KIRJALLINEN KYSYMYS 702/2012 vp
KK 702/2012 vp - Pia Kauma /kok
Tarkistettu versio 2.0
Homekoulujen kunnostaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Huono sisäilma aiheuttaa merkittäviä terveydellisiä haittoja
ja suuria taloudellisia kustannuksia. Huonosta sisäilmasta
kärsii arviolta 800 000 suomalaista. On arvioitu,
että homeongelmiin ja huonoon sisäilmaan johtavien,
muun muassa rakennusongelmien aiheuttamat taloudelliset kustannukset
ovat yli 3 miljardia euroa vuodessa ja terveydenhuollon kustannukset
200 miljoonaa euroa vuodessa.
Tutkimusten mukaan sisätiloissa oleva home aiheuttaa
monenlaisia oireita, kuten nuhaa, yskää, päänsärkyä ja
väsymystä. Homeet aiheuttavat myös hengitystietulehduksia
ja allergiasairauksia.
Home on vakava uhka etenkin lastemme terveydelle.
Vuonna 2008 työterveyslaitoksen julkaiseman tutkimuksen
mukaan vaarallisen huonossa sisäilmassa opiskeli jopa 75 000
lasta. Kuntaliiton tutkimuksen mukaan arviolta 15—25 prosenttia
julkisista rakennuksista kärsii kosteus- ja homeongelmista.
Tämä tarkoittaa sitä, että arviolta
1 000 koulua on pikaisen remontin tarpeessa.
Joissain kouluissa oppilaiden ja opettajien sairastumiset ovat
olleet ilmiselvästi huonosta sisäilmasta johtuvia,
mutta useimmiten yhteyttä ei saada selville. Tämä aiheuttaa
ongelman, sillä välittömiin toimenpiteisiin
asian parantamiseksi ryhdytään usein vain niissä tapauksissa,
joissa sairastumisia oppilaiden ja opettajien keskuudessa on tapahtunut
runsaasti.
Jos homeongelmia ei korjata pikaisesti, niiden aiheuttamat kustannukset
nousevat vuosi vuodelta yhä voimakkaammin. Valitettavasti
jo tällä hetkellä kiinteistöjen
peruskorjaukset ja ylläpito vievät yhä kasvavan
summan koulutoimeen käytettävistä varoista,
ja tämä kehitys näyttää jatkuvan.
Se tarkoittaa sitä, että yhä vähemmän
varoja voidaan käyttää varsinaiseen opetustoimintaan.
Hallitus myönsi ensimmäisessä lisätalousarviossa
keväällä 20 miljoonaa euroa koulujen alkaviin
peruskunnostuksiin. Valtion avustus kuntien opetustoimen rakennusten
peruskorjauksista on 20 prosenttia. Kiinnostus tätä lisäystä kohden
jäi kuitenkin melko vähäiseksi, sillä peruskorjaukset
olisi pitänyt aloittaa vuoden 2012 puolella.
Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2013 homekoulujen
korjauksiin ja oppilaitosten perustamiskustannuksiin on varattu
58 miljoonaa euroa.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä tukeakseen kuntia,
että erityisesti koulujen kosteus- ja homeongelmat tulevat
korjatuiksi,
miten voidaan varmistaa, että nämä varat
jakautuvat oikeudenmukaisesti kuntien kesken ja
pystytäänkö varojen jakautumisen
yhteydessä pitämään
huoli siitä, että myös väkirikkaimmat
ja eniten valtionosuuksia maksavat kunnat saavat oman rahoituksensa
lisäksi riittävän tuen, jonka turvin
korjata koulujaan?
Helsingissä 20 päivänä syyskuuta
2012
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Pia Kauman /kok näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 702/2012 vp:
Mitä hallitus aikoo tehdä tukeakseen kuntia,
että erityisesti koulujen kosteus- ja homeongelmat tulevat
korjatuiksi,
miten voidaan varmistaa, että nämä varat
jakautuvat oikeudenmukaisesti kuntien kesken ja
pystytäänkö varojen jakautumisen
yhteydessä pitämään
huoli siitä, että myös väkirikkaimmat
ja eniten valtionosuuksia maksavat kunnat saavat oman rahoituksensa
lisäksi riittävän tuen, jonka turvin
korjata koulujaan?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Perusopetuslain 628/1998 29 §:n mukaan oppilaalla
on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Kunnalla perusopetuksen järjestäjänä on velvollisuus
turvallisen opiskeluympäristön järjestämiseen.
Vastuu rakennusten turvallisuudesta ja terveydestä on lähtökohtaisesti
kiinteistönomistajilla. Keskeisintä on se, että omistajat puuttuvat
kosteus- ja homeongelmiin ja että sekä omistajien
että rakennus- ja kiinteistöalan toimintaketjujen
rakennusterveyteen liittyvä osaaminen lisääntyy.
Kosteus- ja hometalkoissa tehdyssä tutkimuksessa (Paavo
Kero, TTY 2011) havaittiin, ettei kunnilla ole riittävästi
home- ja sisäilmakorjausprosesseissa tarvittavaa osaamista.
