielenä. Kielen opiskelun aikaistamisella
pyritään vahvistamaan toisen kotimaisen kielen
osaamista.
Päättäessään uudesta
tuntijaosta valtioneuvosto hyväksyi kaksi lausumaa, joista
ensimmäisen mukaan valtioneuvosto päättää vuonna
2013 tehtävän kehyspäätöksen
yhteydessä kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä,
joka kohdennetaan yleiseen valinnaisuuteen. Lisäys toteutettaisiin opetus-
ja kulttuuriministeriön kehyksen puitteissa vuodesta 2016
alkaen. Päätöstä ei toistaiseksi
ole tehty. Toisen lausuman mukaan valtioneuvosto edellyttää,
että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee
vuoden 2014 loppuun mennessä hallituksen esityksen, jossa
esitetään vapaaehtoisen A2-kielen säätämistä opetuksen
järjestäjille pakolliseksi. Hallituksen linjauksia
toteutetaan vaalikauden aikana valtiontalouden kehyspäätöksen
mukaisesti. Hallitus pidättäytyy uusien kuntien
menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden
antamisesta ilman, että se päättää samalla
vastaavan suuruisesta tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta
tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta.
Kuten kysymyksessä todetaan, kielikylpyluokat on todettu
tehokkaaksi tavaksi vauhdittaa kielten omaksumista. Valtioneuvoston
hyväksymässä kansalliskielistrategiassa
todetaan, että kielikylpy on opetusmenetelmänä osoittautunut menestyksekkääksi.
Kielikylpyoppilaat suhtautuvat myönteisesti muihin kieliin
ja kulttuureihin, saavat keskimääräistä parempia
tuloksia muun muassa matematiikassa ja englannissa ja ovat keskimääräistä lukio-orientoituneempia.
Kansalliskielistrategiassa
on asetettu tavoitteeksi kielikylpyopetuksen lisääminen.
Kotimaisten kielten varhaisella täydellä kielikylvyllä tarkoitetaan
varhaisintaan kolmevuotiaana ja viimeistään esiopetuksesta
alkavaa ja perusopetuksen loppuun kestävää ohjelmaa,
jossa osa opetuksesta järjestetään koulun
varsinaisella opetuskielellä ja osa toisella kotimaisella kielellä tai
saamen kielellä. Vieraskielinen opetus — tai kaksikielinen
opetus, jota nimitystä käytetään
uusien opetussuunnitelman perusteiden luonnoksissa — on
hyvin samankaltaista opetusta kielikylpyopetuksen kanssa. Uusi kieli opitaan
aidoissa tilanteissa muun kuin äidinkielen välityksellä.
Opetushallituksessa on valtioneuvoston tuntijakopäätöksen
pohjalta käynnissä opetussuunnitelman perusteiden
laatimistyö. Opetushallitus asetti joulukuussa 2012 työryhmän
esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden vieraskielistä opetusta
ja kielikylpyopetusta koskevan osuuden laatimiseksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman
perusteita koskeva Opetushallituksen määräys
annetaan vuoden 2014 loppuun mennessä, ja uudet opetussuunnitelmat
otetaan käyttöön viimeistään
1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien laadinta käynnistyy
vuoden 2015 alussa. Opetushallitus tuottaa tukiaineistoa paikalliseen
opetussuunnitelmatyöhön valmistautumiseen ja työn
toteuttamiseen.
Pääministeri Alexander Stubbin hallituksen ohjelman
mukaan hallitus vahvistaa toimia perusopetuksen laadun kehittämiseksi
tavoitteenaan pysäyttää tutkimuksissa
havaittu oppimistulosten lasku. Hallitusohjelman mukaan laajennetaan
kielikylpykoulutusta koko Suomen alueella. Hallitusohjelman mukaan
näiden toimien rahoitus arvioidaan budjettiriihessä.
Hallitusohjelman kielikylpyopetuksen laajentamista koskevan
tavoitteen toteuttamiseksi kotimaisten kielten kielikylpyopetusta
ja muiden kielten kaksikielistä opetusta suunnitellaan
laajennettavaksi kohdentamalla opetuksen järjestäjille
valtion erityisavustuksia käytettäväksi
vuonna 2015. Budjettiriihessä päätettiin,
että kielikylpykoulujen perustamiseen ja laajentamiseen
varataan kolme miljoonaa euroa.
Helsingissä 16 päivänä syyskuuta
2014
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 601/2014 rd undertecknat
av riksdagsledamot Pia Kauma /saml:
Har regeringen planer på att tidigarelägga
språkundervisningen och göra den mångsidigare
så att den bättre motsvarar dagens krav och t.ex.
vår beredskap att idka internationell handel i en globaliserad
värld?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Ett viktigt mål för den finländska
språkutbildningspolitiken är att trygga medborgarnas
bildningsnivå, och som en väsentlig del därav
en mångsidig och gedigen språkkunskap. Det här förutsätter
att det finns möjligheter att göra mångsidiga
språkval och att språkstudier inleds så tidigt
som möjligt.