Korjausprosessin tulisi sisältää riittävän
laajat ja monipuoliset tutkimukset, laadukkaat korjaussuunnitelmat ja
tarkasti valvotut korjaukset jälkisiivouksineen. Tällä hetkellä monessa
vaiheessa on laadullisia ongelmia ja usein korjaukset epäonnistuvat
jo siksi, että rakennuksen kuntotutkimusvaihe on ollut
vaillinainen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti yhdessä sosiaali-
ja terveysministeriön kanssa asiantuntijoista koostuvan
arviointiryhmän tukemaan valtionapuviranomaisina toimivia
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia sekä aluehallintovirastoja
perustamishankkeita koskevien hakemusten, kuntoarvioiden ja tutkimusten
sekä korjaussuunnitelmien arvioimiseksi tavoitteena perustamishankkeiden
laadun varmistaminen.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset esittivät
opetus- ja kulttuuriministeriölle 21.9.2012 mennessä omien
toimialueidensa osalta määrärahatarpeen
olevan yhteensä n. 31 milj. euroa 30 hankkeeseen ja näiden
lisäksi varasijalla n. 5 milj. euroa 8 hankkeeseen. Kiinnostus
korjaushankkeisiin osoitetun määrärahan
hakuun on ollut suuri, sillä hakemuksia on määräajassa
toimitettu yli 70 oppilaitosrakennushankkeeseen. Määrärahan
puitteissa avustuksia voidaan myöntää alle
puoleen hakemuksista.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkistaa vuosien
2012—2015 rahoitussuunnitelman vuoden 2012 osalta ja asettaa
lokakuun aikana korjaushankkeisiin osoitetut 20 milj. euroa elinkeino-, liikenne-
ja ympäristökeskusten käyttöön
myönnettäväksi kosteus- ja homevaurioituneiden
rakennusten korjaushankkeisiin ja niitä korvaaviin uudisrakennushankkeisiin.
Alueellinen tasapuolisuus määrärahojen
jaossa otetaan huomioon siten, että tuettavien hankkeiden
kustannusarvioiden osuudet kustannusarvioiden summasta vastaavat
mahdollisimman hyvin ko. alueen oppilasmäärä suhteessa
koko maan oppilasmäärään. Määräahoja
osoitettaessa käyttöön alueellinen tasapuolisuus
voidaan ottaa huomioon paremmin pitkällä aikavälillä rahoitussuunnitelmaa
vahvistettaessa kuin yhtenä vuotena toteutettavan erillisen
lisämäärärahan jaossa.
Yksittäisen vuoden määrärahojen
osalta alueellinen tasapuolisuus on toteutettavissa elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskusten toiminta-alueiden
tasolla.
Maakunnalliset liittojen asettamat hankkeiden kiireellisyysjärjestykset
ovat pohjana rahoitussuunnitelmia vahvistettaessa seuraavalle neljälle
vuodelle. Rahoitussuunnitelmia vahvistettaessa alueellinen
tasapuolisuus maakuntien tasolla otetaan huomioon pitkällä aikavälillä usean vuoden
jänteellä. Maakunnalliset liitot ovat avainasemassa
asettaessaan kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien
hankkeita kiireellisyysjärjestykseen.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tekevät
vuosittain esityksensä seuraavan neljän vuoden
rahoitussuunnitelmaksi opetus- ja kulttuuriministeriölle,
joka vahvistaa rahoitussuunnitelman seuraavan vuoden talousarvioesityksessä ja
valtioneuvoston kehyspäätöksessä ko.
osoitettuun määrärahatasoon. Opetus-
ja kulttuuriministeriö on saanut 14.9.2012 mennessä elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskusten esitykset vuosina
2013—2016 rahoitettavista hankkeista ja vahvistaa rahoitussuunnitelman
vuosille 2013—2016 vuoden loka—marraskuun aikana.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on yhdessä sosiaali-
ja terveysministeriön kanssa sopinut tutkimushankkeen toteuttamisesta,
jolla selvitetään em. korjaushankkeiden onnistuminen.
Tavoitteena on tuottaa tietoa sekä kuntien korjaushankkeita
koskevien prosessien kehittämiseksi että myös valtionhallinnon
tukiprosessien kehittämiseen.
Helsingissä 15 päivänä lokakuuta
2012
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 702/2012 rd undertecknat
av riksdagsledamot Pia Kauma /saml:
Vad ämnar regeringen göra för
att stödja kommunerna så att fukt- och mögelproblemen
framför allt i skolorna saneras,
på vilket sätt kan man säkerställa
att de här medlen fördelas jämlikt mellan
kommunerna och
kan man i anslutning till fördelningen av medlen
säkerställa att även de folkrikaste kommunerna
och de kommuner som betalar mest i statsandelar förutom
den egna finansieringen får ett tillräckligt understöd
för att sanera sina skolor?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Enligt 29 § i lagen om grundläggande utbildning (628/1998)
har den som deltar i utbildning rätt till en trygg studiemiljö.