I samband med att statsrådet i juni 2012 fattade beslut
om att omarbeta de riksomfattande målen och timfördelningen
inom den grundläggande utbildningen, beslöt man
också att tidigarelägga undervisningen i B1-språket
så att undervisningen inleds i sjätte årskursen.
B1-språket, som är gemensamt för alla, är
det andra inhemska språket, såvida inte eleven
redan studerar detta som A-språk. Genom att tidigarelägga
studierna i detta språk försöker man
stärka kunskaperna i det andra inhemska språket.
Då statsrådet fattade beslut om den nya timfördelningen
godkändes två uttalanden. Enligt det första
beslutar statsrådet år 2013 i samband med rambeslutet
att öka timantalet med tre årsveckotimmar, som
räknas in i den allmänna valbarheten. Ökningen
verkställs inom undervisnings- och kulturministeriets ram
fr.o.m. år 2016. Än så länge
har beslutet inte fattats. Enligt det andra uttalandet förutsätter
statsrådet att undervisnings- och kulturministeriet bereder
en regeringsproposition senast i slutet av 2014, där man
föreslår att det blir obligatoriskt för
anordnare av utbildning att erbjuda undervisning i det frivilliga
A2-språket. Regeringens riktlinjer följs under
valperioden i enlighet med rambeslutet om statsfinanserna. Regeringen
avhåller sig från att ge kommunerna nya uppgifter
och förpliktelser som ökar kommunernas utgifter
utan att samtidigt besluta om att gallra i uppgifter och förpliktelser
av motsvarande storlek eller om finansiering av de nya uppgifterna
och förpliktelserna till fullt belopp.
Som det konstateras i spörsmålet har språkbadsklasserna
visat sig vara ett effektivt sätt att tillägna
sig språk snabbare. I den nationalspråksstrategi
som statsrådet antagit konstateras att språkbadet
har visat sig vara en framgångsrik undervisningsmetod.
Språkbadseleverna förhåller sig positivt
till andra språk och kulturer, får bättre
resultat bl.a. i matematik och engelska och är mer gymnasieorienterade än
genomsnittet. I nationalspråksstrategin har man ställt
upp som mål att språkbadsundervisningen ska utvidgas.
Med tidigt fullständigt språkbad i de inhemska
språken avses ett program som inleds tidigast vid tre års ålder
och senast i förskolan och som fortsätter under
hela den grundläggande utbildningen. En del av undervisningen
sker på skolans egentliga undervisningsspråk,
medan en annan del sker på det andra inhemska språket
eller på samiska. Undervisningen på främmande språk — eller
tvåspråkig undervisning, som är den benämning
som används i utkastet till de nya läroplansgrunderna — är
mycket lik språkbadsundervisningen. Det nya språket
lärs in i verkliga situationer utan förmedling
via modersmålet.
Vid Utbildningsstyrelsen pågår utarbetandet av
grunderna för läroplanen utifrån statsrådets beslut
om timfördelningen. I december 2012 tillsatte Utbildningsstyrelsen
en arbetsgrupp som ska utarbeta den del av grunderna för
läroplanen för förskoleundervisning och
grundläggande utbildning som gäller undervisningen
på främmande språk och språkbadsundervisningen.
Utbildningsstyrelsens föreskrift om grunderna för
läroplanen för den grundläggande utbildningen
meddelas före utgången av år 2014, och
de nya läroplanerna tas i bruk senast den 1 augusti 2016.
Utarbetandet av lokala läroplaner inleds vid ingången
av år 2015. Utbildningsstyrelsen framställer stödmaterial
för förberedande och genomförande av
det lokala läroplansarbetet.
Enligt statsminister Alexander Stubbs regeringsprogram kommer
regeringen att stärka åtgärderna för
att utveckla kvaliteten på den grundläggande utbildningen
med syfte att hejda den nedgång i inlärningsresultaten
som noterats i undersökningar. I enlighet med regeringsprogrammet kommer
språkbadsundervisningen att utvidgas i hela Finland. Enligt
regeringsprogrammet bedöms finansieringen av dessa åtgärder
vid budgetförhandlingarna.
För att målet i regeringsprogrammet om en
utvidgning av språkbadsundervisningen ska kunna nås,
planerar man att utvidga språkbadsundervisningen i de inhemska
språken och den tvåspråkiga undervisningen
på andra språk genom att statliga specialunderstöd
riktas så att de år 2015 står till förfogande
för anordnare av sådan undervisning. Vid budgetförhandlingarna
beslöts att det reserveras tre miljoner euro för
inrättande och utvidgning av språkbadsskolor.
Helsingfors den 16 september
2014
Undervisnings- och kommunikationsminister Krista Kiuru