Kommunen är i egenskap av utbildningsanordnare för
den grundläggande utbildningen skyldig att ordna en trygg studiemiljö.
Ansvaret för tryggheten och de sanitära förhållandena
i byggnadernas bärs i princip av fastighetsägarna.
Det är av största vikt att ägarna ingriper
mot fukt- och mögelskadorna och att kompetensen i fråga
om de sanitära förhållandena i byggnaderna ökar
hos ägarna och inom verksamhetsprocesserna inom bygg- och
fastighetsbranschen
I en undersökning som gjordes inom åtgärdsprogrammet
Fukt- och mögeltalkot (Paavo Kero, Tammerfors tekniska
universitet, 2011) observerades att kommunerna inte har tillräckligt
med kompetens som behövs för saneringsprocesserna i
anslutning till mögel- och inneluftsproblem. Saneringsprocesserna
bör inbegripa tillräckligt omfattande och mångsidiga
undersökningar, högklassiga saneringsplaner och
noggrant övervakade renoveringar med tillhörande
slutstädningar. För närvarande finns
det i många faser kvalitativa problem och saneringarna
misslyckas redan av den orsaken att konditionsundersökningarna
av byggnaderna har varit bristfälliga.
Undervisnings- och kulturministeriet tillsatte i samråd
med social- och hälsovårdsministeriet en utvärderingsgrupp
bestående av sakkunniga för att stödja
närings-, trafik- och miljöcentralerna och regionförvaltningsverken
i deras uppgift att i egenskap av statsbidragsmyndigheter bedöma ansökningar,
konditionsvärderingar, konditionsundersökningar
och saneringsplaner i anslutning till anläggningsprojekt
i syfte att säkerställa kvaliteten på anläggningsprojekten.
Före den 21 september 2012 har närings-, trafik-
och miljöcentralerna för undervisnings- och kulturministeriet
framlagt att behovet av anslag för de egna verksamhetsområdenas
del uppgår till sammanlagt ca 31 miljoner euro för
trettio projekt och därtill som reserv ca 5 miljoner euro för åtta
projekt. Intresset för att söka det anslag som
har anvisats för saneringsprojekt har varit stort i och
med att antalet ansökningar för byggprojekt för
läroanstalter vilka inom utsatt tid lämnades in
uppgick till över sjuttio. Inom ramen för anslaget
kan understöd beviljas för färre än
hälften av ansökningarna.Undervisnings- och kulturministeriet
granskar finansieringsplanen för 2012—2015 i fråga om
2012 och ger i oktober närings-, trafik- och miljöcentralerna
tillgång till 20 miljoner euro som kan beviljas för
saneringsprojekt för fukt- och mögelskadade byggnader
och för nybyggnadsprojekt för att ersätta
fukt- och mögelskadade byggnader.
Den regionala jämlikheten vid utdelningen av anslagen
beaktas på så vis att andelen kostnadskalkyler
för understödda projekt av summan av kostnadskalkylerna
så bra som möjligt motsvarar elevantalet i området
i fråga i proportion till elevantalet i hela landet. Vid
anvisningen av användningen av anslagen kan den regionala
jämlikheten beaktas bättre i samband med att finansieringsplanen
på långsikt fastställs jämfört
med den utdelning av separata tilläggsanslag som sker separat
för ett år. I fråga om anslag som utdelas för
ett enskilt år kan den regionala jämlikheten beaktas
på närings-, trafik- och miljöcentralerna verksamhetsområdesnivå.
De prioritetsordningar som landskapsförbunden har gjort
upp ligger till grund för fastställandet av finansieringsplanerna
för de följande fyra åren. Vid fastställandet
av finansieringsplanerna beaktas den regionala jämlikheten
på långsikt för flera år framåt.
Landskapsförbunden är i en nyckelposition i och
med att de gör upp prioritetsordningen för projekt
som ska genomföras av kommunerna och de övriga
utbildningsanordnarna.
Närings-, trafik- och miljöcentralerna framlägger årligen
sitt förslag till finansieringsplan för de följande
fyra åren för undervisnings- och kulturministeriet
som fastställer finansieringsplanen i följande års
budgetförslag och statsrådets rambeslut för
den anvisade anslagsnivån i fråga. Till undervisnings-
och kulturministeriet har fram till den 14 september 2012 inkommit förslag
från närings-, trafik- och miljöcentralerna
om projekt som bör finansieras under 2013—2016.
Ministeriet fastställer finansieringsplanen för
2013—2016 före utgången av oktober—november.
Undervisnings- och kulturministeriet har i samråd med
social- och hälsovårdsministeriet kommit överens
om att genomföra ett forskningsprojekt för att
utreda hurdana resultat de ovan nämnda saneringsprojekten
har lett till. Målet är att producera kunskaper
för att utveckla både processerna som gäller
kommunernas saneringsprojekt och statsförvaltningens understödsprocesser.
Helsingfors den 15 oktober
2012
Undervisningsminister Jukka Gustafsson